Kadonnutta aikaa etsimässä
Lisensiaatintutkimuksen tiivistelmä
LOTTA-SVÄRDIN SYNTY. Naisten maanpuolustusliikkeen käynnistyminen ja kehitys valtakunnalliseksi järjestöksi 1918-1924
Lisensiaatintutkimus, 219 s., 2 liitettä, 2 liitekarttaa
Suomen historia
Marraskuu 2001
Tutkimuksen aiheena on kehitys, joka johti valtakunnallisen Lotta-Svärd -järjestön muodostumiseen, ja se rajautuu tämän mukaisesti vuosiin 1918-1924. Tutkimustehtävä on kahtalainen. Ensinnäkin valtakunnallisen Lotta-Svärd -järjestön varhaisimpaan historiaan on aiemmin kohdistettu vain vähän tutkimusta, ja sitä koskeva tietämys on jäänyt liian rajalliseksi ajatellen lottajärjestön suurta historiallista merkitystä. Tutkimus pyrkii täyttämään tätä aukkoa. Toiseksi tarkoituksena on tuottaa uusi tulkinta järjestön synnystä ja sen luonteesta historiallisena toimijana.
Metodia ja käsittelyä hallitsevana olettamuksena on, että Lotta-Svärd oli paitsi valtakunnallinen järjestökokonaisuus, jollaisena sitä aiemmin on lähinnä tutkittu, myös paikallistasolla syntynyt ja kehittynyt kansanliike. Näitä historiallisen tapahtumisen tasoja tutkitaan ja käsitellään työssä erikseen. Metodin kautta pyritään eri tasojen välisen vuorovaikutuksen osoittamiseen, jolloin Lotta-Svärdin varhaiskehityksestä muodostuu mahdollisimman kattava ja selitysvoimainen kuva. Tarkastelun kohteena on koko maan laajuinen kehitys, jonka selvittämiseksi maa on jaettu kahdeksaan kohdealueeseen.
Tutkimus osoittaa, että Lotta-Svärd oli syntyessään paikallinen kansanliike, jonka käynnistymistä ja varhaista kehitystä ei kontrolloitu. Sen liikkeellelähdön hallitsevana motiivina oli sisällissodan jättämä yhteiskunnallinen kahtiajako ja sen ilmeneminen paikallisissa pienyhteisöissä. Suojeluskuntien merkitys kehityksessä oli niin suuri, että Lotta-Svärd oli varhaisvaiheissaan käytännössä osa suojeluskuntaliikettä.
Valtakunnallisen Lotta-Svärdin perustaminen osoittautuu keinotekoiseksi toimenpiteeksi, jota kansanliikkeen tasolla vastustettiin laajalti. Maanlaajuisesti yhtenäisen Lotta-Svärdin muodostuminen oli tästä syystä vaikeaa ja tapahtui konfliktien kautta järjestökokonaisuuden vähitellen levittäytyessä kansanliikkeen piiriin ja samalla syventäessä sekä hallinnollista että toiminnallista vaikutustaan. Suojeluskuntajohdon merkitys järjestön perustamisessa oli ratkaiseva. Perustamisen jälkeen järjestöä hallitsevana tekijänä oli Lotta-Svärd -järjestön puheenjohtajuus.
ASIASANAT: lotat, maanpuolustusjärjestöt, naisjärjestöt, yhteiskunnalliset liikkeet, sisällissodat: Suomi: 1918 vapaussota 1920-luku.
SAATAVUUS: mm. Turun yliopiston kirjasto.
