etusivu

edellinen sivu

opiksi ja ojennukseksi

työkalupakki

mukava tietää

kätköjä, kätköjä

Suomessa, kuten muissakin pohjoismaissa, on jokamiehenoikeus, joka sallii melko vapaan liikkumisen luonnossa. Jokamiehenoikeuteen liittyy myös velvollisuuksia.
Rakennetussakin ympäristössä voi voi liikkua julkisilla alueilla. Kiellettyjä paikkoja kuitenkin on ja niitä on syytä kunnioittaa kätköjä piilotettaessa ja etsiessä.

Geokätköt ovat luontoon jätettyjä esineitä. Onko geokätköily roskaamista?

Virallisinta tietoa jokamiehenoikeuksista on Ympäristöministeriön verkkosivulla. Seuraava lainaus on sieltä.

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija.

Jokamiehenoikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä siitä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä.

Jokamiehenoikeudet ovat yleisesti hyväksytty maan tapa, ja ne perustuvat eri lakeihin. Jokamiehenoikeudet koskevat myös ulkomaalaisia.

Saat:

• liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta;
• oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua - voit esimerkiksi telttailla suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin;
• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia;
• onkia ja pilkkiä sekä
• veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä

Et saa:

• aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille;
• häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia;
• häiritä poroja ja riistaeläimiä;
• kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta;
• tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta;
• häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla;
• roskata ympäristöä;
• ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa ja
• kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.

Kotirauha, julkisrauha, yksityisalueet ja -tiet

Mesu kirjoitti geokätköilyn pohjoismaiseen keskusteluryhmään selkeän tietopaketin säädöksistä, jotka vaikuttavat liikkumiseen luonnossa ja rakennetussa ympäristössä:

Viime aikoina on esiintynyt runsaasti keskustelua luvattomista ja luvallisista kätköpaikoista, ja mm. kotirauha, julkisrauha ja oikeus liikkua yksityisellä alueella ja käyttää yksityistä tietä ovat olleet esillä. Yksityisalueella liikkumisesta on esitetty lakia tiukempiakin mielipiteitä, mutta toisaalta julkisrauhan rikkomiseen on suhtauduttu melko välinpitämättömästi.

Kesällä totesin, että eräs kätkö oli sijoitettu julkisrauhan suojaaman rakennuksen lukitulle ja aidatulle piha-alueelle. Kätkön tekijä ei ilmeisesti ollut ajatellut, että paikka on kielletty, vaikka kätköön voikin ehkä ylettyä aidan ulkopuolelta. Myöhemmin havaitsin, että toinen kätkö oli sijoitettu kymmenkunta metriä rakennustyömaan aidan sisäpuolelle ja aidassa lukee: ”Työmaa-alue. Pääsy kielletty.” Näiden kokemusten jälkeen näin tarpeelliseksi koota tämän tietopaketin kotirauhasta, julkisrauhasta ja niihin liittyvistä asioista.

”Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.” (RL 24:11.)

Lakiehdotuksen perustelut täsmentävät vielä kotirauhan laajuutta:

”Asuintalojen porraskäytävät säädettäisiin nimenomaisesti kuulumaan kotirauhan piiriin. Kotirauhan ulkopuolelle jäisivät siten kerrostalon ulko-oven ulkopuoliset alueet. Vaikka kerrostalojen pihat eivät suoraan olisikaan kotirauhan piirissä, pihalla meluaminen voisi tulla rangaistavaksi kotirauhan häiritsemisenä silloin, kun ehdotetun 1 §:n 2 kohdassa tarkoitettua häiriötä aiheutetaan asunnoissa oleskeleville henkilöille.

Välitöntä suojaa annettaisiin asukkaiden yksityisaluetta oleville piha-alueille niihin kuuluvine rakennuksineen. Omakotitalojen tontit ovat tyypillisesti tällaisia alueita. Pienehköissä asunto-osakeyhtiöissä on myös mahdollista, että yhtiön omistamat piha-alueet on joko yhtiöjärjestyksessä tai sopimalla jaettu eri asuntojen asukkaiden yksityisalueisiin. Tällaiset rivitalon tai pienkerrostalon eri asuntojen piha-alueet nauttisivat kotirauhan suojaa myös muihin yhtiön tiloissa asuviin henkilöihin nähden.

Selvyyden vuoksi lainkohdassa mainitaan myös rakennukset, jotka välittömästi liittyvät asukkaiden yksityisaluetta oleviin pihoihin. Muun kuin asumiseen tarkoitetun rakennuksen kuulumista kotirauhan suojan piiriin ei määrää sen laatu vaan sijainti kotirauhan suojaan kuuluvalla piha-alueella. Rakennukset kuuluisivat piha-alueelle esimerkiksi silloin, kun piha-alue muodostuu niiden ja asunnon välille. Tällaisia piharakennuksia ovat tavallisesti esimerkiksi aitat, autotallit, saunat ja varastorakennukset. Rivitalon tietylle asukkaalle kuuluva autotalli olisi siten kotirauhan suojaama, jos se kiinteästi liittyy hänen asuinrakennukseensa tai sen yksityisaluetta olevaan pihaan.

