Cadillac Sedan De Ville '56 on edustusautoni. Tässä autossa voi tuntea yhä välähdyksen 50-luvun ylellisyyttä, arvokkuutta ja loistokkuutta. Jotain amerikkalaisen autoteollisuuden ylväyttä ja silloista johtavaa asemaa. Miettiä kuinka letkeää oli matkanteko aikoinaan, kun preerian ja kaupunkienkin tiet olivat avoimia ja tilaa oli ajaa ryhdikkään ylpeänä.
Bensa maksoi muutaman pennin litralta ja auto sai painaa 2,5 tonnia ja silti iso V8 matalalla ja matkustamoon lähes äänettömällä murinallaan väänsi väkevästi ja auto kulki nöyrästi sekä tarvittaessa ripeästikin keula kohti auringonlaskua. Tämä oli parasta, mitä todellinen herrasmies saattoi silloin rahallaan autokaupasta saada.
Radio alkoi soittaa rock'n'rollia ja nykyinen nuorisokulttuuri kehittyä. Tosin epäilen näissä autoissa juuri näitä ilmiöitä kovasti kauhistellun. Ehkä tässäkin salaa välillä kuunneltiin vähän Elvistä, Chuck Berryä ja Little Richardia, jotta olisi tiedetty, mistä siinä rock'n'rollissa oikein on kysymys - nyt nämä ainakin soivat tässä autossa häpeilemättömästi.
Katsohan rohkeasti kuvia autostani, klikkaa kuvaa niin saat sen suurempana uuteen ikkunaan!