RATAS
4/2011-12
19.1.2012
Ähtärin Rotaryklubin kuukausijulkaisu Toimittaja Reijo Rekola
Kotisivumme: www.rotary.fi ® Rotarysivut ® Piirit ja klubit ® Piirin 1380 klubit® Ähtäri Sivun ylläpitäjä: Jorma Räsänen RATAS on myös kotisivuillamme
ANNA TÄMÄ RATAS MYÖS PUOLISOSI LUETTAVAKSI ! (Tai vielä mieluummin anna hänen sähköpostiosoitteensa toimittajalle postituslistaan)
TULEVAA
19.1. Lääkäriluento. Aino Jaakkola. Aiheena rintasyöpä. Tilaisuus erityisesti myös puolisoille.
26.1. Koiramaailmasta. Helena Salokangas kertoo koirista, mm Miljoona-koiratapahtumasta
TAPAHTUNUTTA
27.10. Tuomo Nikanderia kuuntelemassa oli 10 rotaria. Kuulimme, että Casey tulee Ähtäriin jouluksi. Saimme kaupungilta haasteen ryhtyä museokummeiksi. Ei innostuttu; Pirkanpohjassa riittää työtä. – Veli Tuomo kertoi yhteismetsästä, joka on uusi (vanha) metsänomistusmuoto. – Historiaa: 1. Aluksi ei omistusta. Kaski sinne, minne haluttiin. 2. Isojako 1760-1930 jakoi maat. Pohjois-Suomeen isot yhteismetsät (esim. Kuusamossa 85 000 ha, yli 6000 osakasta). 3. Sodan jälkeen asutettiin siirtolaisia. Valtionmaista lohkaistiin alueita, yhteensä 500 000 ha. Osakaskunta hallitsi hoitokunnan avulla. Saatiin tasaista tuloa osakkaille. Tehtiin metsänhoitosuunnitelma. Maata ei saanut myydä; kesämökkejä vuokralle. 4. Noin vuonna 2000 todettiin, että metsien hoito ei ole kunnossa; hoitorästejä on liikaa. Tilat ovat pirstoutuneet, kaupunkilaisomistajat, eläkeläiset, perikunnat. Vuonna 2003 uusi laki. Siinä on vapaaehtoisuus, kannustuksena verotus (ei varainsiirtoveroa, kustannukset valtiolta, verotus alhaisempi). Joka tilalle tehdään arvio (sama tekijä) Jyvitys osuuksiin. 5-6 vuodessa on syntynyt 28 yhteismetsää, kaikki sukujen. Arvio vuodelle 2011 (Metsäkeskus Tapio): 50 uutta (Kauhava, Seinäjoki, Kauhajoki Soini; kuntien metsiä mukaan). Tuomo uskoo sukujen yhteismetsiin.
3.11. kertoi Heikki Sipilä Ähtärin Riistanhoitoyhdistyksestä. Kokouksessa toimi presidenttinä veli Risto. Meitä kuulijoita oli 9 rotaria ja Raimo Jaakkola. Mainostettiin Pirkanpohjan Sinisen talon talkoita, jotka ovat alkaneet ja joihin olemme sitoutuneet.
RHY:stä suunnitellaan ympäristöministeriön alaosastoa. Hirvenkaatoluvissa koko Ähtäri on yhteisaluetta. Näin hirvi ei mene valtiolle, jos kaatuu väärälle alueelle. Seurat kunnioittavat alueitaan. – Metsästysseuran anomus menee RHY:n kautta riistanhoitopiiriin. Jos tapahtuu paljon hirvikolareita, lisätään lupien määrää. Tavoitteena on, että jää 2-3 hirveä /1000 ha. Erojakin on, koska petokanta verottaa. Peurakantaa ovat Sappiolla ilvekset hävittäneet. Yritetään saada 3 ilveslupaa. - RHY ei ole etujärjestö, vaan ”lain koura”. Sen tehtävänä on riistan määrän säilyttäminen ja aselupien myöntäminen. Teemu Kilponen on toiminnanjohtaja, Sipilä puheenjohtaja. Hallitus (7+1 jäsentä) valitaan 3 vuoden välein. Pienpetokilpailussa v. 2010 saalistettiin 450 (supikoira, kettu, villiminkki, näätä). Linnunmetsästys on vähäistä. Jos jäniksiä on liikaa, tulee luonnon jänisrutto. Susikanta on saatava pienemmäksi. 2010 pannoitettiin Suomessa 13 karhua, niistä 7 Ähtärissä. - Hirvikolarin sattuessa pitää ilmoittaa poliisille. Se ilmoittaa RHY:lle, joka määrää seuran ampumaan hirven. Seura saa hirven palkaksi. Enää ei poliisi järjestä huutokauppaa. Sipilän mukaa joutsenesta on tulossa ongelma.
10.11. Läsnä 9 rotaria ja Tuula Ullven. Kalevi Lystimäki kertoi suurista suomalaisista ajattelijoista. Åbo Akademian professori Alf Rehn: -toimii professorina myös Tanskassa -päässyt maailman tämänvuotiseen luetteloon maailman tulevista liikemaailman huippuajattelijoista -opastaa myös Obamaa.
