Kevät 1997 Unacurlers perustetaan

Curlingjoukkue Unacurlers perustettiin alkuvuodesta 1997. Kukaan ei tarkkaan muista milloin ja miksi mutta alkeiskurssilla lajista innostuneet Maarit, Kossu ja Jyrki sekä rättihalliajoista tasaiseen kahden kerran vuositahtiin harjoitellut Honksu päättivät yhdistää voimansa ja taitonsa ja näyttää kaikille miten kivet liikkuvat. Heittojärjestys päätettiin sen kummempia miettimättä ja suuria johtajan kykyjä omaava Kossu suostui joukkueen kapteeniksi. Nimensä joukkue otti amerikkalaisen yhteiskunnan ajojahdin kohteeksi joutuneen idealistin mukaan, joka oli äskettäin tuomittu räjähtävistä mielipiteistään. Kunnia nimen keksimisestä taitaa kuulua Saarelaisen Jakelle.
 

Kausi 1997-1998

ECC-sarja

Ensimmäisen pelinsä Unacurlers pelasi ECC-sarjassa 1.2.1997 toista HYC-joukkuetta, Jermu Pölläsen kipparoimaa Hackersia vastaan. Voitto oli jo aivan huulilla, mutta kokemattomuus paistoi läpi viimeisessä päässä ja tuloksena oli niukka pisteen tappio. Seuraavista peleistä ei sitten jäänyt paljoakaan lapsille kerrottavaa, mutta kausi huipentui viimeiseen otteluun jo sarjavoiton varmistanutta Ryttylän Visaa vastaan. Toiseksi viimeisessä päässä hankittua kolmen pisteen johtoasemaa lähdettiin puolustamaan myöhemmin legendaariseksi muodostuneella läpiheittopelillä ja tämä onnistuikin joukkueen historian ensimmäisen ja viimeisen(?) kerran. Ensimmäisen vuoden mieleenpainuvin tapahtuma oli avausvoiton juhlinta HYCkyröiden kapteenin Jaken luona. Pullotettuamme ja juotuamme erinäisiä sammiollisia kotiviiniä löysimme itsemme hämäriltä jatkoilta uudella ylioppilastalolla. Seuraavaan kauteen latauduttiin loppuillasta hieman eri menetelmillä. Jyrki päätti lähteä Itä-Helsingin exculle kun muu joukkue palasi Jaken porraskäytävään odottamaan huoltomiestä.

Ensimmäiset turnaukset

Turnauskokemusta lähdettiin hakemaan koko joukkueen voimin loppukeväästä. Honksu pääsi vahvistamaan HYCkyröitä SM-cupiin ja tuloksena oli neljäs sija. Mitaliin olisi ilmeisesti tarvittu ainakin toinen Unacurler. Muu joukkue taas edusti ansiokkaasti Unacurlersin värejä Kulosaari-cupissa.

Kausi 1998-1999

Pääkaupunkiseudun sarja

Seuraavan kauteen lähdettiin jo tavoittelemaan useampaa voittoa ja alkukauden menestys ylittikin monen odotukset. Loppusyksystä ravistelimme jo HYC:n sisäistä rankingia Mika Maekinen Trophyssa kun pelasimme tasapelillä HYCkyröitä vastaan Real Vallilan turnausvoittoon. Pienet lipsahdukset loppukeväästä (kolmen viimeisen ottelun piste-ero 5-38) jättivät meidät niukasti mitalisijojen ulkopuolelle. Suurin muutos tapahtui kuitenkin ennen kauden loppua kun Maarit vaihtoi aktiivisen curlingharrastuksen eläinlääkärin ammattiin. Taidokasta nuorta naista korvaamaan hankimme siirtomarkkinoilta kaksi raavasta urosta, Ollin ja Klasun. Uuden joukkueen hitsautuminen kesti hetken, sillä kevään päätapahtumassa, Myyrmäki-cupissa, hävisimme 18:sta ensimmäisestä päästä 17. Lopussa kuitenkin venyimme kahteen voittoon ja sijoituimme kymmenenneksi. Joukkueen palkintotilikin tuli avattua upeilla sittemmin fuusioituneen pankin lippalakeilla. Kaudelle 1998-99 yhdistyivät ECC:n ja Myyrmäen sarjat pääkaupunkiseudun mestaruussarjaksi ja ykkösdivisioonaksi. Välttääksemme kiihkeän kabinettipelin jättäydyimme suosiolla ykkösdivariin, joka alkoikin lupaavasti. Nousu mestaruussarjakarsintoihin oli tosi lähellä, mutta herrasmiehinä taktikoimme Liukumiinoja vastaan tasapelin ja annoimme seuran omille tytöille mahdollisuuden. Koska nousu oli niin lähellä niin joulukuussa Hurlicurling-pelin ratkaissut roska jäällä puhutti vielä kesän hengenluontipalavereissa. Katkeria emme kuitenkaan olleet.

