Murmelin Marsula
Marsujen terveyden asialla vuodesta 2003
Murmelin Marsula
Marsujen terveyden asialla vuodesta 2003
Tervetuloa sivustolle! Toivottavasti löydät hyviä vinkkejä kaverimme parhaaksi.
Joo täällä on kliffaa!
Marsulan Ykä (3vee) on ollut vaikeuksissa purukalustonsa kanssa, etuhampaiden leikkuupinta oli melkoisen vinossa, poskihampaiden käyttö ja normaali jauhamisääni hetken kokonaan poissa. Aloitimme tukiruokinnan, kipulääkityksen (Metacam 1,5mg/ml, 4 tippaa vuorokausi) ja myöhemmin myös tupla-C:n ruiskulla suoraan suuhun. Pari päivää hoidon aloittamisen jälkeen marsu alkoi kuolata, leuka haisi eritteelle, ulosteet kävivät löysän puoleiseksi, ja tilanne alkoi näyttää huonolta (alin 1160g, normaali n. 1300g). Tukivelli kuitenkin maistui hyvin ja vapaaehtoisesti n. 10ml syöttökerralla ja 40-50ml päivässä. Kuolaaminen loppui parin päivän jälkeen yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin, ja marsu yritti kovasti saada otetta iltapaloista (kurkku, porkkana).
Ykän etuhampaat ehtivät kasvaa pituutta ja vinoon niin paljon, että epäilin ettei suu mennyt enää kunnolla kiinni. Päätin trimmata toista alahammasta koirien kynsisaksilla pari milliä (kuva), toimenpide jota en normaalisti suosittele marsulle tehtäväksi ilmeisten riskien vuoksi (hammasjuuren vahingoittuminen, tuloksena entistä kipeämpi suu ja heikentynyt ruokahalu). Kuitenkin melko heti tämän jälkeen Ykä sai painoa takaisin 60g, ja tätä kirjoittaessa pahin on ohitse.
Marsulan Kallelle (4vee) sattui melko tasan samanlainen episodi puolisen vuotta sitten (hammashoitoja ei sillä kertaa tarvittu), tapahtuman kesto oli myös n. kaksi viikkoa, jonka jälkeen marsu tervehtyi. Molemmissa tapauksissa epäilen syyksi heinän suuhun tekemää haavaa (leukaluissa ei merkkejä paiseista tai epäsymmetrisyydestä, leukaa tunnustellessa ei aristusta kosketukselle), jonka aiheuttama kipu on saanut marsun puoltamaan suutansa (syö toispuoleisesti), ja joka vähitellen johtaa hammasongelman pahenemiseen ja ruokahalun menetykseen.
Marsulan vahvistukseksi on saapunut Leenu, kolmevuotias tyttömarsu Keminmaasta. Tämä luonteeltaan jämäkkä mutta toisaalta melko hiljainen hissukka oli aivan kohmelossa pari ensimmäistä päivää, sirkutteli eikä oikein tiennyt mitä oli tapahtunut. Kolmantena päivänä suostui juuri hätäisesti ottamaan herkkupalan kädestä, eikä puhunut mitään. Suunnilleen viikko tästä marsu alkoi rentoutua, ruoka maittaa ja kiinnostus ympäristöä kohtaan lisääntyä. Tässä vaiheessa yritimme tutustuttaa tyttöä marsulan muihin asukkeihin, mutta yksi toisensa jälkeen Leenu kävi päälle, osapuolet naksuttelivat hampaita ja tilanne piti purkaa.
Noin kahden viikon jälkeen Leenu on alkanut vähitellen kuikuilla vienosti iltapalojen perään ja rupsuttaa jaloittelualueella (sehän osaa puhua!). Nyt jo kolmannella viikolla yritimme jälleen yhdistää Leenun ensin Ykän ja sitten Taavin kanssa, ja kas kummaa Leenu on unohtanut aikaisemman asenteensa, eikä ole juuri moksiskaan uroksen lähentelyistä tai toisen tytön seurasta. Juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että jatkamme yhteismajoitusta Taavin kanssa, ja Leenusta on tuleva marsulan matriarkka edesmenneen Sissin paikalle. Leenu on kertaalleen näyttänyt kaapin paikkaa kaikille, ja ainakaan Taavi ei sen asemaa kyseenalaista tyytyen seuraamaan tilannetta passiivisena. Aika näyttää saammeko hitsattua kemiat yhteen, mutta ainakin tappelut näyttäisivät olevan takanapäin.
Niinhän siinä kävi että Myrtsin poistuttua keskuudestamme tahtoi Emmakin vihreämmille niityille. Vain pari viikkoa siitä kun veimme Myrtsin kesämökkimultiin, kävi Emman ruokahalu yllättäen huonoksi. Kesällä kuusi vuotta täyttäneen marsumamman vaakakupissa painoi syksyn mittaan vähitellen heikentynyt yleiskunto ja lihaksisto, alkava nivelrappeuma, ja häiritsevä pahkura korvakäytävässä, mutta ruokahalussa ja olemisessa ei ole ollut huomautettavaa tätä ennen. Lämpölampun Emma peri Myrtsiltä samassa häkissä majoittuneena jo ajat sitten, joten järjestelyissä tai ruokinnassa ei ole ollut muutoksia suuntaan tai toiseen.
Järjestimme tukiruokinnan kaksi kertaa päivässä, marsua huomioitiin tavallista enemmän, ja pihalta haettiin ahkeraan taskulampun kanssa kesän viimeisiä vielä huurteisessa maassa sinnitteleviä voikukan lehtiä ja ruohoa. Tilannetta kokeiltiin tasapainottaa myös kipulääkityksellä (2 tippaa 1.5mg/ml Metacam kaksi kertaa päivässä) n. viikon ajan. Marsun ruokailu oli alkuun hidasta myös hieman vatkaavan hengityksen vuoksi, johon kokeiltiin kerta-annos Benatzeprilia ilman positiivista vastetta.