Kotirauhan suojamaa aluetta ei voi omatoimisesti muita sitovasti laajentaa tässä määriteltyä suuremmaksi ja siten kaventaa jokamiehen oikeuksia esimerkiksi aitaamalla aluetta tai asettamalla ’pääsy kielletty’ -kylttejä.” (HE 184/1999.)

Julkisrauhan rikkomisella tarkoitetaan mm. sitä, että joku ”oikeudettomasti tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty” (RL 24:3.1).

Yksityisen tien käyttöä voidaan rajoittaa: ”Tieosakkaat taikka tiekunta voivat yleisesti kieltää kaikilla tai joillakin moottori- tai hevosajoneuvoilla tapahtuvan tien käytön tai työkoneiden kuljettamisen niiltä, joilla ei ole oikeutta tiehen.” (L yksityisistä teistä 80 § 3 mom.)

On huomattava, että tien käyttö voidaan kieltää vain moottori- ja hevosajoneuvoilta. Kävelyä ja polkupyöräilyä ei voi kieltää. Moottoriajoneuvolla ajoakaan ei voi kieltää, jos valtio tai kunta avustaa tien kunnossapidossa tai osallistunut tien rakentamiseen tai parantamiseen viimeisten kymmenen vuoden aikana:

”Jos valtio tai kunta tämän tai muun lain perusteella avustaa tiekuntaa tai tieosakkaita yhteisesti tien kunnossapidossa, tien käyttämistä muuhun kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuvaan liikenteeseen ei saa kieltää sinä ajanjaksona, jota avustus koskee. Sama on voimassa tiestä, jonka kunnossapidosta kunta vastaa kustannuksellaan.” (L yksityisistä teistä 96 § 1 mom.)

”Jos valtio tai kunta tämän tai muun lain perusteella avustaa tiekuntaa tai tieosakkaita yhteisesti tien parantamisessa tai uuden tien rakentamisessa taikka tie on tehty kokonaan tai osaksi kunnan varoilla, on kymmenen vuoden ajan viimeisen avustuserän nostamisesta tai kunnan tekemän tietyön päättymisestä lukien noudatettava, mitä 1 momentissa säädetään tien käyttämisestä muiden kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuvaan toimintaan tai liikenteeseen.” (L yksityisistä teistä 96 § 2 mom.)

Kieltomerkit yksityisalueilla ja -teillä

Maastossa talojen ja kesämökkien liepeillä, rannoilla ja yksityisteillä näkee monenlaisia kylttejä, joissa kielletään kulkeminen, maihinnousu, leiriytyminen tai autolla ajaminen. Kaikkia kieltomerkkejä ei välttämättä tarvitse noudattaa. Kiellon laillisuuden selvittäminen maastossa on usein kuitenkin vaikeaa. Etukäteen ei kuitenkaan tarvitse ottaa selvää, onko joku yksityistie saanut avustusta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Merkissä pitää olla mainittu, minkä säädöksen tai päätöksen nojalla kielto on asetettu.

Toisaalta, vaikka jonkun kiellon tietääkin laittomaksi, ainahan on parempi välttää skismaa ja olla menemättä alueelle, jos voi yhtä hyvin käyttää muuta reittiä.

Ympäristöministeriön ylitarkastaja Pekka Tuunanen kieltomerkeistä:

Luonnonsuojelulaki kieltää jokamiehenoikeuksien käyttöä rajoittavien kylttien asettamisen maastoon. Elikkä sellaiset yksityishenkilöiden asettamat taulut ovat yleensä laittomia eikä niitä tarvitse noudattaa. "Yksityisalue" -kyltti on laillinen, koska siinä ei ole kulkukieltotoivetta.

Näköjään tulkitaan, että "Yksityisalue" -kyltti on tiedottava, ei kieltävä.

Varatuomari Risto Tuori on kirjoittanut artikkelin "Kaikille teille ei menemistä". Ote kieltomerkeistä:

Ajokieltoa koskevan liikennemerkin pystyttäminen edellyttää kunnanhallituksen päätöstä. Kunnan suostumusta ei tarvita tien kunnon tai tiellä tai sen vieressä tehtävän työn vuoksi tarpeellisten tilapäisten liikennemerkkien asettamiseen.  Mikä tahansa plakaatti, jossa kielletään muita kuin tieosakkaita käyttämästä tietä ei siis velvoita tienkäyttäjiä. Vain liikenneministeriön päätöksen mukaiset liikennemerkit ovat laillisia ja niiden vastaisesta ajosta voidaan rangaista.

Mikäli mökkitielle tai marjastusreiteille alkaa ilmestyä ihmeellisiä ajokieltoja, sellaisen laillisuuden voi parhaiten tarkistaa kyseisen kunnan tielautakunnan sihteeriltä.

Roskaaminen

Tiedot ja mielipiteet roskaamisesta ovat myös pohjoismaisesta keskusteluryhmästä säikeestä Georoskat.