Bonspiel

Loppukevät sitten osoitti että Unacurlers on suurten turnausten joukkue, sekä jäällä että banketissa. Hyvinkään Bonspieleihin osallistuimme ensimmäisen kerran maaliskuussa. Treenasimme turnausta varten ennennäkemättömällä innolla sekä kuviokelluntaliikkeitä että body languagea. Heittotreenit jäivät sen verran vähiin että ensimmäisessä ottelussa koimme murskatappion vihreille UFO-miehille. Sen jälkeen terästäydyimme ja pelasimme tappioitta aina viimeiseen peliin saakka jossa liian kova taklauspeli ja tankkaus koitui tuhoksemme. Emme lannistuneet tappiosta vaan menimme riemurinnoin bankettiin. Klasu kaatoi body languagellaan omia ja vieraita Rantasipin lattialle ja jossain vaiheessa iltaa joukkue päätti vielä tuntemattomista syistä vaihtaa kapteenia. Kauniin vaaleanpunaiset uimalakkimme olivat sen verran vetovoimaisia, että jatkoilla loppuivat sängyt kesken.

Myyrmäki-cup

Huhtikuussa Unacurlersin palkintokaapi rupesi suorastaan notkumaan kun Myyrmäki-cupin kakkosloppusarjan voitosta saimme jo toisen palkintomme - hienot cd-levyt. Neljästä ottelusta hävisimme vain koko turnauksen voittaneelle kolmen MM-mitalistin tähdittämälle Pingviinit-joukkueelle. Muissa otteluissa päihitimme kolme pääkaupunkiseudun mestaruussarjajoukkuetta. Koska ainoa tappiomme tuli turnausvoittajille voimme vain syyttää huonoa arpaonnea. Oikein tulkitsemalla olimme turnauksen moraalisia kakkosia. Menestyksemme salaisuus oli edelleen Bonspieleissä kehitetty "body language" jolla psyykkasimme vastustajat nurin vaikeissakin tilanteissa.
 

Kausi 1999-2000

Kesän aikana keskityimme hengenluontipalavereihin. Joukkuehenki ja akateeminen taso nousivatkin hurjasti. Ollin karonkkaa juhlistamaan Unacurlersin runopiiri suolsi todella kauniin curling-aiheisen värssyn joka mykisti koko fysiikan laitoksen. Kossu tarjosi kiitettävästi saunailtoja muttei onneksi saanut meitä houkuteltua kertaakaan Kruunuun. Harjoittelun monipuolistamiseksi kävimme kesällä myös purjehtimassa ja naaraamassa Kossun silmälaseja Suomenlahdesta. Syksyllä noudatimme joo tutuksi käynyttä "pelaa-Liukkareita-vastaan-tasan-niin-vältät-nousun" -taktiikkaa. Tuossa pelissä totesimme että joukkueen läpiheittotaktiikka on hieman ruostunut sitten ensimmäisen kautemme. Lopputulos oli se että pääkaupunkiseudulla meitä ylempänä olikin keväällä kaksi sarjaporrasta. Tästäkin huolimatta ravistelimme entisestään HYC:n sisäistä rankingia ja peittosimme Real Vallilan Mika Maekinen Trophyssa. Jermun puheet siitä että kahden pään pelit eivät toisi joukkueiden välistä tasoeroa esiin jätämme omaan arvoonsa.