Tilanne palautui hetkeksi normaaliksi, ruoka ja heinä alkoi maittaa ja painokin näytti pitävän, mutta sitten iski uusi paasto ja vesiripuli, joten päätös oli tehtävä. Emma pääsi kesämökille Myrtsin, Sissin ja Railin luokse.
Harmaapartainen marsumammamme Pikku-Myy on poissa. Mummeli oli keskiviikkoiltana vähän ennen iltapalojen jakelua huonovointisen näköinen, toinen silmä näytti tulehtuneen, mutta kyseessä olikin nestehukka. Marsu oli aloittanut paaston aikaisemmin päivän aikana, näytti vatsavaivaiselta, papanoi reilusti hetken, eivätkä mitkään eteen kannetut herkut kelvanneet (ruokahalu tähän asti moitteeton). Tukiruokintaa annettiin nestetasapainon palauttamiseksi, tästä oli apua ja marsu näytti torstaiaamuna paremmalta, mutta ruokahalu oli edelleen täydellisesti poissa. Ottaen huomioon iän ja yleisen terveyden tilan ainoa oikea ratkaisu oli päästää Myrtsi vihreille niityille Viiru tyttönsä luokse. Kaipaamaan jää marsulan väki ja erityisesti Emma, jota yritämme seuraavaksi sovittaa yhteen Taavin kanssa, jota Papu on viime aikoina aktiivisesti sortanut, ja jonka vuoksi siskokset eivät enää asu yhdessä.
Myrtsin vaiva oli todennäköisesti maksassa, josta merkkinä pingoittunut vatsa kuin marsu olisi raskaana (askitesneste).
Marsulan heinäsato 2011 on jälleen korjattu (haettu) tutulta pellolta ja tilalliselta Tornion Ruohokarista. Edellinen erä syötiin kirjaimellisesti viimeiseen paaliin ja kortta myöten, ja nyt on jälleen varasto täynnä hyvää vihreää ja tuoksuvaa koko vuoden tarpeiksi. 25 paalin (n 200kg) erä kustansi 60€. Katso kuva galleriassa.
Marsulan Emma on täyttänyt kuusi vuotta. Tytön tarkka ikä ei ole tiedossa, mutta marsu haettiin meille Kemijärveltä Toukokuussa 2006 jo edesmenneen tyttärensä Railin kera, ja täten yhteisiä vuosia meillä on kertynyt jo viisi kappaletta. Noista päivistä tytön olemus ei ole olennaisesti muuttunut, karvan punertava kuvio hieman tummentunut, ja olemus kaventunut n. 100g parhaista päivistään. Emma on oma itsensä, hiljainen ja tyyni häkkimarsu, ja viettää rauhallisia eläkepäiviä pikku-Myyn kanssa väliin jaloitteluvuoroon tai ulkoruokintaan sijoitettuna.
Mauno, marsulan rehti herrasmies on poissa. Oltuaan painoltaan kevään hitaassa laskussa yleisilmeen käydessä ensin hinteläksi ja sitten luisevaksi (ylin 1050g, alin 900g) ja ruokahalun käytyä huonoksi niin että poju näytti väsyneeltä herkuista ja huomiosta huolimatta, oli päätös tehtävä. Pojan touhuja ja omalaatuista kuikkuääntään jää kaipailemaan erityisesti talon isäntäväki.
Mauno saapui meille junakyydillä Helsingistä saakka toukokuussa 2009. Tämä Helsingin herra oli haasteellinen kaveri aivan alusta lähtien, koska marsulan rehut ja varsinkaan heinä ei sille kelvannut. Etsikkoajan ja n. 100g pudotuksen jälkeen yhteinen sävel kuitenkin löytyi, ja poju alkoi viihtyä ja syödä riittävästi saatuaan omat heinät Faunattaresta (hyvää vihreää ja pehmeää), ja rehun M & M:sta (Supreme Science Selective). Ei kuitenkaan mennyt kauaa kun ongelmien perimmäinen syy nosti päätään. Mauno kärsi samasta ongelmasta, johon marsulan Viiru-Hiiru menetettiin yllättäen keväällä 2008. Alaleuan mätäpaiseet ja leukaluun haurastuma vaikuttivat niin, että marsun oli haasteellista pureskella työlästä materiaalia kuten karkeaa heinää, ja tämä mahdollisesti koska poskihampaat tai itse leuka antoivat periksi pureskellessa aiheuttaen kipua. Tämä inhottava ongelma on meillä järjestyksessä nyt toinen, ja verraten uusi vitsaus. Ennen Viirua marsulan parikymmenvuotisen historian ajalla ei vastaavaa ole nähty, ja nykyaikaisella huollolla ja ruokinnalla marsujemme hampaat ovat olleet moitteettomassa kunnossa niin että olen jo ottanut asian itsestään selvyytenä. Kun näin ei ollutkaan, on keksittävä jokin teoria ja/tai suunta johon kehittää lemmikkien ylläpitoa vastaavien tapausten ennalta ehkäisemiseksi, mikäli se on yleensä mahdollista.
Onkin viitteitä siitä, että joko perinnöllinen osatekijä (satiinigeenit tiedossa Maunon sukupuussa, Viirun perimästä ei tietoa) ja/tai nykyisten marsunrehujen reilu D3-vitamiinipitoisuus yhdistettynä reiluun jakelumäärään (elatusrehujen kohdalla voi toteutua merkistä riippuen) haurastuttavat marsun luuston leuka ja hampaat etunenässä (luonnollisesti juuri näin, koska kasvavat ja tarvitsevat rakennusaineita lakkaamatta). Aihetta jo laajasti marsulan tuoreimmassa kalsiumin aineenvaihduntaa ja virtsatieongelmia käsittelevässä artikkelissa ja viitteitä siteeraten marsu tulee toimeen ja voi hyvin (virtsatiet) maltillisella määrällä kivennäisaineita, joihin kuuluu myös näiden imeytymisestä vastaava D3-vitamiini. D3:n reilu annostus aivan samoin kuin sen puutoskin voi aiheuttaa luukatoa, ja mikäli tällaiset tapaukset marsulassa yleistyvät, on syytä katsoa ensimmäisenä käytetyn rehun kivennäisainesisältöön ja jakelumääriin.