Divine:

Yleisellä foorumilla keskustellaan kovasti roskan ja roskaamisen määritelmistä etenkin yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa. Moni (osa)valtiollinen puisto-osasto rapakon takana on yksinkertaisesti kieltänyt geokätköilyn alueillaan. Useasti tämä johtuu tietämättömyydestä ja siitä, että omituisiin pyyntöihin (Voinko piilottaa pakasterasian maillenne?) on helpompaa vastata vain kieltävästi. Jotkut pitävätkin geokätköjä georoskina (geolitter), sillä ne ovat luontoon jätettyjä esineitä. Tähän on olemassa hyviä vasta-argumentteja, kuten se, että harvoinpa roskilla on joku omistaja ja sen lisäksi vielä koordinaatit ja kotisivut. Tästä huolimatta ongelmia on.

Olen ollut hyvin tyytyväinen kansainvälisestikin harvinaiseen jokamiehenoikeusjärjestelmäämme, ja olen retostellut sillä noilla kansainvälisillä foorumeillakin pariin otteeseen. Huomasin kuitenkin juuri Ympäristöministeriön sivuilta löytyvässä Jokamiehen oikeudet -osuudessa maininnan roskaamisesta:

Jätelaissa kielletään roskaaminen. Roskaamista on kaikenlaisten esineiden jättäminen luontoon. Roskaamista on myös nestemäisten jätteiden laskeminen tai kaataminen ympäristöön. Bensiini ja öljy ovat ongelmajätteitä, joita ei saa kaataa maahan. Roskaamiskielto koskee kaikkia alueita, olivatpa nämä yleisiä tai yksityisiä. Roskaajan velvollisuus on myös puhdistaa roskaantunut alue.

Jätelaki 1072/1993, 19 §.

Ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa eikä käytöstä poistettua konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä siten että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto).

Jokamiehen oikeuksia tiukasti tulkiten geokätköt ovat roskia. Lakipykälä on väljempi, mutta on vain ajan kysymys, koska joku taho vetää herneen nenäänsä siitä, että hänen maillensa on jätetty tavaraa lojumaan. Itse törmäsin ensimmäistä kertaa kotimaassa georoskaamisen käsitteeseen Suomen Luonto -lehden haastattelun kautta. Juttu koski CITO-tapahtumaa Tampereella, ja selitin jutussa, että geokätköilijät luultavimmin tuovat oikeaa roskaa luonnosta enemmän pois kuin mitä he sinne kätköjen muodossa vievät. Tämä pitää ainakin omalla kohdallani täysin varmasti paikkansa. Mielestäni asiasta kannattaa keskustella kotimaisella harrastajatasolla jo etukäteen, ennen kuin mahdollisia 'hyökkäyksiä' harrastusta kohtaan ilmenee.

rvk:

Kuten monesti suomalaisessa lainsäädännössä, lain kirjain on hyvin väljä ja sallii laajan tulkinnan. Määritelmä ei rajaa pois mitään mikä ainakaan itselleni tulisi mieleen, eli mikä tahansa voi olla roskaa. Varmasti geokätkö, joka selvästi on "esine". Tämä ei varsinaisesti ole huono asia, sillä on hyvä että roskaamisen kieltävässä lainsäädännössä ei moisia, ainakaan selkeitä aukkoja ole.

Roskaamisen edellytyksenä on kuitenkin myös muuta kuin pelkästään esineen jättäminen luontoon. Sen täytyy aiheuttaa siellä jonkinlaista haittaa. Mikä meidän kannaltamme on loistavaa, ei ainoastaan mitä tahansa haittaa, vaan lueteltuihin esimerkkeihin rinnastettavaa haittaa.

On siis todennäköistä, että maanomistaja kantajana joutuu todistamaan, että kätköstä aiheutuu joko:
1) Vaaraa tai haittaa terveydelle
2) Epäsiisteyttä
3) Maiseman rumentumista
4) Viihtyisyyden vähentymistä tai
5) Edellisiin neljään rinnastettavaa haittaa

Neljä ensimmäistä ovat kohtuullisen vakavia ongelmia, enkä itse haluaisi nähdä kätköjä, jotka aiheuttavat sellaisia. Joukossa ei myöskään ole ainoatakaan sellaista, joka olisi rinnastettavissa esimerkiksi maanomistajan mielenrauhan järkkymiseen. Maanomistajan pitäisi pystyä osoittamaan kätkön aiheuttama haitta, joka on selvästi rinnastettavissa neljään lueteltuun, varsin vakavaan haittaan. Taitavat olla harvassa ne kätköt, joiden kohdalla tämä onnistuu?

Usein kätkörasiaan laitetaan teksti "Tämä ei ole roska". Ehkä se herättää vähän tutkailemaan lootaa, jos joku löytää kätkön vahingossa. Tuli mieleen, että mikähän tekstin merkitys on juridisesti? Ei varmaan mikään. Jos romuautoon spreijaa "Tämä ei ole romuauto", ei se asiaa miksikään muuta.

takaisin

4.9.2004
29.10.2005 ylävalikko