Murmelin Marsula

Marsujen terveyden asialla vuodesta 2003

Päivitetty 2.3.2016

Marsun ruokinta

  1. Yleistä asiaa
  2. Ruokinnan aakkoset
  3. Ravintolisät ja vitamiinit
  4. Kuivaruokien pikavertailu
  5. Yhteenveto rehujen ravintoarvoista

1. Yleistä asiaa

Johdanto:

Marsu oppii jo parin päivän ikäisenä syömään kiinteää ruokaa matkimalla emäänsä. Myöhemmällä iällä uusien asioiden opettelu tapahtuu lajitoverin esimerkkiä seuraten. Lemmikin varttuessa uusiin juttuihin totuttautuminen hidastuu ja paheiden tieltä pois opettaminen voi olla hankalaa.

Marsua tulisi ruokkia kuten pientä lasta, sillä lemmikki ei oikein osaa tehdä viisaita valintoja kaikesta tarjolla olevasta. Se mutustelee suurimman osan hereilläoloajastaan, ja popsii talteen ensiksi herkullisimmat aarteet eli tyypillisesti eniten energiaa sisältävän ravinnon kuten siemenet ja hedelmät. Mikäli ravintoa on tarjolla yllin kyllin, kääntyvät tottumukset helposti yksipuoliseen ja epäterveelliseen suuntaan. Marsu voi myös ahmia itsensä kipeäksi saadessaan suuren erä tuoreruokaa johon ei ole totuteltu etukäteen.

Toisin kuin ihmisen happamassa vatsassa, suurin osa marsun nauttimasta kasviravinnosta hajoaa imeytyvään muotoonsa vasta eläimen suurikokoisessa paksusuolessa. Kyseessä on eräänlainen komposti, jossa bakteerien muodostama yhteisö käsittelee ruokamassaa jatkuvalla prosessilla. Tasapaino on herkkä, ja mikä tahansa erä uutta ja outoa ravintoa voi aiheuttaa ripulin. Tästä syystä marsun ruokinnassa vaaditaan täsmällisyyttä ja harvinaisten herkkujen antamista ei voi suositella. Jos kuitenkin näin tekee, kannattaa pitäytyä pienissä suupaloissa joilla ei ole merkitystä normaalin päivärutiinin kannalta. Kun on aihetta juhlaan on viisaampaa tarjota rapsutuksia, syli-, tai jaloitteluaikaa, puhdasta häkkiä ja heinäpetiä, kuin eksoottisia juttuja, tikkuja ja nappeja, joiden päälle marsu ei välttämättä ymmärrä.

Marsu rakastaa syömistä, joten sopivan ruokavalion suunnittelemiseksi niin laadullisesti kuin määrällisestikin viikoittainen punnitus on tärkeää. Lihavuus on marsuilla yleinen ongelma, sillä eläimen valmiiksi pyöreä rakenne ei kieli rasvan kertymisestä. Toisaalta häkkieläimenä marsu saa harvoin riittävästi liikuntaa. Siltikään läheskään kaikki marsut eivät liho, tai niillä voi olla jopa vaikeuksia ylläpitää massaa. Keski-iässä viisi vuotta täytettyään marsu alkaa hiljalleen menettää lihasmassaa, ja siitä tulee vähitellen luisevampi. Painon pudotus voi olla yllättäväkin, mikäli marsulla on jokin piilevä vaiva ja kipu joka vaikuttaa ruokahalua huonontavasti. Varsinkin pitkä- ja karkeakarvaisilla roduilla luiseva olemus ei näy päällepäin, joten keittiövaaka on välttämätön hankinta.

Marsun terveellinen ruokinta on loppupeleissä yksinkertainen juttu, mutta eri ruoka-aineiden valinnassa ja annosmäärissä on helppo mennä harhaan. Esimerkiksi useissa markettien rehupusseissa on yhtä aikaa marsun, hamsterin ja kanin kuva. No nämähän sopivat marsulle? = Väärin.