Unacurlersin ensimmäinen SM-cup

Uuden tuhatluvun ensimmäiseksi suurtapahtumaksi muodostui SM-cupin karsinta, jonka Unacurlers läpäisi loistavasti. Karsintaa helpotti se, että kolmelle vapaana olevalle paikalle ilmoittautui pääkaupunkiseudulta kolme joukkuetta. SM-cup Loimaalla meni Unacurlersilta aika lailla odotusten mukaisesti. Heti ensimmäisessä ottelussa avasimme voittotilimme urheasti taistellen ensimmäisen curling-ottelunsa pelannutta Loimaan kakkosjoukkuetta vastaan. Myös peli Eurockseja vastaan alkoi loistavasti, mutta tuloksena oli jälleen tappio vaikkeivat he tällä kertaa olleet edes UFO-asuissa. Perjantai-iltana sorruimme sitten pahaan taktiseen virheeseen. Latautuminen evankelisen opiston saunassa sujui vielä suunnitelmien mukaan, mutta lähdimme jo ennen aamukahta Hirvibaarista nukkumaan, kun taas Real Vallilan pojat, joita vastaan peli oli seuraavana aamuna klo 8, jatkoivat karaokebaariin ja yökerhoon. Pari tuntia liikaa nukuttuamme oli ReVa meille liian pirteässä kunnossa ja kello viisi lähetetty tekstiviesti* psyykkasi meidät nurin, tosin vain niukasti. Viimeisessä pelissä jouduimme sitten jäähallin ainoalle vinolle radalle jo toistamiseen ja huomasimme, että curlingissa huonot olosuhteet eivät aina ole huonommalle joukkueelle eduksi. Jää nosti kiviämme vääriin paikkoihin ja lisäksi herneitä kapteenin nenään. Teimmekin SM-cupin epävirallisen ennätyksen kättelemällä jo neljän pään jälkeen. *Jeejee ässä hihassakin on käytetty mut meno on kova. Herätys on 2 tunnin päästä! ReVa kiittää ReVan ystävää ja kuittaa... Lähettäjä: Pöllänen, Jermu. Lähetetty: 26. helmi 2000 klo 04:53:56

Bonspiel

Loppukausi olikin yhtä voittokulkua. Bonspieleissä sijoituimme kuudenneksi ja vain tappio vanhoille kiistakumppaneille Perkiön Lassen kovakuntoiselle Hallihaille vei välieräpaikan. Loimaalaisen kebabravintolan innoittamana pelasimme turneen kauniin oranssisissa hirvestyshatuissa. Pääkaupunkiseudun kakkosdivarissa etenimme voitosta voittoon, mutta yksi tappio pudotti meidät nousukarsintoihin - Liukumiinoja vastaan tietysti. Myyrmäen kaukalossa pelasimme ennästytasaiset kaksi ensimmäistä peliä joissa henkinen kanttimme nosti meidät tiukoistakin tilanteista ensin voittoon ja sitten jatkopäähän, jonka niukasti hävisimme. Pienen kiistelyn jälkeen pelasimme ratkaisevan karsintapelin Myyrmäen yläjäällä, joka oli tasainen, mutta nihkeä. Herrasmiehinä emme tässä julkaise ottelutulosta, mutta mainittakoon että Liukkarit sivusivat SM-cupin kättelyennätystämme ja kaudella 2000-2001 Unacurlers pelaa ykkösdivarissa. Myyrmäki-cupista jäi mieleen lähinnä Eroticurlin Knut Krögerin viiden kiven poistoheitto.
 

