Höpinät

23.2.2012

Terveisiä kovasti Korppoo-Houtskari-akselilta!
Kelit olivat vaihtelevat, talviset, tuuliset, mutta lämpötilat olivat mukavasti vain muutamalla
pakkasasteella. Suurin anti oli, kun veli Hec opetti, miten verkot laitetaan jään alle.

Ainoana hän pulpautti itsensä osittain itse tekemäänsä avantoon, mutta veljien nopean
reagoinnin takia vain toinen jalka kastui. Kaksi verkkoa laitettiin saalista keräämään.

Toinen verkko pysyi koko ajan tyhjänä, toinen antoi saaliiksi 4 (neljä) silakkaa!
Kun niitä sitten piti ruveta paistamaan, ei kukaan tiennyt missä nuo kalat ovat,
joten paistamatta jäi, kun kerran hävisivät.

Niinikään hävisi myös veli Har'n kännykkä.
Pidimme leiriä erään saaren rannassa ja H esitti erilaisia mäkihypyn alastuloja metriseen
hankeen (ilman suksia) ja mitä ilmeisimmin tuon saaren rantaan onneton kännykkä uppoutui.
Kovasti sitä jälkikäteen etsittiin, mutta tuloksetta.

Saunassa käytiin kolmen päivän aikana noin 15 kertaa ja kaikki vanhat juoma- ym. laulut
laulettiin, ruokaa laitettiin ja tiskattiin.

Lauantaina kävimme Houtskarissa, jossa on hieno näkötorni korkealla mäellä.
Hyvällä kelillä sieltä näkee Maarianhaminaan asti!

Britanniasta saapunut vieraamme veli Steven ihmetteli kovin, miten näin lumisilla
keleillä voimme ajaa autoilla lähes normaalisti. Heillä kun viiden sentin lumikerros
lamauttaa koko tieliikenteen ja koulut suljetaan.

Eilen kaksi metsuria kaatoi tonttimme ja naapurin rajalta useamman suuren puun.
Oman mahtikuuseni puolitoistametriset palaset roudasin autotalliin ja tänään pitäisi
alkaa niitä pätkimään hellaan sopiviksi. Tuon siivousprojektin ja loputtomien lumi-
töiden takia kroppa vain on NIIN jumissa, että odottelen iltapäivään, ennenkuin
ketjusahan esiin kaivan. Jos tuolla pikkuisella sahalla onnistun tuossa pätkimisessä,
on sitten klapikoneen vuoro.

Yllättävän paljon puuta tulee tuollaisesta suuresta kuusesta!
Paksuja oksiakin on niin paljon, että niistäkin saatavilla puilla lämmittää pihasaunan
vaikka kuinka monta kertaa.

Tällä tavalla siis hiihtoloma tässä kuluu.

11.2.2012

Suomen kansa on kauhulla päässyt katsomaan kuntaministerin älytöntä, ajattelematonta
ja täysin vailla perusteita olevaa uutta kuntakarttaa. Eniten tietenkin jokaista kiinnostaa
se oman kotikunnan mahdollinen tulevaisuus.

Ei tarvitse olla koulut käynyt ennustaja esim. sen suhteen, mitä tapahtuu, jos Aura muiden
mukana liitettäisiin Turkuun. Eihän Turku pysty omiakaan asioitaan hoitamaan kuin
korkeintaan välttävästi, miten ihmeessä sitten selvittäisiin tämän mammuttikunnan kanssa.

Eipä silti, voisi se olla auralaiselle vanhemmalle kasvattavaa viedä korvakipuinen lapsi
terveyskeskukseen vaikkapa Kaarinaan tai Naantaliin......hehhh. Entä koulut?

Turun sisäänlämpiävää kaupunginjohtoa ei kiinnosta pätkääkään, miten täällä eletään!

Toivottavasti kansalaismielipide, kuntien päättäjien ja eduskunnan opposition melskaaminen
lopettavat tuollaiset tuhoisat suunnitelmat ennen kuin niitä lähdetään pidemmälle viemään.