Jokainen lemmikkijyrsijä on elimistöltään ja vaatimuksiltaan erilainen, joten yksi ja sama tuote ei ole sopiva kaikille. Vaikka raaka-aineet olisivatkin oikein, niiden sopivat suhteet ovat kullekin lajille ominaiset.

Yleisimmät marketeissa ja lemmikkiliikkeissä myytävät rehut sisältävät liikaa rasvaa, täysin tarpeettomia väriaineita (sokeria) ja mahdollisesti eläinperäisiä proteiininlähteitä (kananmunankuori), joita marsun elimistö ei pysty kunnolla hyödyntämään. Tärkeää C-vitamiinin osuutta ei useinkaan ole huomioitu (1000mg/kg hyvä määrä). Herkuiksi tarkoitetut jogurttinapit (maitoa) ja siementikut (hunajaa) kannattaa suosiolla jättää hyllyyn. Siemensekoituksissa suurikokoiset ja kovakuoriset siemenet (auringonkukka, kurpitsa) tuovat mukanaan tukehtumisvaaran.

Marsu tarvitsee runsaasti korkeakuituista ja vähäenergistä ravintoa, eikä se puhtaasti kasvinsyöjänä (herbivoori) voi hyvin nauttimalla eläinperäistä ravintoa kuten maitotuotteita (jogurtti), eläinproteiini (koiran keksit) tai makeaa (hunaja, sokeri ja elintarvikevärit). Sopimaton ravinto altistaa mm. allergialle, rasvamaksalle ja diabetekselle.

Marsun ruokkimiskäytäntöjä on yhtä monta kuin on meitä harrastajiakin. Jo edesmennyt Peter Gurney on kehunut kirjoissaan antaneensa katraalleen viikoittain maitoon imeytettyä leipää. Toiset raastavat pellettien joukkoon kalkkikiveä ja antavat monivitamiinilisiä. Olen myös lukenut marsuille annettavan syötäväksi kukkamultaa ja oluthiivaa. Kahdesta viimeksi mainitusta ensimmäinen on kerrassaan väärin, mutta toinen voi auttaa suoliston bakteerikannan normalisoinnissa kun marsulla on vatsaongelmia. Vastaava lemmikeille suunnattu maitohappobakteerituote on nimeltään Biobakt, mutta paras ja luontainen suoliston tasapainottaja on toisen terveen marsun papana.

Esimerkki Murmelin Marsulasta:

Marsulan ruokintapuolella poljettiin alkuaikoina paikallaan pitkä tovi toteuttaen ikivanhaa kaavaa. Vitamiineista ei tiedetty mitään, possut söivät markettiruokia ja heinät ostettiin milloin mistäkin. Kun malli ei toiminut, marsula ajautui useaan otteeseen suoranaiseen kriisiin. Marsuja myös menehtyi jälkikäteen ajateltuna alkeellisiin vaivoihin (ripuli, puutokset), koska ei osattu antaa ensiapua ja tukiruokintaa.

Noista päivistä on otettu onkeen ja opittu, että marsun ruokinta ei ole aivan päivänselvä juttu. Se ei myöskään ole mustavalkoinen tai kirkossa kuulutettu asia. Hyvään lopputulokseen voi päästä monin eri tavoin, ja siksi uusille asioille tulisi aina pitää avoin mieli ja vanhoille jo pölyttyneille silloin tällöin kertauksen paikka. Mielestäni omaa ruokintaa pitäisi tarkastella ensisijaisesti kokonaisuutena, ja ammentaa siihen juttuja yksi kerrallaan niin että vastaus kysymykseen "miksi syötän juuri tätä?" saisi jokaisen ruoka-aineen kohdalla perustellun vastauksen.