Meillä on − näin uskon nyt tällaiset tapaukset toistaiseksi nähty, mutta seuraan ja otan edelleen mielenkiinnolla vastaan tarinoita hammasjuurten paiseista tai virtsatieongelmista kärsivistä tapauksista, jotta selviäisi miten suuri vaikutus lemmikin ravinnolla vaivan puhkeamiseen voi olla.
Faunatar lemmikki- ja tarvikeliike lopetti Kemissä oltuaan toiminnassa vain vajaat kaksi vuotta. Marsulalle tämä merkitsee sitä että joudumme jälleen tilaamaan kaikki rehut verkkokaupoista. Lisäksi menetimme Faunattaressa erinomaisen heinän toimittajan, jota puolikuntoiset yksilöt − tällä hetkellä etupäässä Mauno ovat hyödyntäneet.
Syystä tai toisesta eksoottisten eläinten ja lemmikkitarvikkeiden kauppiailla ei näytä menevän hyvin ainakaan täällä perällä, vaikka monet hyvät ostokset ehdimme tehdä, ja yhteistyökuvioistakin jutella. Toivottavasti tulevaisuus on valoisampi.
Marsulan kalenterin mukaan Pikku-Myy on täyttänyt kuusi vuotta. Tarkka syntymäaika ei ole tiedossa, mutta koska leukapielensä osoittaa jo selviä harmaantumisen merkkejä, ei arvio ole ainakaan alakanttiin. Myrtsi haettiin meille 2006 keväällä Tyrnävältä, ja nykyisin mummelimme viettää rauhallisia eläkepäiviä kaksin marsulan Emman kanssa. Terveytensä on toistaiseksi melko hyvä muutoin kuin silmiensä puolesta, jotka taannoin sokeutuivat kaihin ja silmänpainetaudin seurauksena.
Tyttösistä on tuore potretti marsulan galleriassa.
Marsulan kirjeenvaihdossa näyttää jälleen olleen jonkinlainen katkos, eikä laatikkoon ole tipahdellut viestejä normaaliin tahtiin 10. tammikuuta jälkeen. Asiaa on nyt korjattu, käyttämäni Supercgi-skripti on jälleen toimivaksi testattu, mutta mahdollisesti missattuja viestejä en saa takaisin.
Pahoittelut katkoksesta ja toivon että viimeisen kuukauden aikana marsulaan palautetta lähettäneet lukijat painaisivat sinnikkäästi lähetä nappia uudelleen.
Muoks. Löysinpäs kadonneet roskapostisuodattimeni uumenista. Eipä siis muuta kuin vastauksia rustailemaan, ja jatkossa joudun tekemään muutoksia myös itse palautejärjestelmään. Se on joutunut roskapostirobottien maalitauluksi, enkä kohta erota varsinaisia viestejä kaiken roskan joukosta :-)
Mauno possumme on joutunut jälleen vaikeuksiin jatkuvasti mätivän alaleukansa kanssa, paino on ollut alavireinen (alin 980g), ruokahalu tiessään, ja possu kipeän näköinen. Aloitimme kipulääkityksen Metacam 3 tippaa (1,5mg/ml koiran versio), ja tukiruokinnan n. 50ml velliä päivässä. Tällä olikin vaikutusta ja nyt kolmisen päivää myöhemmin paino on noussut 60g, possu on jälleen hyvän tuulinen, ja kuikuilee kuullessaan vellikupin ja lusikan kilinää keittiöstä. Jatkamme tukitoimia toistaiseksi, ja tämän hommanhan me osaamme, sillä Mauno on jo pistellyt poskeensa pari Elovena pakettia ja jokusen kilon Altromin kasvatuspellettiä aikaisemmissa tukiruokintaepisodeissaan. Edelleen Faunattaresta hankkimamme pehmeä heinä näyttää olevan se millä pojan vatsa pidetään kunnossa ja papanat miehen mitoissa.
Maunon puurohetki on taltioituna myös youtubessa: video 1/3, video 2/3 ja video 3/3.
Tuorein tulokkaamme Kalle (3vee) on osoittautunut melkoiseksi persoonaksi ja marsulan ilopilleriksi. Meille tullessaan kaveri ei juuri ymmärtänyt häkistä pois tulemisen ja jaloittelun riemuista (asui dunassa), ja nämä asiat piti herralle kädestä pitäen opettaa. Nyt Kallea ei pidättele mikään, ja sille täytyy antaa jopa yövuoro, jotta saa kaiken energiansa purettua. Kurnuttelee lattialla päivät pitkät, ja varastaa itselleen näkkileivät pellettilaarista. Kolistelee tyhjiä kuppeja lattialla, ja ellei palvelua kuulu, aloittaa raivoisan häkin kaltereiden paukutusoperaation. Painonsakin on noussut reippaasti ensimmäisistä päivistään meillä niin että Kalle on nykyään marsulan karmein karju (1350g).
Murmelin Marsula toivottaa lukijoilleen rauhallista joulua. Päivää juhlistamaan marsulan väki kokoontui yhteiskuvaan, mutta varttitunnin yrityksen, kitinän ja pissan tahrimien turkkien jälkeen oli luovutettava. Koirat eivät mahtuneet istumaan, eivät pysyneet paikallaan, Papu ja Taavi vetivät herneitä nenään palkoineen, ja putputtivat pitkin ja poikin Mauno perässään merkkailen ja kiusaten. Emma stressasi ja sokea Myrtsi meinasi pudota sohvalta useamman kerran. Yllättäen Ykä ja varsinkin Kalle pysyivät rauhallisina, eivätkä alun jälkeen olleet tilanteesta moksiskaan.
