Cuzco (Cusco)

Inkavaltion pääkaupunki ja sen keskus

Cuzco (Cusco), kaupunki Andien laaksossa Etelä-Perussa, 3 410  m merenpinnasta; 279 000 as. (1998). Cuzco on kauppa- ja teollisuuskeskus, jossa on lannoite-, tekstiili- ja elintarviketeollisuutta. Cuzcon yliopisto (amerikan ensimmäinen) on perustettu jo 1598. Cuzco oli inkojen politiikan, uskonnon ja sivistystyksen keskus ja Inkavaltion pääkaupunki vuoteen 1533. Siellä on jäänteitä inkakulttuurista, mutta myös espanjalaista leimaa. Vanhakaupunki on kansallinen suojelukohde.

Inkojen kiviarkkitehtuuri hakee vertaistaan maailmanhistoriassa, mutta niin jättimäisten linnoitusten rakentaminen kuin suurten kivienkin siirtäminen täytyy ymmärtää ajan yhteiskunnallisista tekijöistä käsin. Vertaus Egyptin pyramidien-rakentajiin on varsin sopiva. Molempia yhteiskuntia hallitsi absoluuttisen vallan omaava jumaloitu yksinvaltias. Jopa satoihin tuhansiin nousevat työläisarmeijat voitiin milloin tahansa käskyttää mitä mielettömimmiltä tuntuviin rakennustöihin. Kivet - suuretkin, liikkuvat kun vain on tarpeeksi aikaa ja vetovoimaa. Toisekseen, tähän tarvittiin lopultakin varsin yksinkertaista tekniikkaa: pyöriviä teloja, vahvoja köysiä, tukevia vipuja, hiekkaa, öljyä jne. Suuret muurit olivat useimmiten rakennettu kuin 'Potemkinin kulissit': vain julkisivun puolella olevat pintaliitokset ja hionnat olivat tarkkoja. Takaosan täyttivät sora ja karkeammat pinnat. Kiviä halkaistiin pronssivaarnoilla tai kostutetuilla vaajoilla syitä myöden niin kuin puuta.

Inkamuuri Cuscossa

Viimeistelyyn käytettiin mm. hiekkaa ja pitkällisen hionnan jälki saattoi olla kuin peili. Laastiton, suurehkoista erikokoisista ja monikulmaisista kivistä taiten rakennettu inkamuuri oli ihanteellinen rakennusratkaisu maassa, jossa maanjäristykset ovat alituisena riesana. Järistyksen aikana tällaiset muurit liikehtivät liitoksissaan, mutta eivät hajoa.

Sacsayhuamanin ja Ollantaytambon muurit
Inkojen jättimäisistä, monikulmaisista kivistä palapelien tapaan taitavasti kootut muurit ovat ansaitusti herättäneet kunnioitusta ja ihmetystä kaikissa jotka ovat niitä paikalla nähneet. Aivan erityisen vaikuttavia ovat inkojen vanhan pääkaupungin Cuscon lähellä olevat Sacsayhuamanin ja Ollantaytambon linnoitusten muurit. Suurimmat kivet ovat keskikokoisen talon korkuisia ja kymmenien tonnien painoisia. Useimpiin saumakohtiin ei pysty työntämään pienintäkään esinettä. Myös linnoitusten muut mittasuhteet ovat valtavat ja niiden rakennustyö eittämättä on ollut uskomaton urakka, jolle vertaa maailmalta löytyy tuskin muualta kuin Gizan pyramideista tai Kiinan muurilta. Muinaisastronauttiselitys on näissä konstruktioissa ymmärrettävästi löytänyt palavat kannattajansa.

Machu Picchu

Inkojen kätketty kaupunki - Mikä oli sen tarkoitus?

Machu Picchu [matšu piktšu], rauniokaupupnki ja muinainen linnoitus Urubamban laaksossa Perun Andeilla 70 km Cuzcosta luoteeseen; korkeus 2 520m merenpinnasta. Machu Picchussa, jonka yhdysvaltalainen Hiram Bingham löysi 1911, on säilynyt merkkejä inkojen korkeasta kulttuurista, mm. muureja, temppeleitä, pengerryksiä ja kanavia. Machu Picchu on Unescon suojelukohde.

Machu Picchu - Historiallinen suojelualue Perussa

Luonnon, kulttuurin ja historian ihmeet houkuttelevat kasvavia turistijoukkoja Machu Picchulle, muinaisen inkavaltion keskukseen Perussa. Machu Picchu sijaitsee Andien vuoristossa Kaakkois-Perussa.

Machu Picchun tärkein arkeologinen kohde on inkakaupungin rauniot 2 500 metrin korkeudessa. Korkeuserot alueella vaihtelevat 1 800 metristä 6 300 metriin meren pinnan yläpuolella. Machu Picchun ainutlaatuisen luonnon säilymiselle kasvava turismi on uhka. Toisaalta matkailu on tärkeä tulonlähde köyhälle maalle.

Perun hallitus perusti 1981 Machu Picchun historillisen suojelualueen, joka on noin 32 500 hehtaarin suuruinen eli noin puolet Tampereen pinta-alasta. UNESCO nimitti sen maailman-perintökohteeksi 1983.

Rauniokaupungin menneisyyttä ei ole ratkaistu

Tutkijoille on edelleen arvoitus, mikä Machu Picchun käyttötarkoitus oli ennen Pizarron johtamien espanjalaisvalloittajien tuloa 1500-luvulla. Erään tulkinnan mukaan kaupungissa asui jonkinlainen eliittiryhmä. Joka tapauksessa paikalla oli erityinen merkitys inkoille. Luultavasti Machu Picchu oli heidän uskonnollisten seremonioidensa keskus.

Tehtyjen löydösten perusteella tutkijat pitävät mahdollisena, että paikka oli asumaton valloittajien tullessa. Pizarroa joukkoineen paikka ei kiinnostanut, koska sieltä ei löytynyt kultaa eikä muita aarteita. Machu Picchun vuosisadoiksi unohtuneet rauniot löydettiin 1911.

Suojelualueet geenipankkeina ihmiskunnalle?

"Peru on kehittänyt enemmän ravintokasveja ihmiskunnan käyttöön kuin mikään muu maa eikä millään muulla maalla ole niin paljon syötäväksi kelpaavia hedelmiä kuin Perulla", kertoo Pyhälä.

Machu Picchun suojelualueelta löytyy 10-20 prosenttia kaikista Perussa tunnetuista eliölajeista. Yhdeksällä vyöhykkeellä on jokaisella oma eläin- ja kasvikuntansa. Inkojen aikana Machu Picchun rinteille rakennetut viljelyterassit toimivat oman aikansa geenipankkina ja maatalousasemana, kuten niitä nykyään voitaisiin kutsua.

"Tämänhetkinen suuri luonnon monimuotoisuus saattaa olla peräisin noilta ajoilta. Väestön piti tuoda pyhiinvaellusmatkoillaan Macchu Picchulle muun muassa ruoka- ja lääkekasveja, ehkä myös eläimiä ja lintuja."

"Luonnonsuojelualueet kuten Machu Picchu ovat ikään kuin ihmiskunnan henkivakuutuksia, koska niillä kasvaa paljon villejä kasveja, joista voitaisiin tarvittaessa kehittää ravintokasveja ihmiskunnalle."