2. Ruokinnan aakkoset

Heinä:

Marsun ravinnossa on oltava runsaasti liukenematonta ravintokuitua. Kuitu toimii suolessa materiaalin kuljettajana ja liukastinaineena. Lisäksi marsun jatkuvasti kasvavat poski-, ja etuhampaat tarvitsevat työstömateriaalia. Heinän syönti edistää papanan muodostusta, ja ehkäisee ummetusta ja hammasongelmia. Kuivaa ja pölytöntä heinää on oltava tarjolla päivän jokaisena hetkenä läpi vuoden niin paljon kuin sitä menee. Heinää riittävästi syödäkseen marsun pitää myös juoda paljon. Tästä syystä raikasta vettä tulee olla tarjolla häkissä useammasta eri pisteestä.

Lyhytkortinen syksyinen "pupuheinä" sopii marsulle hyvin, mutta pitkäkortinen kevätheinä on osoittautunut käytännössä paremmaksi, vaikka sitä kuluukin määrällisesti enemmän. Karkea koostumus on hyväksi hampaille antaen lemmikille mahdollisuuden valita hienommat ravinteikkaat osat tai karkean oljen sen mukaan miltä suussa ja vatsassa tuntuu. Syömättä jäänyt olki sopii mainiosti levikkeenä häkin pohjalle, se lämmittää ja eristää ja ehkäisee vatsanaluksen sotkeutumisen pissoihin.

Heinässä olevan kuidun merkitystä käsitellään omana aiheenaan marsulan kuitu- ja vesiartikkelissa.

C-vitamiini:

C-vitamiini eli askorbiinihappo kuuluu marsun ruokavalioon erikseen huomioitavana osana läpi lemmikin elämän. Tässä suhteessa marsu on erityinen lemmikkijyrsijä, sillä kanit, rotat, hamsterit ja gerbiilit valmistavat C-vitamiinia elimistössään olevasta sokerista. Marsulta puuttuu tähän tarvittava entsyymi. Vastaava erikoisuus nisäkkäiden joukossa löytyy myös linnuilta ja kädellisiltä eli ihmisiltä ja apinoilta.

Riittävä C-vitamiinin saanti ehkäisee ihoon, karvapeitteeseen, hampaisiin, ikeniin ja niveliin kohdistuvia ongelmia, ja ylläpitää vastustuskykyä tulehdussairauksia vastaan. Tyypillinen lievä puutos alkaa varhaisessa aikuisiässä marsun koon ja painon karttuessa täyteen mittaansa. Oireisiin kuuluu mm. kutina, kuiva ja hilseilevä iho ja karvan lähtö. Myös hammasongelmat, katkeamiset, hammaspiikit, suun limakalvojen tulehdukset ja sienten tai ulkoloisten aiheuttamat iho-ongelmat voidaan laskea lievän C-vitamiinin puutoksen välillisiin seurauksiin.

C-vitamiinin merkitystä marsun ruokinnassa käsitellään omana aiheenaan marsulan C-vitamiiniartikkelissa.

Vesi:

Marsu tarvitsee runsaasti raikasta vettä palan painikkeeksi nauttimalleen kuivamuonalle. Jotta juomaveden kulutus ja sen myötä ruokailutottumukset eivät muuttuisi huonoon suuntaan, ei pulloon kannata sekoittaa vitamiineja makua pilaamaan. Marsun kannalta on myös tärkeää että juomavesi tulee aina samasta lähteestä. Juoma-automaatteja kannattaa hankkia useampi ja erilaisia ja sijoitella eri puolille häkkiä.

Veden keittäminen, seisottaminen tai suodattaminen ei ole kotimaamme oloissa tarpeen, mutta jos erityisistä syistä näin tehdään (esim. veden pehmentäminen) toimintatavasta ei tule poiketa. Mikäli marsun kanssa lähdetään reissuun tai kesämökille, kannattaa tuttua juomavettä varata mukaan. Marsun suoliston bakteeriflooran ylläpitämiseksi nautitun nesteen laatu on tärkeä. Nopea muutos veden koostumuksessa voi aiheuttaa ripulin, koska hajottamisprosessista vastaavat bakteerit joutuvat epäsuotuisiin olosuhteisiin.