Marsulassa on jälleen suruaika. Suuri persoonamme Sissi on poistunut keskuudestamme, ja talo tuntuu kovin tyhjältä, vaikka heinää mutustelee edelleen seitsemän karvaista ystävää. Tyhjältä vaikka tyttö ei ollut possu äänekkäimmästä päästä, ei suurin tai kaunein. Tyhjältä siksi että Sissi oli ensimmäinen pitovaikeusmarsumme, ja on esimerkillään näyttänyt tietä koko myöhemmälle toiminnallemme. Saimme nauttia seurastaan kuusi pitkää heinän rouskutuksen täyttämää vuotta, murheita ja huoltakin matkalleen mahtui, mutta nimeänsä myöten tämä marsu puski läpi vaikeuksien ja terveydellisten ongelmien kuten pattien ja kasvaimien, joita leikkauksilla poistettiin. Loppunsa tuli viimein eläinlääkärin vastaanotolla, jonne oli mentävä heikentyneen yleiskunnon, itsepäisen virtsatietulehduksen, ja tassujen käytön heikentymisen myötä. Viimeiseen asti ja kirkkain silmin tyttömme piti kiinni arvokkuudestaan, söi heinää ja papanoi makuulta ottaen vastaan hoidon ja rapsutukset omalla tyynellä tavallaan.
Kaipaamaan jää erityisesti talon isäntäväki, mutta Sissi on hyvässä seurassa. Elämänsä miehet Ville, Wiljami ja Wagner ovat varmasti jo ihmetelleet virheiltä niityiltään, jotta mihin se tyttö oikein jäi.
Sissin alkuvaiheista meillä on kertomus marsulan galleriassa täällä.
Marsulan rehuvarasto on saanut odotetun täydennyksen. Olemme käyttäneet Supremen marsupellettiä hieman yli vuoden, ja voisi sanoa että yksin tämän mainion raksun ansiosta lasileukamme Mauno on edelleen remmissä ja vieläpä lihaksikkaassa kunnossa. Kausi 2010 on ollut negatiivinen rehujen osalta kaikkiaan, ja useiden merkkien kuten Supreme, Oxbow ja Lottie saatavuus on heikentynyt lähialueellamme uusien merkkien (Versele-Laga) vallatessa kauppojen hyllyjä. Itse en tällaisesta kampanjoinnista yhtään pidä, sillä hyvän kerran löytäessään pitää sitä olla saatavilla jatkuvasti sen sijaan että seurataan maahantuojan oikkuja, ja pelataan venäläistä rulettia terveyden tilaltaan haastavien yksilöiden kanssa.
Onneksi on olemassa nettikaupat ja tarvittaessa ulkomaiset toimittajat. Tällä kertaa valinta osui Zooplus.com:iin, jonka tarjontaan keväällä pikaisesti tutustuin. Suomen haarakonttorissa (Zooplus.fi) Supreme oli lopussa, mutta yllättäen Saksan varastossa jopa tarjouksessa 9,59€ pussi. Pistin saman tien (1.12) kahdeksan pussia tilaukseen, jolla kuittasin postikulut (yli 70€ rahtivapaasti), tienasin jonkun alennuskupongin, tilaus lähti matkaan seuraavana päivänä (2.12), ja lunastin sen tänään lähipostista jonne lähetys oli pompannut käytyään jo kertaalleen kotiovella. Todella nopeaa toimintaa sanon minä :-)
Elokuussa seitsemän vuotta täyttäneen Sissin taival on kääntynyt ehtoopuolelle, ja erilaiset ongelmat ovat vähitellen kasaantuneet niin ettei pidempään jatkaminen ole mielekästä. Tyttö on ollut toistaiseksi suhteellisen hyvän tuulinen, päivästä riippuen, mutta yleiskunnossa ei näy merkkejä paranemisesta, valitettavasti. Loppuvuodesta vähitellen heikentynyt etujalkojen käyttö on johtanut siihen, ettei Sissi pääse kunnolla liikkumaan häkissään, ja kompuroi kyynärpäidensä varassa. Tämä tarkoittaa ettei marsu syö ja varsinkaan nesteytä itseään tarpeeksi, mikä johtaa helposti kuivumiseen ja jo tiedossa olevan virtsakiviongelman pahentumiseen.
Erään harrastajan esimerkin innoittamana olemme kokeilleet Sissillä nivelten aineenvaihduntaa ja nivelvaurioita korjaavaa lisäravinnetta, joka sisältää mm. glukosamiinia ja kondroitiinisulfaattia. Vastaava tuote nimeltään Cartivet on tunnettu mm. koirien nivelongelmien hoidossa. Valitsemamme versio on hevosille suunnattu 'Racing Joint Control' jota saa Agrimarketista. Laskimme marsulle sopivan annoksen n. 50mg per painokilo (1/20 osa 1ml maustemitasta), Sissi on saanut lisäravinnetta noin viikon ajan, mutta toistaiseksi tästä ei ole ollut toivottua apua. Virtsassaan on jatkuvasti näkyvää verta, ja asiaa korjaamaan annoimme lyhyen Ditrim kuurin joka auttoi. Vaan jos jalkojen käyttö ei tästä nopeasti parane, on aika lopussa Sissin osalta.
Marsulan riveihin tuli yllättäen lisäystä Kallen (3vee) muodossa sukulaisen aloitteesta ja hälyttämänä. Pää käytännössä jo pölkyllä tämä pikkuherra viettää meillä eläkepäivänsä. Painopuolensa hiukan alavireisenä (1118g) mutta yleiskunnoltaan muutoin hyvänä uusin erakkomme opettelee talon tavoille kaikessa rauhassa. Pitää kovasti rapsutuksista mutta ei yhtään käsittelystä. Hieman arka on häkkinsä ulkopuolella ja hiljainen hissukka luonteeltaan (melko tyypillistä erakoille), mutta popkornittelee lupaavasti lattialla jaloitellessaan, ja innostuu kuikuilemaan allekirjoittaneen herkkupiiloja rapsutellessa. Toivottavasti poju tästä reipastuu, sillä on vielä marsu parhaassa iässä.