Kausi 2000-2001

Loimaa Country Curling

Kesän joukkuepalaverit ja syvällinen menestyksen ja puutteiden arviointi kantoivat hedelmää heti uuden kauden alussa. Kausi alkoi poikkeuksellisen aikaisin, jo elokuun viimeisenä viikonloppuna. Historian ensimmäinen Loimaa Country Curling-turnaus muodostui täydelliseksi Unacurlersin menestystarinaksi. Lauantaina pelasimme neljä alkulohkon peliä, joissa hävisimme vain Mr. Presidentillä vahvistetulle Hallihaille ja selvisimme välieriin. Kahdessa viimeisessä ottelussa hellesää oli sulattanut jäät aika nihkeiksi. Hallihait osasivat sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin selvästi meitä paremmin, mutta Joensuun ja Hyvinkään yhdistettyä juniorijoukkuetta vastaan Unacurlersin raaka voima nousi esiin ja saimme kivet heitä paremmin pesään asti. Todellinen voittokulku alkoi sitten lauantai-iltana kantrihenkisessä illanviettotilaisuudessa. Curlingin hengessä koko joukkueen toisiaan täydentävänä kokonaisuutena esittämämme karaokekappale "Unacurlersin miehet" sai huikean suosion ja voitimme ensimmäisen viikonlopun kahdesta kilpailusta. Kapteeniston lämmiteltyä Seurahuoneen tanssilattialla aamuneljään saakka olimme valmiita sunnuntaiaamuna kohtaamaan välierässä alkulohkonsa voittaneen Eltsun joukkueen. Ottelu sai dramaattisen loppuhuipentuman kun kapteeni harjautti Kossun viimeisen määriksen liian pitkälle ja jouduttiin mittaukseen. Mittausta ei valitettavasti koskaan ehditty suorittaa vastustajan tönittyä kiviä liian aikaisin ja viimeinen pää ja siten koko ottelu ratkaistiin sääntökirjan avulla meidän eduksemme. Nolo tapa päästä finaaliin, mutta säännöt ovat sääntöjä. Finaalissa saimme tilaisuuden revanssiin Hallihaita vastaan. Ensimmäistä kertaa pääsimme pelaamaan Rissasta vastaan hyvillä jäillä, mutta alku näytti samanlaiselta kuin edellinen pelimme. Kossu kuitenkin pelasti meidät toisessa päässä kuilun reunalta ja ottelu alkoi loppua kohti kallistumaan meille. Koko joukkueen osalta loistavan turnauksen loppuhuipentuma oli finaalin jatkopää, jossa hallitsimme hermomme ja varmistimme itsellemme viikonlopun toisen ykkössijan. Paluumatkalla Domus Areenalta kotiin kuuntelimme Loimaan mieskuoron tulkintaa Finlandia hymnistä Voit myös lukea curlinglehden artikkelin Loimaan turnauksesta liiton sivuilta:

Mika Maekinen Trophy

Kausi 2000-1 oli edennyt vasta lokakuun loppupuolelle, kun Unacurlers otti jo toisen turnausvoittonsa. Kapteeniston ollessa aamupäivällä estynyt pelasivat Jyrkistä, Ollista ja Klasusta koostunut Jämäcurlers sankarillisesti Unat finaaliin. Finaali oli viime vuoden toisinto HYCkyröitä vastaan. Ottelu ratkesi Ollin viimeiseen poistoon, jolla saimme 4 pistettä vikasta päästä ja varmistimme syksyn toisen pokaalin itsellemme.
SM-sarja
Joukkueen kehityksen jatkuessa huimana päätimme siirtyä askeleen eteenpäin ja osallistua SM-sarjaan, tai tarkemmin sanottuna ykkösdivisioonaan, Vierumäellä ja Myyrmäessä. Sarjan taso oli odotetun kova. Hurjasta yrityksestä huolimatta (mm. mestaruussarjassa loppukauden pelanneen Aron joukkueen pakottaminen jatkopäähän) huolimatta pystyimme ottamaan voittoja vain Loimaan Rinteen ja Hallihaiden Perkiön joukkueista. Lisäksi tiukan aikataulun ja Country Clubin aikaisen pilkun vuoksi jouduimme keskittymään itse pelaamiseen ihan liian voimakkaasti. Mitä nyt Vierumäen viihtyisissä mökeissä saunoimme itseämme hurmosmelalla huippuvireeseen. Suurin takaisku Unacurlerseille tuli kun koko joukkueen historian ajan ankkurin paikkaa varmasti hoitanut Kossu siirtyi lämpimimmille curlingjäille Kaliforniaan. Pikahälytyksellä saimme Jukan heittämään viimeisiin turnauksiin, ja Jukka SM-sarjan kokemattomimpana pelaajana hoitikin tonttinsa ykkösheittäjänä loistavasti. Viimeinen SM-turnaus Myyrmäessä oli kuitenkin todellinen pohjakosketus uudistuneelle joukueelle ja Hallihait kirivät meidän ohi Suomen top kymppiin.

