Kotiäiti eksyy huuhaa-maahan
Virpi Saarinen, Etelä-Saimaa 12.8.2009
KIRJA
Annamari Marttinen: Kuu huoneessa
Tammi 2009, 294 s.
Annamari Marttisen neljännen romaanin asetelma on kiinnostava.
Kuu huoneessa -kirjan päähenkilö Katja on korkeasti koulutettu mutta työtön kouluikäisten lasten äiti, joka ei tiedä, mitä tekisi isona. Hän lähtee etsimään ratkaisua tyhjyyden tunteeseensa luontaislääkinnän ja vaihtoehtohoitojen kiehtovasta maailmasta, joka lupaa vastauksia ja valaistunutta mieltä.
Katja kokeilee melkein kaikkea, mitä hänelle keksitään tarjota. Hän tutkituttaa iiriksensä iridologilla, syöttää lapsille ituja ja haalii luontaistuotekaupasta parantavia rohtoja. Samalla hän etääntyy entisestään miehestään Tapiosta ja ihailee salaa Erkkaa, joka vetää meditatiivista laulu- ja liikeiltaa sekä halaa ihanan pitkään.
Romaani on parhaimmillaan kuvatessaan Katjan lapsuusmuistoja, jotka sekoittuvat nykyhetkeen. Välillä Marttinen onnistuu hämmentämään lukijan: hetkinen, onko tämä ahdistunut nainen Katjan äiti vai sittenkin Katja itse?
Marttinen kuvaa herkullisesti myös äidin tunteita teini-ikäistä poikaansa kohtaan. Äiti hämmästelee, miten vielä hetki sitten pojan jalka oli saman kokoinen kuin pelkkä isovarvas on nyt.
Kuu huoneessa onnistuu hyvin välittämään lukijalle Katjan ahdistuksen, kun hän harhailee työvoimatoimiston ja luontaistuotekaupan välillä. Hetkittäin tuntuu siltä, että liiankin hyvin. Lukijalle ei oikeastaan missään vaiheessa anneta toivoa, että Katja saattaisi sittenkin löytää ratkaisun tyhjyyden tunteeseensa luontaishoitojen tai astrologian avulla. Etsiminen tuntuu tuhoon tuomitulta alusta asti.
Kirjan kiinnostavin hahmo päähenkilön Katjan ohella on hänen teini-ikäinen poikansa Panu. Vaihtoehtopiirien henkilöhahmot taas tuntuvat välillä hieman epätodellisilta. Eivät kai he kaikki voi olla noin hurahtaneita ja ehdottomia?