Kuun vaihteessa seitsemän vuotta täyttävältä Sissiltä löytyi oikeasta silmästään pieni heinän tähkä, joka oli majaillut siellä jonkin aikaa seuraamuksella että sarveiskalvoon oli syntynyt painauma, ja kehittynyt sarveiskalvon tulehdus. Havaintohetki perjantai-iltapäivä oli ehkä huonoin mahdollinen, mutta jo tunteroisen kuluttua juuri ennen sulkemistaan sain hommattua klinikalta reseptin (otin pikaisesti pari kuvaa Sissin silmästä ja näytin niitä lääkärille marsun jäädessä kotiin), jonka kävin saman tien lähiapteekista lunastamassa. Taitaa olla jonkin sortin nopeusennätys tämäkin, ja kumarrukset Simon suuntaan jonka eläinlääkärit ja klinikka nyt pitävät Merilapin alueella pieneläimistä huolta kun juuri kukaan muu ei välitä tai osaa.
Sissin silmää lääkitään ahkerasti, ja kuvamateriaalia kohteesta on luvassa sivustolle perushoitoartikkelin silmäosastolle.
Kuukauden kuluttua neljä vuotta täyttävän Maunon kohta jo vuoden verran jatkuneet alaleuan hammasongelmat ovat näillä näkymin tulleet jäädäkseen, ja ovat todennäköisesti sen elon pituutta rajoittava tekijä. Alaleuassa on lähes jatkuvasti avanne, marsu tuoksahtaa mädälle, ja toinen alaetuhampaista irtosi taannoin juuriltaan, eikä ole näkynyt takaisin. Tällä hetkellä ja toistaiseksi poika on ollut reipas ja hyvän tuulinen, eikä ole tarvinnut kuin satunnaista boostausta (tukiruokinta) normaaliin päivärutiiniinsa. Homma on toiminut kun heinä ja rehu ovat mahdollisimman pehmeää höttöä meidän lasileualle.
Murmelin Marsulassa on suruaika.
Reipas ja peloton Nepa-tyttömme (Lilli) on poissa. Kokeilemamme sydänlääkitys Benazepriili oli positiivinen yllätys, tytön aktiivisuustaso muuttui ensin selvästi parempaan suuntaan, mutta sitten vaakakupissa alkoi vähitellen painaa pidempään jatkunut hampaiden huono käyttö, joka johti lopulta poskihampaiden ylikasvuun ja kuolaamiseen. Kävimme 20.5. Oulun Lemmikissä hammasoperaatiossa (*), ja hampaat hiottiin takaisin mittoihinsa, mutta operaatiolla ei ollut toivottua vaikutusta, ja kuolaaminen jatkui. Viimeisen viikon tyttö oli käytännössä kokonaan ruiskuruokinnan varassa, ja painopuoli pysytteli alimmalla tasollaan 750g (-250g). Pissaa ja papanaa tuli vointiin nähden normaalisti, vatsaongelmista tai kaasuilusta ei ollut merkkejä, ja mahdollisia kipuja hoidettiin lääkityksellä. Yritystä tytöllä riitti mm. pehmeisiin ruoka-aineisiin kuten kurkku ja banaani, mutta turhautui ja luovutti nopeasti. Jatkuvasti lisääntyvä kuolaaminen vaikeutti lääkkeiden antamista.
Viimeisessä terveystarkastuksessa eläinlääkäri kuuli sydämessä sivuäänen. Nepsu ei ollut ns. rohisija, keuhkoissa ei ollut nestettä, ja käyttämämme lääkitys auttoi Nepsun kohdalla nimenomaan keuhkoäänien ja liikkeiden normalisoinnissa. GL:n esimerkin mukaan valittu Benatzepriilihydrokloridi 1,25mg kaksi kertaa päivässä pidettiin loppuun saakka.
Nepsu oli tietojeni mukaan n. kolme ja puoli vuotias kuollessaan, ja tuli meille melko tasan vuosi sitten. Kaipaamaan jää erityisesti marsulan Mauno, joka oli tytön häkkitoverina.
Maunon poskipaiseongelmat ovat jälleen oireettomassa tilassa seuraavaa episodia odotellessa, possulla on energiaa, ruokahalu on erinomainen, ja painopuoli on hyvässä noususuhdanteessa (1170g), vaikka legot suussa sojottavat sinne ja tänne purentaongelmien vuoksi.
Tällä kertaa pärjäsimme omin avuin puhkaisemalla ja valuttamalla paiseen sisältöä suurella injektioneulalla (TERUMO 1,1x40mm), ja poistamalla paiseen alueen karvoituksen hiustrimmerillä, ettei ulos tuleva mätä pääsisi kuivumaan isoksi kokkareeksi ulostuloaukon suulle muodostaen tulpan. Tähän mennessä mätäpesäke on uusinut kolme kertaa alaleuan oikealla puolella, ja kertaalleen vasemmalla kunkin jakson kestäessä n. kuukauden verran. Tulevaisuus näyttää kärsiikö Mauno näistä lopun ikäänsä, mutta viimeisimmän episodin myötä osaamme ainakin toimia paremmin ja viisaammin, ja luotto valoisampaan tulevaisuuteen herran kohdalla kasvaa. Edelleen pojan luustoa pyritään vahvistamaan D-vitamiinirikkaalla rehulla (Supreme Science Selective Guinea Pig), joka maistuvana ja suhteellisen pehmeänä raksuna on ihanteellista tukiravintoa lasileuka Maunolle.