Juomaveden merkitystä käsitellään omana aiheenaan marsulan kuitu- ja vesiartikkelissa.

Tuoreruoka:

Marsu tarvitsee tuoreita vihanneksia ja hedelmiä ruokavalioonsa sitä enemmän, mitä keskinkertaisempi on käytetty rehu ja heinä. Tällä tavalla varmistetaan että lemmikki saa tarvitsemansa ravinteet ja energian pois lukien vesiliukoisen C-vitamiinin, jota voidaan helposti annostella muusta ruokinnasta riippumatta. Markettivihanneksissa piilee kuitenkin eräs ongelma hyvinvoinnin kannalta. Hedelmät ja vihannekset sisältävät marsun tarpeet huomioonottaen suhteessa paljon energiaa mutta vain vähän kuitua. Tasapainoinen ruokavalio kannattaa siksi kasata mieluummin laadukkaan heinän ja rehupelletin varaan, jolloin tuoretta tarvitaan vain pieni kerta-annos päivässä. Jatkuva lehtisalaatin, kurkun, porkkanan, tomaatin ja omenan jakelu on myös melko hintava juttu. Näiden hinnalla kustantaa helposti markkinoiden parhaan heinän ja rehupussin josta saatava hyöty on isompi.

Marsulle saa syöttää vain tuoreita, ei säilöttyjä, pakastettuja, tai keitettyjä vihanneksia juureksia ja hedelmiä. Sopivia tuoreita ovat mm. paprika, tomaatti, omena, porkkana, päärynä, kiinankaali, lanttu, nauris, punajuuri ja keräkaali. Keräkaalen suhteen on oltava varovainen, sillä se voi käydä marsun vatsassa aiheuttaen ähkyä. Kirpeitä sitrushedelmiä tulee antaa rajoitetusti, sillä ne voivat aiheuttaa huulirupea. Paljon tärkkelystä sisältävät peruna ja raaka banaani eivät sovi marsulle ollenkaan (runsaasti tärkkelystä = ripuli).

Herkkuna voi tarjota myös kurkkua, vesimelonia tai lehtisalaattia, mutta näiden ravintoarvot eivät ole kovin hyvät koska ovat suurimmaksi osaksi vettä. Tuoreruoka tarjotaan marsulle aina huoneenlämpöisenä ja annoksena jonka lemmikki jaksaa popsia kerralla. Ylimäärä kerätään pois ennen pilaantumista.

Kuivaruoka:

Suurin osa marsun rehuista on suunniteltu kasvaville yksilöille (ikä 0-6kk) sisältäen runsaasti kalsiumia ja D-vitamiinia. Näiden syöttäminen rajoituksetta yli vuoden ikäiselle joutomarsulle voi aiheuttaa ongelmia virtsateissä mikäli kyseessä on maistuva merkki. Ikävälillä vuodesta neljään onkin hyvä tarkkailla rehun menekkiä ja tarvittaessa rajoittaa annoskokoa n. kahvimitalliseen päivässä myös painonhallintasyistä. Vähemmän tuhteja elatusrehuja on markkinoilla muutama, mutta ominaisuudesta ei välttämättä kerrota pakkauksessa. Mikäli kuitenkin marsua punnitaan säännöllisesti, voi rehuannoksen säännöstelyllä pitää lemmikin painoa sopivana merkistä riippumatta.

Hyvälaatuinen marsunrehu:

Marsun painon hallintaa ja sopivia rehuvalintoja käsitellään omana aiheenaan marsulan painoartikkelissa.

