etusivu

edellinen sivu

opiksi ja ojennukseksi

työkalupakki

mukava tietää

kätköjä, kätköjä

Geokätköjen etsimisessä ei ole sääntöjä. Joku tekee huolellisesti kotitöitä, toinen syöksyy maastoon. Retken suunnitteluun vaikuttaa myös kalusto, jota navigointiin käyttää.

Minä olen ruvennut aina vaan tarkemmin suunnittelemaan retkireitin etukäteen valmiiksi. Aiemmin käytin reittisuunnitteluun GT Tiekartastoa. Kirja kulkee edelleen mukana aina silloin tällöin, mutta ei sille yleensä ole käyttöä.
Koska tykkään tekniikasta ja vekottimista, olen hommannut matkapuhelimeen TomTom Mobile -navigointijärjestelmän. Ohjelma on puhelimen muistikortilla ja auton ikkunalla on pieni GPS-mokkula. Kännykkä ohjaa puheella ja karttakuvalla kääntymään oikeissa risteyksissä - paperikarttaa ei tarvitse lukea. Systeemi toimii yleensä hyvin ja siihen voi melkein aina luottaa. TomTom navigoi ovelta ovelle osoitteiden perusteella ja pisteitä voi tallentaa muistiin.
Gepsissä ja tietokoneessa minulla on Garmin Vapaa-ajan kartta alueelta 1 - yleensä liikun sillä alueella: Jyväskylän länsi- ja eteläpuolella. Kakkosalueen hankkiminen on mietinnässä, silloin olisi "kartoitettu" koko Etelä-Suomi. Kartan mukana tuli MapSource-ohjelma, jolla voi mm. suunnitella reittejä ja sitten siirtää pisteet gepsiin.

Olen maksanut Groundspeakin vuosimaksun $30 USD. Se on pääasiassa kannatusmaksu, mutta sisältää joitakin jäsenetuja, tärkeimpänä mahdollisuus tilata Pocket Queryja. Olen tallentanut kyselyn, joka lähettää muutaman kerran viikossa 500 lähintä kätköä, joita en ole vielä löytänyt.
Kätköjen käsittelyssä on kätevä "kätkölinkkari", GSAK (Geocaching Swiss Army Knife). Reittipisteitä voi säilöä tietokantoihin, valita ja lajitella monipuolisilla suodattimilla sekä tallentaa useisiin tiedostomuotoihin. Ohjelma maksaa $20 USD. Se toimii ilmaiseksikin, kun on kärsivällisyyttä katsella ensin piiiiiiiiiiiiiiiiitkäääääääään nalkutusikkunaa.

Suunnittelen retken useimmiten edellisenä iltana. Näin se suunnilleen käy:

• käynnistän GSAK:n. Olen tehnyt makron, joka päivittää tietokannan Caches for Pekka ja poistaa jo löydetyt jemmat luettelosta.
• yleensä mielessä on jo ajatus, minne päin nyt kiinnostaa lähteä. GSAK:ssa voi suodattaa kätköjä halutun ilmansuunnan perusteella, Ctrl-F avaa filtterivalinnat ja siellä Other -sivulla voin valita halutut suunnat. Nyt voisi matkata etelään ja lounaaseen. Valinnanvaraa on riittämiin: 500 kätkön luettelosta on noilla suunnilla 282 kpl.
• suodatusmahdollisuudet ovat monipuoliset. Jos laitan maksimietäisyydeksi 75 km, jää tarjolle 27 jemmaa. Jos haluaisin olla oikein valikoiva, voisin vaikka etsiä noilta suunnilta tänä vuonna piilotettuja monikätköjä, joiden vaikeus on 3 tai suurempi, maastoluokka korkeintaan 3 ja rasian koko pitää olla vakio tai pieni. Liiallinen vaativaisuus kostautuu, vain yksi jemma täyttää kaikki nuo ehdot.
• palataan aiempaan 27 kätkön valikoimaan. Voin katsella kätkökuvauksia GSAK:n jaetulla Split Screen -näytöllä, mutta yleensä kyllä avaan ne verkkoselaimeen. Klikkaus hiiren oikealla napilla kätkön nimen kohdalla avaa valikon, josta poimin Show online (in browser).
• jos kätkö vaikuttaa kiinnostavalta, laitan rastin GSAK:n User flag -ruutuun ja tulostan kätkökuvauksen. Yleensä ei tarvitse tulostaa kuin kaksi ensimmäistä sivua. Pocket Queryn mukana saa kyllä kuvaukset sähköisesti eBook-muodossa, mutta kännykän kuvaruutu on niin pieni etten tykkää lukea siitä ja eBookissa ääkkösetkin sekoavat. Paperia kuluu, mutta säästän kuitenkin vähintään puolet tulostamalla A4:lle neljä sivua - kaksipuoleisesti ja kaksi sivua puolelleen.
• kätkösivulla on nykyisin karttalinkit eniron ja Karttapaikan palveluihin. Yleensä osoitteet löytyvät paremmin eniron kartalta. Katson kätkön läheltä pari katua tai tietä, jonne ehkä voi auton parkkeerata. Varmuuden vuoksi kaksi, koska kaikkia teitä ei TomTomin tiedoissa ole. Pelkällä nimelläkin pärjää koska gepsi näyttää etäisyyden kätkölle, mutta aina parempi on löytää vielä kadunnumero jemman tienoilta. Se onnistuu kokeilemalla eri numeroita eniron karttahaussa ja katsomalla mikä sattuu lähelle. Samalla varmistuu, missä kunnassa kätkö on. Kirjoitan osoitteet muistiin kätkökuvauksen laitaan. Retkellä on sitten kätevä määritellä TomTomin navigointikohteeksi seuraavan kätkön osoite.
• samalla lailla käyn läpi retken muut kätköt. Jos jemma ei tunnu kiinnostavalta tai sopivalta, jätän sen väliin.
• suodatan GSAK:ssa valitsemani kätköt eli ne joiden User flag on asetettu ja tallennan kätköpisteet MapSourcen GDB-muodossa. Kätköt aukeavat samantien MapSourceen ja näkyvät Vapaa-ajan kartalla. Jos kätkökuvauksessa on mainittu muita pisteitä, esim. parkkipaikan sijainti, tallennan ne reittipisteiksi ja etsin niillekin osoitteet.
• laitan reitin alkupisteen kotinurkille ja katson, mikä on sopiva ensimmäiseksi etapiksi. Valitut kätköt muodostavat sattumalta mukavan rengasmatkan Tammelasta Vihtiin ja Nurmijärven kautta kotiin. Otetaan kiertosuunnaksi vaikka vastapäivään. Annan reitin nimeksi yleensä aina GEO, niin se korvaa edellisen reitin gepsin muistissa.
• niin suunnitelma on valmis. Kätköjä on mukana 10, se on kohtuullinen määrä päiväretkelle. Ehkä muutama enemmänkin voisi olla...
• lataan reitin USB-piuhan kautta gepsin muistiin. Kätkökuvaukset ovat tulostettuina ja osoitteet etsittynä. Vilkaisen vielä huomisen sääennustusta Ilmatieteen laitokselta tai Rakennussäästä.
• sitten nukkumaan ja aamulla matkaan.
  

takaisin

21.8.2005
29.10.2005 ylävalikko