Nepan (3vee) vointi on vähitellen kääntynyt mollivoittoiseksi, hengitys hankalammaksi, ja ruokahalu ollut tiessään siten että myös painopuoli on päässyt notkahtamaan 150g normaalista (tällä hetkellä 850g). Aluksi kokeilimme Ditrim kuuria kymmenen päivän ajan, joka pari kuukautta sitten Lemmikissä käydessämme laitettiin varalle, mutta tästä ei ollut juurikaan hyötyä. Vappua edeltäneellä viikolla tyttö oli hyvin väsynyt ja hengästynyt, ei juuri viitsinyt päätä nostaa heinäpediltä, ja vain makasi banskulla lämpölampun alla päivät pitkät. Syöminen oli kaikkiaan hitaan ja vaivalloisen näköistä. Tassunpohjat tuntuivat käsitellessä viileiltä, vaikka marsu vietti kaiken aikansa lämpölampun alla. Tukiruokintaakaan ei omaehtoisesti ottanut, ja tietäen jo huonon ennusteen keuhkokuvan ja oireiden perusteella harkitsin lopettamisen vaihtoehtoa. Viimeisenä oljenkortena aloitin eläinlääkärin suostumuksella Nepsulle sydänlääkityksen Prilben Vet (Fortekor, vaikuttava aine Benatzepriilihydrokloridi) 1,25mg kaksi kertaa päivässä. Neljäsosa 5mg tabletista liotetaan shottilasissa n. puoleen millilitraan vettä, ja ruiskulla marsun suuhun.
Kaksi ja puoli vuorokautta ja viisi annosta lääkityksen aloittamisen jälkeen yllätyin Nepsun ponnahtaessa lattialle jaloittelemaan, mitä se ei ole tehnyt moneen viikkoon. Nyt viisi päivää (10 annosta) lääkityksen aloittamisen jälkeen marsun aktiivisuustaso on parantunut huomattavasti, hengitysliikkeet ovat normalisoituneet, ja Nepsu istuu jo mielellään pellettikupilla, kerjää ja reagoi ympäristöönsä. Painopuoli ei ole vielä lähtenyt nousuun, mutta juuri tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä ja 100% paremmalta kuin viikko sitten.
Peukut ja varpaat pystyyn Nepsun puolesta :-)
Marsulan palautekanava on hiljentynyt kuun alusta alkaen, mistä päättelin että vieraskirjaan käyttämäni ilmainen Supercgi-skripti ei ole enää toiminnassa, välisenä aikana saapunut palaute on kadonnut bittitaivaalle, ja palvelun tarjoajan into on mahdollisesti loppunut kesken. Tämänpäiväiset yhteyskokeilut vahvistivat ensin epäilyni, mutta sitten keksin tarjota palveluun vaihtoehtoisen spostiosoitteen, ja kas kummaa homma toimii taas! Näin ollen kiitokset pahennuksesta kilahtavat Soneran piikkiin, joka on mitä ilmeisimmin päättänyt lisätä 'muuri.org' nimisen domainin roskapostisuodattimeensa. Ei taida yhden maksavan asiakkaan sana asiassa painaa, mutta onneksi mikään laki tai asetus ei määrää kuinka monta spostiluukkua ihminen voi omistaa.
Pahoittelut katkoksesta ja toivon että viimeisen vajaan parin viikon aikana marsulaan palautetta lähettäneet lukijat painaisivat lähetä nappia uudelleen :-)
Maunon alaleukaan on jälleen muodostunut viinirypäleen kokoinen mätäpaise, ja herra hukkasi parissa päivässä 100g painostaan (alin 1050g) merkkinä kivuista suussa. Metacam ja tukiruokintahoito on jälleen aloitettu, ja johon potilas toistaiseksi hyvin reagoi. Ei vain ymmärrä miksi nämä ongelmat jatkuvat (paiseetonta kautta oli jo useampi kuukausi), ellei sitten herran leukaluu ole päässyt haurastumaan samalla tavoin kun marsulan edesmenneellä Viirulla merkkinä juurikasvusta. Maunon papereissa ja sukupuussa on useita satiinikantajia, joten on mahdollista että ongelmien alkuperä on perinnöllinen.
Marsulan artikkeliosasto on saanut kauan kaivatun lisäyksen, joka käsittelee laajasti marsun kalsiumin aineenvaihduntaa ja sen ongelmia (virtsan sakkaaminen, tulehdukset, virtsakivet). Kaivatun siinä mielessä, että allekirjoittaneella on mennyt aineiston kasaamiseen työtunteja enemmän kuin yhdenkään aikaisemman aiheen parissa, kyseessä on toistaiseksi marsulan laajin artikkeli, ja koska mieli halajaa jo kovasti kirjoittelemaan muistakin aiheista :-)
Tästä pääset suoraan aiheeseen.
Marsulassa on siirrytty takaisin vesijohtoveteen. Keväällä 2006 alkanut vähäkalkkisen pullotetun veden kokeilu, jolla haettiin ratkaisua jo edesmenneen Wagnerin virtsaamisvaivoihin päätettiin, ja marsulan asukit alkoivat jälleen totuttautua kraanaveteemme (kokonaiskovuus dH=10). Se että jatkoimme käytäntöä yli vuoden pojan jo mentyä, johtuu marsulan Sissistä, jolla on ajoittain oireita ja tukkoisuutta, ja joiden taustalle varmistui tutkimuksissa virtsakivi. Muutos suoritettiin asteittain sekoittamalla jääkapissa pidettyyn 10 litran pullontäyttöastiaan kraanavettä seuraten samalla marsulan Maunon tilaa, jonka heinän kulutus on porukan huonoin, ja ripulin mahdollisuus suurin.