Jyrsijän herkut:

Marsu on jyrsijä ja sen kaikki hampaat kasvavat läpi elämän. Marsu tarvitsee runsaasti jyrsittävää talttamaisille etuhampailleen ja hienonnettavaa myllynkivimäisille poskihampailleen. Tarjoamalla näkkileipää tai kuivattuja leivänkannikoita pari kertaa viikossa marsu ei teroittele hampaita huonekaluihin aivan yhtä innokkaasti. Mikäli näin tapahtuu kuitenkin myös jyrsittävien herkkujen kanssa, voi heinäpuolella olla korjaamisen paikka. Mikään jyrsittävä herkku ei korvaa pitkäkortisen timoteiheinän tuomaa mekaanista työtä ja kulutusta marsun hampaille.

Vaihtoehtona kuivatulle leivälle marsulle voi antaa myös lehti-, tai havupuiden oksia tuoreina tai pihavarastossa lehtineen kuivattuna. Joulunakin marsu ymmärtää aidon luonnonkuusen arvon ja suuresti arvostaa kesällä kerättyä pihanurmea pakasteesta sulatettuna.

3. Ravintolisät ja vitamiinit

Huolellisesti suunnitellun ruokinnan lisäksi marsu ei tarvitse kivennäisiä nuolukivien muodossa tai lisäravinteita monivitamiinien muodossa pois lukien C-vitamiini ja helokkiöljyn kaltaiset ihon ja karvan kuntoa parantavat valmisteet, joita tyypillisesti suun kautta annetaan muutaman viikon ajan talvikuukausina. Tällaiseen tilanteeseen tulisi aktiivisesti pyrkiä, sillä lemmikki todennäköisesti elää silloin terveempänä ja pidempään.

On parempi että marsu saa tarvitsemansa päivittäisen aterian muodossa, sillä lisien erikseen annosteleminen on hankalaa. Rasvaliukoisten vitamiinien kanssa yliannostuksen mahdollisuus on olemassa. Monivitamiinivalmisteita on harvoin suunniteltu marsun elimistöä silmälläpitäen, ja niistä on helposti enemmän haittaa kuin hyötyä. Käyttöä voi perustella vain ensiavuksi tukiruokintaa vaativissa hoitoepisodeissa.

Monivitamiinilisien kanssa samaan kastiin voidaan luokitella myös ihmisen ruoansulatuksen tasapainottamiseen käytettävät Gefilus-tuotteet. Näiden teho ruokahaluttoman tai ripuloivan marsun ongelmien ratkaisijana on kyseenalainen, sillä herbivoorin vatsan ja suoliston toimintaperiaate on ihmiseen verrattuna huomattavan erilainen. Allekirjoittanut on havainnut maitohappobakteerivalmisteen päivittäisen annostelun viivästyttävän vatsavaivoista kärsivän toipumista, aiheuttavan kuumetta ja ruokahaluttomuutta. Toiset näitä valmisteita kuitenkin suosittelevat ja probioottina niitä voi varauksin käyttää mm. antibioottikuurin yhteydessä.

Paras vatsaongelmista kärsivän marsun probiootti on toisen terveen marsun papana. Lisätietoa sen käytöstä löytyy mm. marsulan tukiruokinta-artikkelista.

4. Kuivaruokien pikavertailu

Jos marsu saisi itse valita se luultavasti söisi kaiket päivät rasvaista pellettiä ja siemensekoituksia, sillä näistä saa helposti energiaa. Eräs markettien marsunruokamerkki on ottanut ajatusmallin myyntipuheisiinsa "Own Choice" ja "Festival" tuoteperheissään. Pieni varoituksen sana on tarpeen, sillä aivan samoista syistä ihmislapset halajavat energiajuomia, sipsejä ja karkkia. Markettiruokien ideologiaa noudattaen elämän pitäisi olla yhtä juhlaa, mutta silloinhan kohdalle osuu väistämättä myös krapulapäivä.

Onko marsullasi karkkipäivä joka päivä?

Kun sopiva rehumerkki on löytynyt, kannattaa olla kustannustehokas ja hankkia tuotetta puolen vuoden tarpeiksi kerralla. Tällä tavalla pelaaminen vähentää marsun terveyteen kohdistuvia riskejä. Rehu ei lopu kesken ja merkkiä ei tarvitse vaihtaa sesongin mukaan. Kannattaa kuitenkin muistaa että ruokien säilyvyysaika on rajallinen ja varsinkin vesiliukoisten vitamiinien pitoisuudet tippuvat avoimena varastoitaessa.

