Murmelin Marsula
Marsujen terveyden asialla vuodesta 2003
Murmelin Marsula
Marsujen terveyden asialla vuodesta 2003
Tälle sivulle kootaan lukijoiden palautetta ja kommentteja. Voit vapaasti kiittää, kritisoida, ehdottaa, kysyä tai pyytää korjausta marsulan teksteihin. Laadi kommenttisi esim. wordilla ja liitä viestikenttään. Merkkirajoitusta ei ole. Allekirjoittanut varaa oikeuden olla julkaisematta muita kuin siististi muotoiltuja viestejä. Sama koskee jo useampaan kertaan kysyttyjä asioita, palautetta joka ei ole rakentavaa, tai on jo kertaalleen julkaistu. Kaikki posti kuitenkin luetaan, ja sitä suuresti arvostetaan.
Edellä mainituista syistä viestisi ei aina päädy kaikkien luettavaksi. Voit kuitenkin saada vastauksen myös sähköpostiin. Osoitteesi ei kulkeudu kolmannelle osapuolelle, eikä allekirjoittanut IT-alan ammattilaisena harrasta spämmiä tai kiertokirjeitä.
Mikäli lemmikkisi on flunssainen, sillä on ripulia tai ruokahalu ei ole normaali, käythän ensin eläinlääkärissä ja kysyt vasta sitten täällä hoitoon liittyviä kysymyksiä. Kiitos!
Pipsa kirjoittaa: Hei kiitos sivuista niistä on olut suurta apua marsuni kanssa. Marsuni alkaa olla vanha ,mutta muuten terve. Se täyttää kuusi. Rodultaan se on Rex. Edellinen marsuni nukkui pois pari vuotta sitten kuuden vuoden iässä, pelkään että nyt käy samoin. Vaikuttaako rotu ikään ? Aion jatkaa "marsustelua" vielä nykyisen marsuni jälkeen ja aion sitten ottaa kaksi marsua. Joten kyselisin niistä :
-Voivatko ne olla samassa häkissä pennuista saakka ? otan 2 tyttöä.
Murmeli: Kyllä ja mielellään. Suuresta ikäerosta ja koosta ei ole haittaa, yleensä hyötyä koska täysi-ikäinen ei koe uusia tulokkaita automaattisesti uhkana. Riippuu kuitenkin kaverusten luonteista, ja lopputulosta ei tiedä kuin kokeilemalla.
-Pitääkö häkissä olla kaksi juomapulloa, ruokakuppia, jne. ?
Murmeli: Kuta enempi - parempi. Kiista elintilasta tai ravinnosta on porukassa yleinen riidan aihe.
-Miten tutustaa marsut keskenään ?
Murmeli: Puolueettomalla maaperällä missä on mielenkiinnon kohteita (syötävää) normaalia enemmän. Tutustumista voi toteuttaa myös marsuja sylitellessä jolloin ei toivottua käytöstä on helpompi hallita. Loppupeleissä homma on kuitenkin luonteiden kemiaa, toisilla natsaa heti keskenään, ja toisilla ei millään. Omistajan siksi on varauduttava eri vaihtoehtoihin ja yhdessä ja erikseen asuttamiseen stressin hallitsemiseksi.
- Aion ottaa kaksi eri rotuista ( Rex & Skinny ) miten se vaikuttaa marsuihin ? Vai onko sillä väliä?
Murmeli: Ei ole väliä. Roduilla voi olla luonne-eroja mutta vain mikäli marsut on hankittu kasvattajalta, joka voi esittää oman näkemyksen ja yleistyksen kasvattamastaan linjasta. Käytännössä marsurotujen erot ovat enemmän ulkonäköön, ylläpitoon ja sopivaan ravintoon kuin luonteeseen liittyviä.
-Miten marsujen tappeluissa pitää toimia?