Jassoo, ensi torstaina saapuu vieraaksemme veli Steven Wales'ista!
Perjantaiaamuna suuntaamme saaristoon veli Hectorin huvilalle kalastamaan, saunomaan
ja pitämään äijähauskaa. Verkot lasketaan jään alle, jos keli vain suinkin sallii.
Viime talvena, kun oli kunnollinen jää ja jäätiet, olimme Houtskarissa pilkkireissulla
ja ajelimme sinne tänne autolla ja kairasimme reikiä.

Tuosta retkestä ottamani valokuvat innostivat Steveniä kovasti ja hän haluaa ehdottomasti
päästä osaksi tuota arktista toimintaa......jostain kumman syystä.

Suomi johtaa Tsekkiä vastaan jo 7-0!
Siis jääkiekossa.....eivät ole turhaan maailmanmestareita!

Keli kun on vähän lämmennyt, lämpiää tänään taas pihasauna, jota en kovimmilla
pakkasilla ole viitsinyt lämmittää.

4.2.2012

Hui samperi mikä pakkanen!
Heräsin paukkuvaan pakkasaamuun kello seitsemän, laitoin puuhellaan tulet ja keittelen
makkarasoppaa kaffetta hörppiessä......MUKAVAA!

Mukavaa on myös se, että köyhälle kansalle on vähäksi aikaa avattu tv4:n Max Pro 2-kanava!
Mukavaa pitkästä aikaa katsella European Tourin golfia. En vaan tuota yhtä kanavaa varten
halua maksaa kuukausimaksua, johon sitten pakosta sisältyy 10 muuta, ihan täyttä tuubaa
esittävää kanavaa.

Monet pitävät noita meillä olevia koiria, bichon friseitä, ihan tuommoisina hienoina
hovikoirina, jotka viihtyvät lähinnä soffalla ja sylissä.
Tämä väittämä on kuitenkin TÄYSIN väärä, semmoisia retostajia, p*skan penkojia
ja erittäin kovia vahteja ovat ne. Tänne ei tule hiirikään niin, ettei siitä ilmoiteta kaikille
erikseen. Lisäksi ne tykkäävät lumesta ja pakkasesta ihan valtavan paljon. Lumi on siis
heidän mielestään möyrimistä ja kaivamista varten, eikä yhtään heitä haittaa tuoda sitä
sisäänkin kilotolkulla, he kun ravaavat sisään-ulos kaiken aikaa.

Kerroin aiemmin, miten netin kautta olen saanut lukuisia yhteyksiä edesmenneen brittiläisen
muusikkokaverini sukulaisiin. Nyt tähän luetteloon voin ilolla lisätä hänen suomalaisen ja
Suomessa asuvan tyttärensä, joka eilen meilasi ja kertoi kuulumisiaan. Tulin tästä hyvin iloiseksi!

Töitä kun juurikaan ei ole ollut, olen sitten säveltänyt. Pitkästä aikaa Toni Viiri lähestyi erittäin
hienolla runolla, tekstillä, jonka pikkuhiljaa rakentelin kuunneltavaan muotoon.
Käypä demosivulla kuuntelemassa SUSTA IRTI PÄÄSE EN. Omaan osuuteeni en ota kantaa,
mutta Tonin sujuva lyriikka on rytmisessä täydellisyydessään kuuntelemisen arvoinen!

Jahas, golflähetys alkaa, siispä katsomaan!

31.01.2012

Pakkanen paukkuu!

Tyks:aan käypi tänään tie, kun meitin Villen nielurisat napsitaan pois.
Varmaan viisi antibioottikuuria on poika parka syönyt putkeen, kun tuo tarpeeton ruumiinosa
alkoi äitymään ilkeäksi. Työpäivä menee siis ns. pipariksi, koskapa varsinkin se poistulo sieltä
lasareetista vaatii saattajan. Sanovat, että kovin helposti voi lähipäivinä alkaa nielu vuotamaan
verta ja sitä sitten pitää tarkkailla.

No, näin sitten tehdään!

Tulisipa ensi sunnuntai äkkiä, että päästään tästä presidenttivouhotuksesta!
Tuntuu jo, ettei muuta uutisoitavaa olekaan ja onhan tuo tietenkin tärkeä asia.
Nuo toisen kierroksen ehdokkaat ovat NIIN erilaisia, ettei luulisi kenelläkään
olevan vaikeuksia noista valita. Tuntuupa vain kuitenkin olevan, joten soutu-huopaaminen
jatkuu vielä muutaman päivän, OLÈ!