Pakastamalla pienissä erissä kuivamuona säilyy hyvin. Pakastaminen tappaa myös rehussa elävät hyönteiset joita pitkään hyllyssä viipyvistä tuotteista toisinaan löytyy. Mikäli useamman kilon rehupussi tuntuu suurelta kannattaa miettiä kimppatilauksen mahdollisuutta. Jakamalla kuluja moni kallis muona näyttää kilpailukykyiseltä.

Rehun hankinnassa kyse ei ole yksinomaan rahasta, sillä vaakakupissa painaa myös tuotteen saatavuus ja hankinnan helppous. Raha ei monestikaan ole este laadukkaan ravinnon hankinnalle, vaan se aika ja vaiva mitä hommaan kuluu. Se on niin helppoa ostaa lemmikin ravinto yhdellä ja samalla markettireissulla. Valitettavan monen lemmikkimarsun terveys on sidottu asian tilaan myös elintärkeän heinän suhteen, jonka laatu erästä riippuen voi vaihdella rajusti. Muutamat rehuvalmistajat myös käyttävät asiakkaan sinisilmäisyyttä hyväksi lanseeraamalla tuotteita näyttävien pakkausten avulla. Ravinnon ulkonäköön puututaan lisäämällä tuotteeseen marsun kannalta täysin tarpeettomia väriaineita raaka-aineiden laadun ja alkuperän jäädessä taka-alalle. Kun tuotetta mainostetaan teknisin ylisanoin ja värikkäin kuvin on syytä katsoa toisaalle. Asiaan on tullut korjausta kilpailun kiristyessä, mutta oikeasti hyvät tuotteet pääsevät markettien hyllyille harvoin, koska merkit vaihtuvat vikkelästi toisiin maahantuojan ja valmistajan kampanjoiden seurauksena. Suojattinsa hyvinvointiin panostava harrastaja on käytännössä pakotettu hankkimaan rehunsa nettikaupan avulla. Se ei ole ollenkaan huono tapa ja loppupeleissä edes hankalaa. Hankintamäärät vain ovat yleensä vähän isompia, mikä toisaalta suosii jälleen ruokinnan suunnitelmallisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Seuraavassa tehdään vertailua marsulassa kokeiltujen ja käytössä olevien rehujen ominaisuuksista. Tarkoituksena ei ole selvittää mikä on paras tai halvin ruoka, vaan valottaa mitä asioita pussin kyljestä tulisi tutkia rehua hankkiessa.

Altromin Kasvatus 3013

Kuvaus: Maistuvuudeltaan hyvä alun perin laboratorioeläimien tarpeisiin kehitetty kasvatusrehu, Altromin kasvatus on markkinoilla olevista rehuista tuhdein, ja soveltuu erittäin energiapitoisena (109) pikkumarsuille, ikämarsuille, ja stressatuille yksilöille massan keräykseen

Altromin Elatus 3123

Kuvaus: Maistuvuudeltaan hyvä alun perin laboratorioeläinten tarpeisiin kehitetty elatusrehu, soveltuu nuorten aikuisten ja täysikasvuisten joutomarsujen ravinnoksi

Altromin Elatus 3533 Pet

Kuvaus: Maistuvuudeltaan keskinkertainen elatusrehu, joka soveltuu nuorten aikuisten ja täysikasvuisten joutomarsujen ravinnoksi, ei kuitenkaan välttämättä riitä energialtaan (58) runsaasti stressattujen yksilöiden tarpeisiin

Bailey’s Working Horse & Pony Cubes

Kuvaus: Maistuvuudeltaan heikohko toisen eläimen (hevonen) tarpeisiin tarkoitettu rehu, jolla voidaan hakea kustannustehokkuutta suurissa marsuloissa (10+ yksilöä), soveltuu varauksin (energiaköyhä 57) täysikasvuisten joutomarsujen ravinnoksi