Murmeli: Erottaa osapuolet ja tutkia haavojen varalta mikäli tappelu on edennyt 'karvapallo' asteelle, tai mikäli toisen osapuolen suusta löytyy toisen karvoja. Mikäli kiista ei yllä tälle tasolle, tarkkailu ja huomioiminen riittää (ruokaa, tilaa ja aktiviteetteja kannattaa lisätä). Toistuva nahistelu on haitallista silloin kun se vaikuttaa vaakalla negatiivisesti, jolloin järjestelyjä ja lemmikkien asuttamista pitää muuttaa niin että tilanne voi korjaantua.
tietämätön kirjoittaa: Minulla on 3 marsua ja kaikki on samassa häkissä, häkissä on ns. väliaita joka on ihan samallaista rauta aitaa ku häkissä itsessään, syy että häkissä on 2 marsua (sisarukset 2v) ja toisella puolella yksinäinen 5v. Kaikki on tyttöjä. yritin pitää niitä samassa mutta nuoremmat jahtaa ja kiusaa vanhempaa. no tää vanhempi on alkanut jyrsiä etuhampaillaan väliaitaa, en ymmärrä miksi koska sitä kiusataan niin luulis että se ei halua toiselle puolelle. eilen sitten ku sitä oli jyrsiny otin väliaidan pois ja parin minuutin päästä pikkuset oli jo ison kimpussa, yritin opettaa tällä että lopettaisi jyrsinnän, jyrsintä on inhottavan kuulosta ja hammaslääkärillä käytiin niin hän sanoi että kyseisellä ei ole juuri ollenkaa etuhampaita, en tiedä johtuuko se jyrsinnästä vai mistä mutta se ei haittaa syömistä. mutta siis kysymys kuuluu miten saan jyrsinnän loppumaan, kohta ei oo yhtään etuhampaita kaverilla..?
Murmeli: Olisiko mahdollista hankkia uusi häkki ja yksinäiselle omaa rauhaa? Ihan selvästi vanhempi marsu on stressaantunut ja hermostunut mistä merkkinä jyrsiminen. Se että jyrsiminen kohdistuu väliaitaan ei välttämättä tarkoita että marsu haluaa toisten seuraan, ja koska se ei selvästikään ole lauman jäsen. Ehkä sitä kiinnostaa enemmän aidan toisella puolella oleva ravinto tai toisten saama huomio? Ruoho on tunnetusti vihreämpää aidan toisella puolen.
Nele kirjoittaa: Hei, kiitos hienoista sivuista. kaipaan kommenttiasi virtsakivien syntymisen syistä.
3-vuotias Nirppu marsuni on toipumassa virtasakivisauraudesta. Viime viikolla lääkäri onnistui huuhtelemaan virtsaputkesta kolme pientä kiveä. Lääkärin mukaan kivet lähtivät liikkeelleen sen jälkeen kun virtsaputkesta oli tullut ulos outoa valkeaa töhnää.
Valitettavasti Nirpun pissa on taas veristä ja virtsarakossa on vielä iso virtsakivi. Mutta yleiskunto on kohentunut niin huomattavasti että olen toiveikas.
Nirppu elää saman ikäisen Niilon kanssa, joka on terve. Marsuni syövät pääosin heinää. Päivittäin ne saavat porkkanan/lehtisellerin/omenaa tms. Rodo-rehua annan niille vain satunnaisesti 1-2 kertaa viikossa. Vesi on täällä päin pehmeää, ei siis kalkkipitoista.
Itselle tuli mieleen että Nirppulla on voinut olla D-vitamiinin puute. Juuri tähän aikaan vuodesta d-vitamiini varastot ovat viime kesän jäljiltä ehtyneet eikä sitä saa vielä auringosta, ja koska rehua marsun saavat niin vähän niin mistäpä sitä d-vitamiinia olisi tullut. Voiko olla että virtsakivi ongelma johtuu d-vitamiinin puutteesta?
Nirppu on ollut useamman viikon jo ripulilla johtuen sairaudesta, sen hoidosta ja lääkkestä. Tästä johtuen Nirppu ei ole saanut tuoretta ruokaa vaan olen syöttänyt oxbowin critical carea ruiskulla. Nyt kun oma ruokahalu on herännyt niin olen antanut oxbowin cavy cuisinia ja tietysti heiniä. Mutta taidanpa vaihtaa tuohon selective supremeen heti kun löydän sitä jostain.
Murmeli: Minulla on runsaasti kokemuksia marsujen virtsakivistä ja virtsatieongelmista yleensä. Näiden selvittäminen ei kuitenkaan ole tehtävänä helppo, ja lähes milloinkaan ongelmien taustalla ei ole joku tietty yksittäinen juttu. Lopputulos ja vaivojen vakavuus on tyypillisesti useamman tekijän summa, missä vaikuttavat perinnölliset taipumukset vs. ravinto vs. elintavat ja tottumukset.