Pääkaupunkiseudun sarja

Syksyn loistovire jatkui myös pääkaupunkiseudun sarjassa, jossa olimme nousijajoukkueena pitkään kiinni ykkösdivarin kärkipaikassa. Kevään notkahdus pudotti meidät kuitenkin kakkossijalle ja karsintaan - ketäs muuta kuin Liukumiinoja vastaan.

SM-cup

Loimaan SM-cupin tähtihetki oli saapuminen Domus Areenan kahvioon, jossa Unacurlersin valokuva syksyn country curlingista koristi Suomen ensimmäistä Curling Hall of Famea. Koska tänä vuonna pelattiin jumbosarja pääsimme pelaamaan peräti kuusi peliä, joista voitimme kolme ja siten koko jumbosarjan. Valitettavasti SM-cupissa ei järjestetty karaokekilpailua, joten todelliset kykymme jäivät vielä näyttämättä.
Bonspiel
Perinteinen kevän huipennus Hyvinkäällä oli pitkästä aikaa oikeaa curlingia hyvien jäiden ansiosta. Sekä alku- että loppusarjassamme pelattiin ristiin. Alkusarjan voiton hoidimme kotiin t-heitoilla. Jatkolohkossa tulivat vastaan hyvin tutut vantaalaisjoukkueet Presidentin Miehet ja Tigers. Rissasen Olli lupasi meille viskiä jos häviämme heille ja voitamme Tigersit. Tällaisen motivoinnin jälkeen meille ei jäänytkään muuta vaihtoehtoa kuin totella, ja taas oltiin lohkossa tasapisteissä. T-heittotarkkuutemme ei tällä kertaa riittänyt, joten pelimme loppuivat taas lauantai-iltana, mikä oli illanvieton kannalta ihan hyvä asia.

Kausi 2002-2003

Sm-sarja


SM-sarjassa hyvästelimme Vierumäen kisapaikkana. Parhaiten jäi mieleen mökin savustusoperaatio viimeisenä viikonloppuna, kun lähdimme Country Clubille ja jätimme takkaan pienen tulen. Seuraavana päivänä yritimme soveltaa savustustaktiikkaa vastustajiin aika vaihtelevalla menestyksellä. Pelivaatteissa oli hyvät aromit vielä kuukaudenkin päästä. Sijoituimme sarjassa kymmenen joukkoon, tosin saavutusta himmentää hieman osallistuneiden joukkueiden määrä (11).


Pääkaupunkiseudun sarja


Hyvästelimme myös Myyrmäen katonrajassa olevan radan turnauspaikkana, tosin on siellä tullut treenattua myöhemminkin. Pelit meni miten meni.