Bello Marsvins Pellets

Kuvaus: Maistuvuudeltaan erinomainen (9) elatusrehu, joka sortuu kohderyhmää ajatellen tarpeettomaan suureen D-vitamiinin määrään (1230 KY/kg). Ei välttämättä riitä energialtaan (60) runsaasti stressattujen yksilöiden tarpeisiin, soveltuu varauksin aikuisten joutomarsujen ravinnoksi

Best Friend Menu

Kuvaus: Maistuvuudeltaan hyvä pikkujyrsijöiden käyttöön tarkoitettu (marsun erityistarpeita ei huomioitu) siemensekoitus, joka sortuu tarpeettomaan visuaaliseen markkinointiin (väriaineet). Soveltuu täysikasvuisten joutomarsujen, ja virtsatieongelmista kärsiville varauksin (vähän kivennäisaineita: ++ D3-vitamiini = 100 KY/kg, ++ tuhka: 3,5%)

Bunny Schlemmerwiese Basis

Kuvaus: Maistuvuudeltaan korkeintaan keskinkertainen elatusrehu, joka sortuu kohderyhmänsä huomioon ottaen korkeaan D-vitamiinipitoisuuteen (1600KY/kg) ja kivennäisten määrään (tuhka-arvo 9%) aiheuttaen mahdollisesti ongelmia virtsateissä. Soveltuu varauksin (jakelumäärä maltillinen) pikkumarsujen ja nuorten aikuisten ravinnoksi

Bunny Schlemmerwiese Sensitiv

Kuvaus: Maistuvuudeltaan keskinkertainen elatusrehu, joka sortuu kohderyhmänsä huomioon ottaen korkeaan D-vitamiinin (1600 KY/kg) ja kivennäisten määrään (tuhka-arvo 9%) aiheuttaen mahdollisesti ongelmia virtsateissä. Soveltuu varauksin (jakelumäärä maltillinen) pikkumarsujen ja nuorten aikuisten ravinnoksi

Burgess Supa Guinea

Kuvaus: Maistuvuudeltaan hyvä siemensekoitus, joka soveltuu erittäin energiapitoisena (103) varauksin pikkumarsujen ja nuorten aikuisten ravinnoksi (jakelumäärä maltillinen). Kivennäisainelisä kalsiumkarbonaatti voi aiheuttaa ongelmia virtsateissä.

Burgess Supa Guinea Excel

Kuvaus: Maistuvuudeltaan heikohko kasvatusrehu, joka soveltuu varauksin pikkumarsujen ja nuorten aikuisten ravinnoksi (jakelumäärä maltillinen). Kivennäisainelisä kalsiumkarbonaatti voi aiheuttaa ongelmia virtsateissä.

Dogman Dinner Marsvin

Kuvaus: Maistuvuudeltaan keskinkertainen siemensekoitus, joka sortuu tarpeettomaan visuaaliseen markkinointiin (väriaineet), soveltuu täysikasvuisten joutomarsujen ravinnoksi, ja varauksin (vähän kivennäisaineita: ++ D3-vitamiini = 545 KY/kg, ++ tuhka: 3,7%) virtsatieongelmista kärsiville

Lottie Porkkana-Omena

Kuvaus: Maistuvuudeltaan keskinkertainen elatusrehu, joka soveltuu täysikasvuisten joutomarsujen ravinnoksi, ei kuitenkaan välttämättä riitä energialtaan (62) runsaasti stressattujen yksilöiden tarpeisiin

Prestige Duo Cavia

Kuvaus: Maistuvuudeltaan korkeintaan keskinkertainen kasvatusrehu, joka soveltuu varauksin pikkumarsujen ja nuorten aikuisten ravinnoksi (jakelumäärä maltillinen). Runsas määrä kivennäisaineita (D3: 2000 KY/kg, tuhka-arvo 8,5%) voi aiheuttaa ongelmia virtsateissä