Meillä virtsatieongelmat ovat viime vuosina vaivanneet lähes yksinomaan naaraita (Viiru, Sissi, Pikku-Myy, kausiluontoisesti myös Emma & Taavi) toistaiseksi tuntemattomasta syystä, ja marsujen nimistä päätellen tilanne on teillä sama? Voi olla että tähän melko selvään sukupuolieroon vaikuttaa marsun elintavat, sillä täysi-ikäiset naaraat kun yleensä ovat uroksia passiivisempia. Ongelmien syntyyn voi vaikuttaa myös ympäristö ja lika, marsun makaaminen samassa nurkassa kun herkistää virtsatietulehdukselle. Naarasmarsun virtsatiet ovat rakenteeltaan uroksia alttiimmat erilaisille bakteeritartunnoille. Jopa peräpään karvoitus voi olla altistava tekijä, mikäli yksilö on pitkäkarvaista mallia. Virtsatieongelmaisen puhtaudesta pitäisi pitää erityistä huolta.
Ravinnon kivennäisaineet mukaan lukien juomavesi ja se ylimäärä joka elimistöstä virtsan mukana poistuu, aiheuttaa marsulla vaalean maitomaisen virtsan. Äärimmäisissä tapauksissa (Wagner) tuotos voi olla jopa paksua harmahtavaa liejua. Tiettyyn rajaan saakka ilmiö on marsulle täysin normaalia, ja meillä samalla ravinnolla urokset (Wiljami, Mauno, Ykä, Kalle) eivät ole kärsineet virtsatieongelmista, vaikka ovat tehneet joskus hyvinkin vaaleita pissoja. Sakan määrään voi vaikuttaa melko paljon ruokavaliolla, ja mahdolliset muutokset ovat nähtävissä nopeasti vain päivässä parissa. Virtsan kivennäisten määrää tärkeämpi seikka on kuitenkin näiden laatu ja olosuhteet rakossa. Mikäli marsun ruokavalioon tai elintapoihin kuuluu elementtejä jotka edesauttavat kivennäisaineiden kiteytymistä ennen virtsaamista (bakteeritartunta, orgaaniset hapot ravinnossa, virtsan pH, marsun passiivisuus ja lihavuus), on luvassa ongelmia joita voi toisaalta myös korjata ja yrittää ehkäistä puuttumalla mainittuihin seikkoihin.
Ruokinta on olennaisessa osassa virtsatieongelmien synnyssä ja ehkäisyssä. D-vitamiinin saanti on yksi tekijä, mutta ei ainoa, joten en oikein usko että kyse voisi olla puutoksesta, mutta sitä ei voi tässä sulkea poiskaan. Eräs tärkeä juttu on tuoreen ravinnon sisältämät orgaaniset hapot (oksaalihappo). Mainitsemissasi tuoreissa oksaalihappoa on merkittävästi ainakin porkkanassa, mahdollisesti myös sellerissä. Omena, tomaatti ja kurkku ovat kokemusteni mukaan neutraaleja, ja näitä olen antanut omille naarailleni hyvin tuloksin. Rehupelletin valinnalla on myös olennainen merkitys ongelman hallinnassa, mutta et ole antanut rehua kovinkaan säännöllisesti tähän mennessä. Pelletin vaihtaminen voi parantaa tilannetta, mutta voi sitä myös vaikeuttaa. Tämä selviää vain kokeilemalla.
Peukut pystyyn että marsusi tulee kuntoon.
Ps. Supremea saa ainakin Petshopista ja Zooplussasta.
milla kirjoittaa: Paljonko marsujen kuuluisi saada kuivaruokaa päivässä? Meillä marsut saavat aamuisin ja iltaisin niin paljon kuin ruokalusikkaan mahtuu ja joskus enemmän. Onko se liikaa? Heinää on aina tarjolla, paitsi aamuisin se on yleensä loppu, mutta silti marsut huutavat usein.
Murmeli: Riippuu. Marsut huutavat nälkäänsä ja tottumuksesta, mutta jos eivät on ravintoa ainakin silloin riittävästi. Ovatko marsusi luisevia olemukseltaan, pystytkö laskemaan tunnustelemalla kylkiluiden määrän?