Muut turnaukset


SM-cupiin Lahdessa osallistuttiin sekajoukkueella Una-HYCkyrät. Perjantai-iltana Pub Teerenpeli vei voiton ainakin Jukasta, joka esitti aamulla unohtumattoman pahoinvointinäytöksen. Joukkue ei hitsautunut yhteen jäällä yhtä hyvin kuin sen ulkopuolella. Pari peliä taidettiin kuitenkin voittaa ja vain vähän turnauksen jälkeen Pub Teerenpeli katsoi että sillä olisi kysyntää myös Helsingistä. Bonspielit jäivät väliin mm. Honksun polvileikkauksen takia. Aika valju vuosi.


Kausi 2003-2004


Kausi alkoi suurin odotuksin, koska Oulunkylään oli rakenteilla oikea curlinghalli. Halliin saatiin jäät joulukuussa, sitä ennen reissasimme Kisakalliossa treenaamassa ja pelaamassa Revyytä vastaan. Loimaallakin käytiin pelaamassa, eikä karaokekilpailun peruuntuminen estänyt meitä virittelemästä ääntämme Savikukossa kaikkien loimaalaisten riemuksi.


Sm-sarja


SM-sarja alkoi todellisella ennätysputkella. Ensin otettiin karsinnassa turpaan kaikissa viidessä pelissä. Ja kun oli hyvä putki päällä niin mitäs sitä katkaisemaan. SM-divarin yhdeksässä ensimmäisessä pelissä tarjottiin räpylää vastustajille. Heikkohermoisempi joukkue olisi vaipunut epätoivoon, tai ainakin syvempään epätoivoon kuin me. Vaikka Oulunkylään on helppo matkustaa, kaipasimme tässä vaiheessa joukkuehenkeä kohottavia mökinsavustussessioita Vierumäellä.


Lopulta sitten tapahtui jotain jota Esa Saarisenkaan on vaikea selittää. Voitto Rissasesta sarjan kymmenennessä pelissä vapautti joukkueen, ja kuin nuoret kauriit kiipesimme sarjataulukossa monta pykälää ylöspäin, sillä loppukauden saldoksi tuli yhdeksän voittoa ja vain kolme tappiota. Tästä voisi ajatella, että curlingissa menestyminen on yllättävän paljon kiinni yläpäästä. Ainakaan lisääntynyt harjoitteluinto ei selitä yllättävää menestystämme loppukaudesta.


Oulunkylän hallisarja


Hallisarjakin pelattiin vaihtelevalla menestyksellä. Kauden lopputurnausta odottelemme edelleen.


SM-cup


SM-cupiin matkustimme Savon sydämeen Pieksämäelle. Odotukset olivat korkealla, sillä Hotelli Savonsolmussa esiintyivät viikonlopun aikana sekä Jasmin Mäntylä että Miss Savo-kilpailun osanottajat. Jasminin konsertti aiheuttikin ennennäkemättömän kossunjuontihuuman eräässä joukkueemme jäsenessä. Onneksi meillä oli mukana varapelaaja. Ulkoisista häiriöistä huolimatta onnistuimme jopa jollakin tasolla menestymään. Semifinaalipaikka jäi voiton päähän, ja jälleen kerran meidät tiputtanut (Joensuun) joukkue voitti lopulta koko turnauksen. Muualla ei sitten taidettukaan pelata.


Kausi 2004-2005


Itämeren nopeimmat ja Return of The Kossu


Koska kukaan Unista ei pelaa golfia, otimme riemumielin vastaan uuden curling-kesätapahtuman: syyskuun puolivälissä järjestetyn curling-regatan. Ennen kisaa kävimme latautumassa Kaunissaaressa, ja Ollin veneeseen ilmestyi neljä vuotta kadoksissa ollut hahmo: Amerikan-Kosonen. Honksu oli käynyt heinäkuussa Budapestissä hiomassa sopimuspaperit kuntoon ja vuoden try-out-diilillä Kossu otettiin mukaan totuttelemaan jääkenttien arktisiin oloihin. Jo ensimmäisenä iltana Kossu näytti kestävyyspohjan olevan ainakin kunnossa, ja sopimusta jatkettiin määritteellä ”toistaiseksi”.