Oxbow Cavy Cuisine

Kuvaus: Maistuvuudeltaan erinomainen elatusrehu, joka sortuu kohderyhmänsä huomioonottaen tarpeettomaan kalkkilisään (kalsiumkarbonaatti) ja voi aiheuttaa ongelmia virtsateissä. Erinomainen maistuvuus ja alhainen kokonaisenergia (45), suosii suuria jakelumääriä jolloin vastaava annos kivennäisaineita kasvaa. Soveltuu varauksin (jakelumäärä maltillinen) täysikasvuisten joutomarsujen ravinnoksi, ei välttämättä riitä energialtaan (45) runsaasti stressattujen yksilöiden tarpeisiin

Oxbow Cavy Performance

Kuvaus: Maistuvuudeltaan erinomainen kasvatusrehu. Erinomainen maistuvuus ja alhainen kokonaisenergia (77), suosii suuria jakelumääriä jolloin vastaava annos kivennäisaineita kasvaa ja voi aiheuttaa ongelmia virtsateissä. Soveltuu varauksin (jakelumäärä maltillinen) pikkumarsujen ja ikämarsujen massan keräykseen, ei kuitenkaan välttämättä riitä energialtaan (77) runsaasti stressattujen yksilöiden tarpeisiin

Supreme Science Selective Guinea Pig

Kuvaus: Maistuvuudeltaan erinomainen erikoisrehu (mm. kätevä kiinteä koostumus josta ei tule hukkaa), joka soveltuu energiapitoisena (85) pikkumarsujen, nuorten aikuisten, ja massaa tarvitsevien ikämarsujen ravinnoksi, varauksin myös virtsatieongelmista kärsiville (vähän kivennäisaineita: ++ tuhka: 6,5%)

Vitakraft Menu

Kuvaus: Maistuvuudeltaan erinomainen siemensekoitus, joka sortuu tarpeettomaan visuaaliseen markkinointiin (väriaineet). Soveltuu täysikasvuisten joutomarsujen ravinnoksi, ja varauksin (vähän kivennäisaineita: ++ tuhka: 3,5%) virtsatieongelmista kärsiville, ei välttämättä riitä energialtaan (66) runsaasti stressattujen yksilöiden tarpeisiin

* Marsulan referenssirehu on titteli, joka annetaan omakohtaisen kokeilun perusteella sellaiselle rehulle, jonka maistuvuus ja koostumus ovat kohdallaan, ja ravintoarvot ja raaka-aineet vastaavat mahdollisimman hyvin sitä viimeisintä tietoa mitä marsun ravitsemuksesta on saatavilla.

** Rehun suhteellinen kokonaisenergia on johdettu kaavasta (Proteiini (%) x 4) + (Rasva (%) x 9) - Kuitu (%). Asiaa käsitellään tarkemmin painoartikkelissa.

5. Rehujen ravintoarvoista

Seuraavassa otetaan kantaa siihen mitä rehupussin kyljessä oleva ravintosisältö tarkoittaa, ja miten sitä tulisi marsun kannalta tulkita. Lisätietoa ja käytännön esimerkkejä aiheesta tarjoaa painonhallinta-artikkeli ja teorian ja pohdinnan puolella kalsiumin ja fosforin yhtälöä käsittelevä artikkeli.

*(1) http://www.guinealynx.info/forums/viewtopic.php?t=3748
*(2) http://books.nap.edu/openbook.php?record_id=4758
*(3) The Guinea Pig Handbook (ks. linkit)
  1. Yleistä asiaa
  2. Ruokinnan aakkoset
  3. Ravintolisät ja vitamiinit
  4. Kuivaruokien pikavertailu
  5. Yhteenveto rehujen ravintoarvoista

Päivitetty 2.3.2016


Murmelin Marsula © 2016 Materiaalin kopioiminen nettiin ilman tekijän lupaa kielletty