Maunon paino on tällä hetkellä 1120g, (normaali 1200g tai yli, toistaiseksi alin 1020g) ja toipuminen sujuu nyt normaalisti. Alkukankeuksia oli koko ensimmäisen viikon ajan, paino ei lähtenyt nousujohteiseksi kipulääkityksellä jota kokeiltiin, ja papanat kävivät vähiin ja löysiksi. Kipulääkitys vaihdettiin tukiruokintaan 2-3 kertaa päivässä, ja poika rupesi keräämään massaa n. 10g päivävauhtia. Heinän kulutuksesta ja purukaluston käytöstä täytyy kuitenkin olla jatkuvasti huolissaan, koska tämä oli jo toinen vuoden sisään suoritettu hammasoperaatio, ja koska herra tuntuu olevan niin kovin tarkka siitä mitä suuhunsa pistää. Naapurin tytöt ovat niin paljon siistimpi juttu kuin se heinäkasa siinä nenän vieressä, eli onko ruoho tosiaan vihreämpää aidan toisella puolen?
Jälleen Oulun lemmikissä. Edellisen kerran käytiin vain pari päivää ennen vuoden vaihdetta päättämässä Nella tytön kärsimys vakavan maksasairauden myötä. Tällä kertaa matkan aiheena oli Helsingin Herra Maunon (3vee) purukalusto, koska ruokahalu ja paino olivat jälleen romahtaneet (ei mätäpaisetta poskessa tällä kertaa). Riitta-Liisan tarkastuksessa nähtiin että poskihampaat olivat kasvaneet osin kielen päälle, joten rauhoitus ja poskihampaiden hiominen oli tehtävä. Samalla trimmattiin etuhampaat.
Mukana reissussa olivat myös marsulan Sissi-mummo (6vee) ja rescue-Nepa (3vee). Kun meillä tällä tavalla reissuun lähdetään toiseen kaupunkiin (ajoaika n. 1h 15min), mukaan kannattaa ottaa useampi puolikuntoinen marsu. Näin ei tule hukkareissua, lääkäri saa katsoa kaikki kerralla, ja päättää kuka apua kipeimmin tarvitsee.
Nepalla (entinen nimi Lilli) on ollut tietojeni mukaan menneisyydessään sairastelua, ja meille tullessaan viime vuoden toukokuussa tyttö oli alipainoinen. Nepsun suurimmat ongelmat ovat hengitysteissä, hengitysliikkeet ovat usein normaalia isommat, ja ajoittain pientä rohinaa on kuultavissa ylähengitysteissä. Siispä otimme röntgenin ja siinä näkyi keuhkojen alaosassa utuisuutta, mikä viittaa arpikudokseen, ja tarkoittaa että tytön keuhkojen koko ei ole entisensä, mikä puolestaan tarkoittaa että asiaan pitää kiinnittää huomiota vähintään puhtaalla häkillä ja vedottomalla ympäristöllä. Ab-kuurin mahdollisuudesta keskusteltiin myös, mutta päätin tyytyä tarkkailemaan tilannetta. Nepsun paino ja ruokahalu on erinomainen, ja possu on virkeä ja leikkisä. Ditrim pullo löytyy kaapissa varalla.
Marsulan veteraani Sissi otettiin mukaan virtsatieoireiden vuoksi, joita on ollut ajoittain jo useamman vuoden ajan (stiksiverta, valitusta virtsatessa). Marsulan röngenartikkelissa 2.12.2007 otetuissa kuvissa näkyy mahdollinen kivi. Otimme marsusta röntgenin ja vahvistimme löydöksen ultraamalla. Sissillä on rakossaan noin sormenpään kokoinen löysähkö massa hyytynyttä verta ja kiteitä. Leikkauksen mahdollisuutta mietittiin, mutta päätin jättää toistaiseksi väliin. Sissi on ollut unelmapotilas, se on leikattu Lemmikissä kaikkiaan kolme kertaa (poistettu maitorauhasen syöpäkasvain, poistettu mätäpaise toisessa kankussa, poistettu kohtu, munasarjat ja toinen syöpäkasvain), vaan nyt on tullut ikä vastaan, ja toistaiseksi viimeisestä leikkauksesta toipuminen kesti niin paljon aikaisempaa kauemmin, etten haluaisi enää rasittaa pientä. Ruokavalioonsa huomiota kiinnittämällä Sissi pysyy lähes oireettomana, ja paino on hyvällä tasolla. Stiksi kuitenkin ilmoittaa verta joka kerta.
Marsulan pääsivu on tarkoitus muuttaa blogityyppiseksi. Tämä tarkoittaa että tästä eteenpäin pyrin kirjoittelemaan kuulumisia marsulan arjesta, ja myös kommentoimaan muista pienemmistä tapahtumista ja artikkeleiden edistymisistä mitä milloinkin mieleen tulee. Informaation määrä on tarkoitus pitää maltillisena kaikkinensa, mutta tulevaisuus näyttää miten ruuhkainen etusivusta tulee. Ehkä hyvä ja tavoiteltava postien määrä olisi suunnilleen samaa luokkaa kuin mitä juttua kertyy tällä hetkellä vieraskirjaan. Siispä hyvää alkanutta kevättä ja ruohokauden odotusta kaikille lukijoille!
26.5.2009 Sivuston päivitys on alkanut kulisseissa. Marsulan kaikki perustietoa sisältävät artikkelit käydään lävitse tiheällä kammalla, ja hoito ja ruokintasuosituksiin tehdään pieniä mutta tärkeitä muutoksia ja lisäyksiä. Tällä toimenpiteellä varmistetaan, että kirjoitukset noudattavat johdonmukaista linjaa
4.10.2008 Marsulan varusteluettelo on nyt enemmän kuin vain kasa hienoja kuvia. Höysteeksi on lisätty kuvaukset tuotteiden ominaisuuksista ja käyttötarpeesta
15.4.2008 Marsun hoitoon ja tukitoimiin tähtäävä artikkeliosio on saanut tärkeän ja odotetun täydennyksen: Marsun sairaudet ja ensiapu ottaa kantaa, ja esittää runsaasti pohdintoja jo heikkoon kuntoon päässeen lemmikin puolesta
6.2.2008 Marsulan tuoreimmassa painonhallinta-artikkelissa lähtee ne läskit kävelemään ja kinkut trimmataan viimeisen päälle timmiin kuntoon
26.1.2008 C-vitamiiniartikkeli on saanut kakkuunsa kauan odotetun kuorrutuksen (selaa alas esimerkkeihin). Kyseessä allekirjoittaneen tilaisuus saada lainaan tarkkuusvaaka, jolla mitata eri tuotteiden a-happopitoisuudet havainnollisin esimerkein. Siispä yksi ja sama annos (20mg) kutakin tuotetta teelusikkaan ja muiskis!