Itse regatta oli lähes myrskyisissä oloissa suurta Unajuhlaa. Katkaisimme Jermun Busterin myötä pitkin rantoja ajelehtineen maalinauhan ensimmäisenä. Tämä ei tosin riittänyt voittoon, johtuen regatan säännöistä. Hieman tätä oudoksuimme, koska ei curlingissakaan saa tasoitusta siitä että on huonommat kengät.


SM-sarja


Jälleen kerran tahkosimme SM-sarjaa. Tai siis divaria. Karsinnoissa jopa voitimme pelejä ja etenkin alkukaudesta Unacurlersia taulukon häntäpäästä etsineet joutuivat siirtämään katsetta huolestuttavan paljonkin ylöspäin ennen kuin joukkueen nimi osui silmiin. Kun Olli sitten jäi vauvalomalle, alkoivat pelitkin takkuamaan eikä tarvinnut pelätä sarjanousua. Ilmeisesti Unacurlersilla oli tällä kaudella yksi hyvä ankkuri.


Sarjan kliimaksi oli ehkä se, että edelleen odotamme sen loppumista. SM-sarjaviikonloppuina Ogelin hallissa oli kaikenlaista kissanristiäistä (mm. SM-sarjapelejä), ja divaripelejä pelattiin vain silloin harvoin kuin radoille mahtui. Kun kaiken lisäksi Mr. President siirsi jostain syystä meidän toisen kierroksen pelimme Perkiötä vastaan hamaan tulevaisuuteen, ei edes toista pelikierrosta saatu pelattua loppuun. Joka tapauksessa sijoituimme sarjan paremmalle puoliskolle, mikä lienee jonkin sortin joukkue-ennätys.


Unacurlersin pelaajia osallistui myön Mixed-SM-turnaukseen peräti kolmessa eri joukkueessa. Menestys jäi vaatimattomaksi (tämä lause alkaa toistaa itseään näillä sivuilla).


Hallisarja


Tulipahan pelattua monenlaista porukkaa vastaan. Hallisarjassa opimme ainakin curlingin olosuhteiden kirjon, sen että merkin näyttäminen ja harjaaminen on joskus yliarvostettua ja että Unacurlers ei voi olla varma voitostaan ketään vastaan. Sarjan hyvä puoli oli se, että uuden jäsenemme Markuksen pelituntuma pysyi hyvänä. Kossun paluun jälkeen jouduimme SM-sarjapeleissä peluuttamaan Markusta farmijoukkueessamme Hyckyröissä.


SM-cup - We don’t blow, we suck


SM-cup järjestettiin tänä vuonna Vaasassa. Koska olosuhteet olivat Unille vieraita, lähti iskuryhmämme (Honksu, Kossu, Jukka, Markus) tutustumaan pohjalaisiin oloihin ja nauttimaan Alarautalammien huikeista ruokatarjoiluista Ikaalisiin mökille päivää aikaisemmin. Taktiikaksi valitsimme Long Island Ice Tean juomisen motolla ”We don’t blow, we suck”. Kun tähän taktiikkaan lisättiin perusteellinen yökerhoon tutustuminen perjantaina, pääsi Ranua-curlingin hyvin pelannut joukkue pudottamaan meidät puukkofinaaleihin jo lauantaiaamuna. Kossu vahvisti asemiaan sopimusneuvotteluissa pelin jälkeen tuomalla Herra Jamesonin mukaan touhuihin. Pelejä lukuun ottamatta turnausviikonloppu oli kyllä hauska. Viikonlopun huipentuma oli Jukan vieno tervehdys M-curlingin pelaajille perheravintolassa kello yksi iltapäivällä.


Bonspiel


Parin vuoden tauon jälkeen menimme myös Bonspieleihin Vaasan kokoonpanolla miinus Markus plus Klasu. Pelit noudattivat kevään linjaa sillä erolla että pelasimme pari hyvääkin peliä. Koko kauden aikana emme tainneet voittaa Paulin joukkuetta kertaakaan, joten ihan sopiva päätös kauteen oli kauden Rankin murskatappio. Tämä sanaleikki oli pakko saada mukaan Unacurlersinkin sivuille. Hatut olivat ainakin hyvät ja Karaokessa lauloimme ne päässä Aarne Tenkasta huonommin kuin Aarne Tenkanen.