- Toinen marsuistani, 1½ v. poika, ei osaa kunnolla kuikuttaa, kuuluu vain hiljaista ääntä. Onko se epänormaalia?
Murmeli: Normaalia. Usein laumassa on yksi tietty marsu joka hoitaa tärkeiden asioiden 'kuuluttamisen' muiden tyytyessä ääntelemään satunnaisesti. Marsu joka ei käytä ääntään usein, ääni ei vahvistu. Samasta syystä kaikista ihmisistä ei ole laulajiksi vaikka nuottikorvaakin olisi.
- Lisäksi marsu vaikuttaa aika pieneltä tai sen kaveri on vain suuri. En voi punnita marsuja koska meillä ei ole vaakaa. Paljonkohan jonkunlainen vaaka maksaa jolla voin marsujani punnita?
Murmeli: Keittiövaakoja on myynnissä kaikissa suuremmissa marketeissa, mallilla ei ole niin väliä kunhan on riittävän iso pitämään marsu esim. kulhossa kyydissä. Hinnat ovat alkaen pari kymppiä, esim. Lidl:sta voi saada hyvän kampanjoista riippuen halvemmallakin.
mursu kirjoittaa: Olisi pari kysymystä.
1. Meillä on 2 tyttömarsua joilla on 190cmx75cm kokoinen häkki eli sinne mahtuisin ihan hyvin vielä yksi pallero. Miten marsut pitäisin totuttaa toisiinsa?
2. Olen aina miettinyt että miten marsusi eivät ole tappelematta 100x50 kokoisessa häkissä? Meillä oli 120cmx50cm häkki ja ne tappelivat melkein joka päivä, mutta nyt niillä on tilaa olla ja tappelut ovat loppuneet. Minusta on vain outoa pitää kahta marsua samankokoisessa häkissä mikä on meidän pienellä hamsterilla.
Murmeli:
1. En tiedä onko totuttamiseen mitään kaavaa kärsivällisyyttä ja määrätietoisuutta lukuun ottamatta. Tutustumista voi edistää eri tavoin esim. varaamalla tilan joka ei ole keneenkään aluetta (ei tuttuja tuoksuja), ja yhteisen keon tai lautasen herkkuja johon osapuolten huomio kiinnittyisi. Sitä voi kokeilla levittää pyyhkeen sängylle tai sohvalle, ja toteuttaa harjoitus siten että marsut pidetään koko ajan lähekkäin esim. sylittelyn avulla. Tarkoitus on auttaa marsua hyväksymään toisen läheisyys positiivisin elein (nuuskiminen, huristelu ja yhdessä ruokailu ok) samalla ehkäisten negatiivista elekieltä (mahtailu, niskakarvojen pörhistely ja kuonon nostelu toiselle ei hyväksyttävää). Tilanne puretaan heti jos osapuolet stressaantuvat, alkavat narskuttamaan toisilleen, ja harjoitus on siltä päivältä ohitse. On myös hyvä muistaa että uusi tulokas saa riittävän ajan tottua talon arkeen (yleensä viikko tai pari) itsekseen, ettei uuden ympäristön aiheuttama stressi purkaannu totutustilanteessa (marsulan Leenun tapaus).
2. Ehkä kaikki johtuu siitä että häkki on marsuillemme ruokailua ja nukkumista varten, eli paikka missä rauhoitutaan. Liikunta, aktiviteetit ja kavereiden moikkailu tapahtuu jaloittelualueella. Marsumme valitsevat itse häkkinsä sen mukaan miten niitä on vapaana ja puhtaana. Jos kaksi haluaa samaan häkkiin, niin ovi perässä kiinni. Tällä tavalla meillä eleli kolme marsua (Sissi, Emma, Pikku-Myy) samassa häkissä, sitä kuitenkin viimeistään joka toinen päivä vaihtaen likaantumisen estämiseksi. Tällä hetkellä marsulan Leenu ja Taavi asustavat yhdessä (muut erikseen), eikä häkin koolla ole merkitystä. Ainoastaan se että ravintoa ja liikuntaa on riittävästi, ja siisteydestä on huolehdittu, on merkitsevää.