18.1.2008 Marsulan palautesivulle on lisätty runsaasti aikaisemmin julkaisematonta postia ja vastauksia kiperiin kysymyksiin. Taustalla on idea palvella lukijaa ja jakaa vinkkejä aikaisempaa enemmän myös tiukkaan kudottujen artikkelien ulkopuolella
31.12.2007 Marsulassa säteilee. Otuksistamme on viimeisen vuosikymmenen aikana otettu sen verran Röntgenkuvia, jotta niistä saa helposti kasattua erillisen artikkelin. Pidemmittä puheitta tervetuloa tutustumaan marsulan Röntgenarkistoon
13.10.2007 Eräs marsulan sivustolle tärkeistä aihepiireistä on saanut oman artikkelinsa. Kyseessä on marsun hoitoa käsittelevä juttu, joka kertoo ihan perusasioita kotona suoritettavasta terveystarkastuksesta rasvarauhasen puhdistukseen, ja joka liittyy kiinteästi jo alusta asti marsulan sivustolla roikkuneeseen ylläpitoartikkeliin
3.8.2007 Marsulan rakenne on muuttunut. Päävalikkoa on purettu artikkeliosastolle, ja tarkoituksena on helpottaa ja selkeyttää sivuston selaamista. Lisäksi marsulan galleriaa on täydennetty uusilla avatareilla. Nyt kuvissa on koko marsulan katras kautta aikain. Loput tarinat seuraavat perässä sitten joskus :-)
11.7.2007 Marsulan sivuston kehittämiseen tarvittava palaute on ollut minimaalista, joten hommaa helpottamaan otettiin käyttöön formit ja ihkauusi Palautekanava. Tervetuloa kommentoimaan ja kyselemään!
17.6.2007 Marsulan pahnan pohjimmaiset Pikku-Myy ja Viiru-hiiru lähettävät terveisensä gallerian puolella
16.3.2007 Marsulan gallerian kansiottaminen se vain jatkuu. Tällä kertaa tutustutaan Emmaan ja Railiin!
12.3.2007: Marsulan galleriaa koristaa jälleen uusi tuttavuus: Wiljami!
10.3.2007: Kulisseissa kahisee. Marsulan kulmakivet Mikä on marsu, Ruokinta, ja Hoito sivut on kaikessa hiljaisuudessa päivitetty, ja kaikki materiaali on jälleen kertaalleen tarkistettu. Myöskin artikkeliosaston rakenne on jälleen uudistunut. Nyt kaikista tarinoista löytyy asianmukaiset esittelyt eli introt. Edelleen C-vitamiini, ja vastuukysymyksiä käsittelevät artikkelit ovat läpikäyneet päivityksen, ja asiasisällön määrä on muuttunut tai lisääntynyt. Viimeisimpänä muttei suinkaan vähäisimpänä marsulan galleriaa koristaa uusi tuttavuus: Sissi! Paljon muutakin pientä kilkettä on ilmestynyt
5.11.2006: Marsulan artikkeliosaston rakenne on uudistunut. Sivulta löytyy kaksi uutta artikkelia mm. marsun ääntelystä ja käyttäytymisestä sekä kätevä lääketaulukko marsulla yleisesti käytettävistä rohdoista annosteluohjeineen
28.10.2006: Murmelin marsulassa täytetään tänään vuosia. Onneksi olkoon 4-vuotias Wagner!. Galleriasta löytyypi pojan esittelyt
18.9.2006: Sivuston ulkoasua on remontoitu lukijapalautteen perusteella. Lisätty on kätevät selausnapit ja ilmoitustaulu jossa marsula kuuluttaa huomionarvoisista asioista. Paljon muutakin kivaa löytyy!
6.6.2006: Marsulan hoito-osasto on avattu. Sivuston perusrakenne on viimein valmis!
23.5.2006: Marsulan ruokinta-asioista kertova osasto on saavuttanut julkaisuasunsa
17.5.2006: Marsulan perusasoista kertova osio on saavuttanut riittävät puitteet julkaisua varten. Myös artikkeliosasto on saanut ensimmäisen aiheensa. Työt jatkuvat ruokinta-, ja hoitoasioiden parissa
6.5.2006: Adoptiomarsut Emma (11kk) ja Raili (2kk) saivat meiltä uuden kodin. Tupa on taas täynnä, joten Marsulan ovet sulkeutuvat joksikin aikaa :-)
2.5.2006: Uusi tulokkaamme Pikku-Myy sai odotettua jälkikasvua. Kaikki meni aivan nappiin riskeistä huolimatta ja niin meillä juhlitaan "Viiru-Hiirun" syntyä (114g). Nätti kuin sika pienenä ja ihan mahdoton jokeltaja :-)
22.4.2006: Adoptiomarsu Pikku-Myy (1v 3kk) sai meiltä uuden kodin. Pari päivää kotiutumisen jälkeen huomasimme sen olevan raskaana!
8.2.2006: Marsulan ovet ovat auki pitovaikeusmarsuille. Tarjolla on hyvä eläkekoti lemmikillesi. Kuljetus voidaan järjestää Kemistä ja lähikunnista. Ota yhteyttä postitse, tai foorumin kautta.
5.12.2005: Artikkeliosasto käynnistetty. Luvassa paljon marsumaista luettavaa!