Kolibris Cup, Praha


Kausi alkoi Unacurlersien historian ensimmäisellä ulkomaanturneella. Kokoonpanolla Honksu, Kossu, Jukka, Jyrki uskaltauduimme kokeilemaan siipiämme Prahan loistavassa curlinghallissa. Jääolosuhteet olivat sellaiset, joita Suomessa emme ole vielä kokeneet ja järjestelyt toimivat moitteettomasti bankettia myöten. Jopa taksiin jätettyjen turnausteepaitojen tilalle saimme ostettua uudet

Joukkueiden tasokin yllätti. Ensimmäisenä pelasimme Vierumäellä 2001 Tsekkiä edustaneen Nekovarikin poppoota vastaan, jonka arvelimmekin olevan kova tiimi. Pelasimme kuitenkin suhteellisen hyvän pelin, vaikka takkiin tuli. Seuraavaksi kohtasimme nuoren skotlantilaisen naisjoukkueen, jossa pelasi yksi junioreiden MM-kävijäkin. Tiukan pelin käänsimme eduksemme, mutta seuraavaksi vastaan tullut CC Kolibriksen kutosjoukkue osoittautui jälleen meitä vahvemmaksi. Kuulimme after-game kaljoilla että kyseessä oli Tsekkien junnumaajoukkue ilman kapteenia, joten ei tuonkaan hyvätasoisen pelin häviäminen paljoa harmittanut. Enemmän harmitti sarjasysteemi, jossa tajusimme pudonneemme pohjasakkaan kun voitettuja päitä oli niin vähän. Olisi vissiin kannattanut jättää ne pari pelin kannalta merkityksetöntä vikan pään poistoa pesään.

Lauantaiaamuna siirryimme sitten turistisektorille paljon aiottua aikaisemmin, kun latvialaiset meitäkin huonommalla tekniikalla liukuneet Ondulaatit pieksi Unat. Samalla pääsimme latautumaan illan bankettiin. Ilman kunnon latautumista olisikin käynyt huonosti kun Mummofudiksen tarjoamat snifferit (painotettakoon että kyseessä oli ihan puhdas alkoholijuoma) antoivat Jyrkin synttärijuhlille aivan uutta nostetta. Turnauksen saldoksi lukeutui arvokkaan pelikokemuksen lisäksi yksi rikottu vessa ja pari vatsatautia.


Country Curling, Loimaa


Parin vuoden tauon jälkeen järjestettyyn Country Curlingiin osallistuimme jopa puolentoista joukkueen voimin. Kapan ja Jaken kanssa pelanneet Klasu ja Markus sortuivat Hyckyröiden lauantaiaamun turnauskuntoon, jossa kivet saatiin hädin tuskin kentän puoliväliin. Jakke syytti tästä Unien harjausta, joten tulevan kauden treenikuvioihin pitää lisätä voimaharjoittelua. Muut Unat saivat hieman enemmän menestystä. Ensin kaatui upeasti liukunut mutta keskinkertaisesti pelannut venäläistiimi. Sitten piestiin Loimaan miesten kakkosjoukkue ja lauantaiaamuna hävettävän suurin numeroin aika keskenkuntoinen tuore naisten edustusjoukkue. Noutaja tuli sitten tutusta osoitteesta. Mr. Presidentin M-curling jätti Unat puolivälieriin. Hyvien t-heittojen ansiosta (banketissa ei tainnut olla yhtään ihmistä joka ei kuullut että Kossu heitti t-heittonsa nännille) Unacurlersin sijoitus oli viides. Sinä iltana ei tullut pakkeja nannannaa, mutta sunnuntaina tuli. Palkinnoksi.