Nimitys intiaanit johtuu siitä luulosta, että Kolumbuksen löytämä maa oli Intia. Intiaanit ovat mahdollisesti vaeltaneet Aasiasta Beringinsalmen tai sen paikalla olleen kannaksen kautta 2–3 vaiheessa pitkän ajanjakson kuluessa, ensimmäiset viimeistään 12 000 vuotta sitten, ehkä tuhansia vuosia aikaisemminkin; eräiden tutkijoiden mukaan vanhimmat ihmiseen viittaavat löydöt ovat 40 000 vuoden takaa, ja viitteitä vieläkin vanhemmilta ajoilta on löydetty. Intiaanit on yleensä  luettu mongolidiseen päärotuun. Kielellisesti intiaanit jaetaan yli sataan ryhmään.

Kristoffer Kolumbuksen retkestä 1492 alkanut eurooppalaisten maahantulo on riistänyt intiaanien itsenäisyyden ja tuhonnut suurimmaksi osaksi heidän alkuperäiskulttuurinsa. Eurooppalaiset saivat intiaaneilta monia viljelykasveja (mm. maissi, peruna, bataatti, tupakka, tomaatti ja kaakaopuu), ja varsinkin Latinalaisen Amerikan vuoristomaissa intiaanikulttuureilla on ollut vaikutusta myös taiteeseen ja yhteiskuntaan. Nyky intiaanien itsetunto sekä pyrkimys omien oikeuksien ja oman perinteen turvaamiseen ovat monella taholla elpymässä.

Inkavaltio

Inkavaltion synty

Intiaanivaltio nykyisessä Perussa ja sen lähialueilla. Inkavaltio on saanut nimensä hallitsijastaan inkasta; pääväestönä olivat quechuat. Heihin kuuluva inkain klaani oli lähtöisin nykyisen Cuzcon seudulta ja alkoi 1100-luvulla laajentaa valtaansa, kunnes inka Pachacutec loi 1400-luvulla suurvallan. Se ulottui lopulta nykyisen Kolumbian etelärajoilta Keski-Chileen ja käsitti myös Bolivian vuoriston. Pääkaupunkina oli Cuzco; muita merkittäviä kaupunkeja oli mm. Machu Picchu.

"Tawantinsuyu on inkojen oma nimitys heidän valtiolleen ja tarkoittaa suomeksi neljän piirin valtakuntaa." Inkavaltiossa hallitsijalla, jonka uskottiin polveutuvan auringonjumalasta, oli rajaton valta, muuten yhteiskunta oli lähinnä kommunistinen. Toisin kuin monissa muissa valloituskansoissa, alistettuja kansoja kohdeltiin humaanisti heidän omia kulttuuriperinteitään kunnioittaen.

Maanviljely (mm. maissia ja perunaa viljeltiin) oli kehittynyttä, samoin karjanhoito (laama ja alpakka), kudonta ja metallien käsittely; kulta, hopea, kupari ja tina tunnettiin. Tieverkko siltoineen oli vuoristossakin hyvä. Temppelit, palatsit ja linnat tehtiin liittämällä kivet täsmällisesti toisiinsa. (kts. kuva).

Quipu (khipu) -solmujärjestelmän avulla ilmaistiin lukuja ja sanoja. Uskonnossa oli auringon (quechuaksi: Inti) ja myöhemmin luojajumala Viracochan palvonta keskeisellä sijalla; ihmisuhrit olivat harvinaisia. Tähtitiede ja siihen perustuva ajanlasku olivat kehittyneet, ja historian perimätieto oli runsasta.

Quipu-solmukirjoitusjärjestelmä

Quechuat

Quechuat, erityisen kielikunnan muodostava eteläamerikan intiaanikansa Perussa sekä Bolivian, etelä Ecuadorin ja Argentiinan luoteiskolkan vuoristoissa. Esihistoriallisella ajalla quechuat muodostivat Inkavaltion, jonka alamaisina monet kansat omaksuivat quechuan kielen. Espanjalaiset valloittivat alueen 1532–33, mutta quechuat tekivät kapinoita, viimeisen 1780–83. Nykyään quechuamurteita puhuu n. 6 milj. intiaania.

INKOJEN ALKUPERÄ

Inkojen hallitsijasuvun alkuperää on aivan meidän päiviimme saakka pidetty alan asiantuntijoidenkin piirissä jonkinasteisena arvoituksena. Inkojen oman legendan mukaan he olivat auringonjumalan jälkeläisiä ja siten itseoikeutettuja maansa valtiaita. Inkojen fyysisissä kuvauksissa on nähty kaukasialaisen rodun vaikutteita jota esim. muumioiden hiusten väri näyttää sopivasti myös tukeneen. Muinaisastronauttiteorian eräs keskeinen teesi onkin ollut yhdistää eri kansojen legendoissa mainitut 'jumalista periytyneet' hallitsijasuvut humanoideihin.

AIKAJANA:

1100-luku Inkakulttuuri nousee Perussa. 
1200-luku Perun Inkat keskittyvät kasvavan Cuzcon ympärille. 
1300-luku Inkat alkoivat levittäytyä Andien keskiosiin. Inkoista tulee taitavia muurareita ja rakentajia. Yleensä Inkat kulkivat jalan; vain kuninkaalliset ja ylhäiset matkustivat komeasti kantotuolissa. 
1400-luku Inkavaltakunta alkaa laajentua. Inkat käyttävät laamoja kuormajuhtina ja kauppatavaro.1438 Inkakeisari Viracocha kuolee; seuraaja Pachacuti laajentaa valtakuntaa Ecuadoriin. 
1440-luku Inkat rakentavat Cuzcon suuren linnoituksen. 
1450 Perussa Machu Picchun Inkakaupunki rakennetaan korkealle Urumbajoen harjanteelle. 
1471-1493 Topa Inca levittää valtakuntaansa Boliviaan, Chileen ja Argentiinaan. 
1532-1533 Fracisco Pizarro, espanjalainen sotilas, tunkeutuu Perun Inkavaltioon ja tuhoaa sen.