Mike Markkula: -suku kotoisin Pohjanmaalta Sievistä -isovanhemmat muuttivat Amerikkaan v. 1883 -Mike Markkula syntyi v. 1942 -rikastui Intelissä ja tutustui Appleen -rahoitti Applea 250 000 $:lla v. 1976 -Applen toimitusjohtajana v. 1981-1983 -Applen hallituksen puheenjohtajana v. 1985 – 1997 - omistaa lentoyhtiön ja suksitehtaan. Mike Markkulan viisi toimintaperiaatetta Applessa: -empatia, välitön kosketus asiakkaan tunnemaailmaan -fokus, otetaan kaikki turha pois - ”kirja valitaan kansilehden perusteella” -tietokoneen tulee olla ystävän näköinen - yksinkertaisuus ja tuttuus ( hiiri ja graafinen liittymä)
Kalevi Lystimäki vertasi kurssimuutoksia säätötekniikoihin: -sijoittajat siirtävät suuria rahasummia, seurauksena kurssimuutoksia ja voittoja sijoittajille -rahansiirtoja on pyrittävä hidastamaan.
17.11. oli vaalikokous. Osanottajia oli 10. Valittiin vuoden 2012-13 hallitus:
Presidentti Tauno Pohjola
Tuleva presidentti ?
Varapresidentti Jouni Rautio
Edellinen presidentti Lilja Jaakkola
1. sihteeri Maritta Pennanen
2. sihteeri Reijo Rekola
Klubimestari Tuomo Nikander
Rahastonhoitaja Arvo Vuorimäki
Nuorisovaihtoasiamies Unto Kangasniemi
IT-vastaava Jorma Räsänen
Rotarysäätiöasiamies Jaakko Laitakari
Komiteat
Jäsenyyskomitea Klubipalvelukomitea
Veikko Hallila pj. Tuomo Nikander pj.
Sinikka Jalkanen Jouni Rautio
Risto Kyrö Jorma Räsänen
Palveluprojektien komitea Rotarysäätiökomitea
Kari Hietakangas pj. Jaakko Laitakari pj.
Unto Kangasniemi Paavo Vanhatupa
Kalevi Ihamäki Arvo Vuorimäki
Yhteiskuntasuhteiden komitea Reijo Rekola pj., Kalevi Lystimäki, Kaijaliisa Mäkelä, Maritta Pennanen
Mahdollista tulitikkuprojektia varten otetaan yhteyttä Tapio Harmaseen. Helmikuun kokoukseen kutsutaan jäsenehdokkaita.
24.11. klubi vieraili useiden yhteensattumien takia vain 6 rotarin voimalla Alavudella Fenestra Oy:n tehtaalla. Myöskään kutsuttuja Alavuden veljiä ei ollut paikalla.
Tutustuimme erilaisten ovien valmistukseen entisen Alavuden Puunjalostustehtaan tiloissa. Fenestran kotimaiset tuotantolaitokset sijaitsevat Forssassa, Kuopiossa, Viitasaarella, Alavudella ja Posiolla. Kokonaisuuteen kuuluu myös Fenestra Oy:n virolainen tytäryhtiö Fenestra AS, jolla on ikkunatehdas Tallinnassa. Työntekijöitä Alavudella on enää vain n.130. Ovia valmistetaan Alavudella vuosittain noin 200 000 . Niitä viedään mm.Venäjälle pari rekkakuormaa viikossa. Tulevaisuuden näkymät ovien valmistuksessa ovat heikot odotettavissa olevasta lamasta johtuen. Vielä kuitenkin rakenteilla olevat kohteet lisäävät tilauksia siten, että valmistus on juuri ja juuri kannattavaa.
Toisena vierailun kohteena oli tutustuminen Tauno Pohjolan pitämään ruokalaan.
Veli Tauno on aloittanut ruokalan pidon Fenestra Oy:n tiloissa. Työntekijöitä käy keskimäärin 50 – 60 ruokailemassa päivittäin. Saimme erittäin hyvää opastusta kalan fileroinnista. Kaijaliisa, Risto ja Tuomo uskalsivat myös itse fileroida kuhaa ja haukea.
1.12.tutustui 11 rotaria Flybe-yhtiön konseptiin myyntijohtaja Tuure Holkon opastuksella.
Holkko on itse Haapaluomalta kotoisin. Hän tuli Finnairia tukemaan perustetun Finncomin palvelukseen. Nykyään Finncomista omistaa Flybe 60 % ja Finnair 40 %. Se on Flyben tytäryhtiö.
Flybe on Euroopan suurin alueellinen lentoyhtiö. Se lentää 200 reittiä, yli 500 lähtöä päivässä.
Vuonna 2010 oli matkustajia 7,1 miljoonaa. Tavoite on päästä 5 vuoden kuluttua 4,5 matkustajaan Baltiasta ja Pohjolasta. – Seinäjoen yhteys loppuu, avataan Tukholma ja Kööpenhamina. Finnairin syöttöliikennettä. – Holkko totesi, että valtio tukee junaliikennettä, lentoliikenne tuottaa valtiolle.
9.12. vietimme Intercity-pikkujoulua Alavuden ja Virtain rotarien ja puolisoiden kanssa Lounasportaissa. Katsoimme ensin Suomenselän Teatterin esittämän ”Ministerille morsian” ja sitten illastimme yhdessä jouluisen aterian.
Seuraava Ratas ilmestynee piakkoin. Jätetään siis vierailu Remussa, jouluhartaus, jouluaaton kunniavartio, palveluvuoromme messussa ja takkailtamme referoitavaksi seuraavaan numeroon.