26.01.2012

Onko Suomi hyvinvointivaltio?

Päättäjämme aina puhuvat siitä, kuinka erinomainen esimerkiksi terveydenhuoltomme on.
Terveyskeskukset toimivat ja lääkäriin pääsee jos pääsee. No, jos on TODELLA paha
akuutti tilanne, niin pääseehän sinne sitten nopeammin, ei siinä mitään.

Englannissa julkisiin terveyskeskuksiin on aika lailla samat ruuhkat kuin täälläkin,
mutta eräs SUURI ero on: Lääkärillä käynti ei maksa heillä mitään! Ja jos potilaalla
on vaikeuksia hakeutua terveyskeskukseen, tulee lääkäri kotiin, eikä edelleenkään
maksa mitään. No, eihän tuo meilläkään nyt niin kovin kallista ole.

Mutta lääkkeet ovat kalliita!

Arvaapa mitä?

Esimerkiksi Wales'issa lääkärin määräämät lääkkeet ovat AINA ILMAISIA!!!
Tämä on kova juttu ja se laittaa meidän julkisen lääkintähuoltomme erinomaisuuden
kyllä vähintäänkin kakkosketjuun, eikä suinkaan maailman valiojoukkoon.

AMEN!

21.01.2012

Onpas satanut lunta mukavasti viime yönä!
Jalkakäytävää kun on aura ajanut, on portinläpi toivottomasti tukossa, autonmenemätön
valli siinä töröttää ja noita valleja saa parhaimmillaan käydä silittelemässä monta kertaa
päivässä, kirosana!

No, kaipa se sitten voidaan laittaa liikunnaksi, että motiivi säilyy.

Leivoin muhevan lihapullataikinan ja se tuossa hiukan vetäytyy, sitten päästään leipomaan.
Koirat ovat kovasti aina mukana, kun lihapullia teen, vaativat oman arvonlisäveronsa
siitä taikinasta ja hännät heiluvat!

Iltapäivällä pitäisi yhdelle levylle lauleskella ja äänitellä taustakuoroja, jotenkin on
vain semmoinen olo, ettei tänään hienoja harmonioita irtoa, nähtäväksi jää.
Tuo taustaköörien toteuttaminen on ihan lempipuuhaani ja sitä tekisin mielelläni
enemmänkin. Kun ne oikein onnistuvat, palkitsee se tekijää ihan yhtä lailla kuin
vaikka säveltäminen. Sama pätee musiikin sovittamiseen, erittäin palkitsevaa on se!

Jassoo, nyt leipomaan, see you later!


17.01.2012

Olipa uneton yö, siksi heräsin klo 4 keittelemään aamukaffetta.
Kaikenlaiset ajatukset pyörivät päässä, eikä uni ottanut tullakseen.
Tähän varmaan vaikutti se, ettei ole kerinnyt ulkoilemaan juuri ollenkaan.

Uuden Ruikkulaelokuvan ensi-ilta oli suuri menestys!
Veljet nauroivat katketakseen ihan omia kommelluksiaan ja minä siinä mukana.
Jännää, miten paljon hauskemmalta leffa voi tuntua hyvässä seurassa.
No, se siittä, hauskaa sitä oli tehdä, vaikka hitsin suuritöinen on tuommoinen
aika pitkä leffa, joka koostuu monesta kymmenestä videoklipistä, vielä suuremmasta
määrästä still-kuvia ja ääniklippejä. Onneksi on nuo nykyiset kotikäyttöönkin
tarkoitetut editointiohjelmat aika helppoja käyttää ja todella monipuolisia.

Uutta presidenttiä on äänestetty ennakkoon innokkaasti ympäri maata.
Tuleeko toinen kierros, selviää sitten ensi sunnuntaina.
Jotenkin toivoisi, että homma selviäisi tällä ensimmäisellä kierroksella,
ettei tarvitsisi toista kertaa hankkiutua äänestyspaikalle.