INKAVALTION SYNTY

Ketsuakieltä puhuneiden inkojen alkuperä on yhtä hämärä kuin Andien alueen muidenki intiaaniheimojen. Inkojen kaukaiset esi-isät tulivat tietenkin pohjoisesta, mutta mistä inkat tulivat Cuzconlaaksoon, on ainakin toistaiseksi kysymys, johon arkeologien tekemät kaivaukset eivät ole antaneet vastausta. Inkat itse selittävät alkuperänsä jumalalliseksi. Maan päälle tullut auringon poika oli nimeltään Manco Capac, auringon tytärtä kutsuttiin Coayaksi. Manco Capacilla oli kultainen sauva, jonka avulla hänen tuli valita paikka pääkaupungilleen: Oikeassa paikassa maaperä olisi niin pehmeätä ja hedelmällistä, että sauva katoaisi heitettäessä kokonaan maahan. Kohdattuaan monia vaikeuksia Manco Capac tuli sisarensa kanssa kauniiseen laaksoon. Laakson ihanuudesta liikuttuneena Manco Capac heitti sauvansa maahan. Se katosi maahan, ja Manco Capac tiesi nyt, että hän oli tullut oikeaan paikkaan. Hän antoi paikalle nimen Cuzcon. Historiallisena aikana Cuzcossa oli ylempi ja alempi osa, ja tarina kertoi, että ylemmässä asuivat veljen, alemmassa sisaren kokoamat ihmiset.

INKAVALTIO

Inkavaltio oli Etelä-Amerikkaan Andien alueelle 1400-luvulla perustettu valtio. Kun espanjalaiset nousivat maihin Perussa 1532, he kohtasivat ihmisiä, jotka kertoivat kuuluvansa Tawantinsuyun valtioon, jonka pääkaupunki oli kaukana vuoristossa. Heidän päällikkönsä Inka oli Auringon Poika ja heidän dynastiansa ikivanha. Inkoja pidettiinkin kauan ainoana kansana, joka oli luonut kehittyneen kulttuurin Andeille, ja Inkojen maasta tuli Perun synonyymi. Kaikkia monumentteja ja saavutuksia pidettiin ilman muuta inkojen työnä, vaikka vuosisadat erottivat ne heidän ajastaan. Niin mahtava kuin Inkavaltio onkin voinut 1400-luvulla olla, se edusti silti vain yli 15000 vuotta vanhan kulttuurin viimeistä vaihetta.

NELJÄN JOHDON VALTIO

1400-luvun puolivälissä mahtavimmillaan ollessaan inkavaltio ulottui Kolumbian eteläosasta Chilen keskiosiin. Idässä rajana olivat Amazonin metsäalueet, joiden heimojen kanssa inkat olivat olleet kauppa kosketuksissa. Valtio - Tawantinsuyun - symbolinen keskus oli pääkaupunki Cuzco. Valtion yhtenäisyyttä palveli tieverkko, joka yhdisti pääkaupungin ja provinssit. Joskus jopa viisi metriä leveät tiet tulivat portaina suoraan vuorten rinteitä alas ja ylittivät joet riippusiltoja pitkin. Viralliset lähetit (chasquisit) käyttivät niitä jatkuvasti. Teiden varsilla oli rakennuksia, tampuksia, jotka olivat armeijan lepopaikkoja sekä ruoka- ja vaatevarastoja. Inkavaltio ei kuitenkaan ollut sosiaalisesti eikä poliittisesti yhtenäinen. Se muodostui monista heimoista, joita vain jotkin piirteet ja velvoitteet yhdistivät, mutta joista jokainen säilytti oman kulttuurinsa.

VALTIO JA YHTEISKUNTA

Tawantinsuyn valtiaalla oli ehdoton valta. Alamaiset lähestyivät häntä silmät maahan luotuina, kantamus pään päällä nöyryyden merkkinä. Palvonnalle inka osoitti vain välinpitämättömyyttä ja ylemmyyttä. Hän ei edes katsonut alamaistaan ja vastasi hänelle puhuville vain välittäjän avulla. Kulkiessaan hallitsija käytti kullalla ja hopealla koristettua kantotuolia, jonka edellä kulki aseistettu saattue. Inkan puolisona oli hänen sisarensa, ja tästä liitosta syntyi vallanperijä. Miespuoliset jälkeläiset muodostivat hallitsevan elimen, jonka tehtävänä oli ylläpitää inkan muistoa ja säilyttää hänen muumionsa. Inkalla oli ehdoton valta alamaisiinsa eikä hänen päätöksistään voitu keskustella. Ylimmän neuvoston avulla hän hallitsi koko virkamieshierarkiaa. Virkamiesjärjestelmän tarkoituksena oli verojen oikeudenmukainen kanto ja omaisuuden tasapuolinen jako. Heidän talousjärjestelmä perustui maiden jakoon ja he jakoivat valloitetun provinssin kolmeen osaan.

RAKENTAJAT

Inkat ovat syystä kuuluisia arkkitehtuuristaan ja saavutuksistaan yleisten töiden alalla: teistä, silloista, kastelukanavista ja maanviljelypenkereistä. Inka-arkkitehtuurin kauneimmat esimerkit, rakennukset, joissa parhaiten pystyy ihailemaan heidän kuuluisaa tapaansa liittää kivet yhteen hiomalla, ovat Cuzcossa ja sen ympäristössä.