Ei vaines, pitää tästä lähteä pikkuhiljaa parturiin, viime sanoiksi onnittelen
Vuoden Urheilijaa Kaisa Mäkäräistä, HIENOA!

pe 13.01.2012

Vaikka onkin perjantai ja 13. päivä, on tänään SUURI päivä, tai paremminkin ilta,
sillä kalaporukan leffa saa ensi-iltansa! Kokoonnumme vakipaikkaan saunomaan,
syömään (ehkä juotavaakin....?) ja elokuvaa katsomaan. Siellä on hieno iso screeni,
jolle elokuva videotykillä heitetään.

Monenmoiset valmistelut on tehty ja veljet odottavat iltaa kuin lapset Joulua!
Mielestäni tämänvuotinen elokuva onnistui aika hyvin, hauska se ainakin on.
Videota tuli syksyn kalaretkellä kuvattua mahdottomat määrät ja tuosta seka-
melskasta kokosin teoksen, joka kantaa nimeä TARU SORBUSTEN HERRASTA.

Tasapuolisesti pilkataan joka jannua ja raaka totuus tulee esiin vääjäämättä!

Veli Steven saapuu Britanniasta vieraaksemme hiihtolomalla ja silloinkin on tarkoitus
Korppoossa poiketa kalaan pariksi päiväksi veli Hectorin mökille.
Epäilemättä siitäkin tulee eritoten hauskaa, ei ole jengin huumori koskaan tuottanut pettymystä.

Nyt on lähdettävä kantamaan polttopuuta vajasta sisälle, ahkerasti on koivuklapi
palanut taas hellassa. Siitä tuleva lämpö on mukavaa ja ihan erilaista kuin
sähköpatterien tuottama. En tiedä, tuleeko sitten yhtään halvemmaksi poltella
puuta, kyllä sekin maksaa, mutta jostain järjenvastaisesta syystä tykkään
noiden klapien kanssa touhuta.....Jotain se meikästä kertoo????

Heippa!

JUKRA! (su 8.1.2012)

Olipas jännää taas tyhjätä tämä sivu ja laittaa 2011-tarinat tuonne vanhojen joukkoon.
Vuosi on alkanut rauhallisesti, kun koko perhe on pitänyt joululomaa tähän päivään asti.
Huomenna taas alkaa arki ja mielenkiintoinen viikko sikäli tiedossa, että muutama
uusi piano-oppilas aloittaa muusikonuransa täällä Äänipajalla. Se on aina mukavaa!

Tätä viikonloppua on varjostanut säveltäjä-kapellimestari-sovittaja Kari Litmasen
aivan liian aikainen poismeno. En häntä mitenkään hyvin tuntenut, mutta muutaman
sävellykseni Kari sovitti levylle ja esiinnyimmepä kerran samassa tv-ohjelmassakin.
Jos omasta mielestäni olen tehnyt paljon lauluja, niin Karilla niitä vasta paljon onkin!
Varmaan 1000 merkintää löytyy Teoston rekisteristä. Lepää rauhassa Kari!

Olipa outo lukema tänä aamuna seitsemän aikaan ulkolämpömittarissa, kun elohopea
viiletti 15:n asteen paikkeilla. Ei ole tänä talvena tuollaisia lukemia tarvinnut juuri noteerata.

Eilen illalla sain FaceBook'issa mieluisan kontaktin, kun edesmenneen kitaristikaverini
Melvin McRae'n tytär Karis lähetti viestin. Oli huomannut hän vanhan bändimme
seinän siellä ja oli iloinen niistä monista kuvista, joita hänen isästään sinne olen laittanut.
En tyttären olemassaolosta tiennytkään, koska Melvin kuoli traagisesti jo 80-luvulla
tulipalossa Southampton'issa ja 25 vuotta meni, ennenkuin sattumalta hänen
sukulaisiaan sitten netin kautta "tapasin". He kaikki olivat innoissaan saadessaan
tietoa siitä, mitä tämä kitarasankari Suomen vuosinaan touhusi.

Kyllä maailma on internetin ansiosta pienentynyt ihan mahdottomasti ja pääosin se
on mielestäni kyllä tuonut paljon hyvää elämäämme!