Murmelin Marsula

Marsujen terveyden asialla vuodesta 2003

Päivitetty 5.11.2014

Mikä on marsu?

  1. Yleistä asiaa marsusta
  2. Muutama totuus harrastuksesta
  3. Marsun ominaisuudet pähkinän kuoressa
  4. Verrattuna muihin

1. Yleistä asiaa

Marsu on hyväluontoinen ja eloisa koko perheen lemmikki, jonka kimeä vihellys muistuttaa linnun laulua. Jatkuva jokellus tuo mieleen puluparven, kehrääminen kissan, ja eräässä lähteessä sen laumakäyttäytymistä ja fysiikkaa on verrattu myös varsin osuvasti hevoseen.

Kaikki tuntevat marsun nimeltä, mutta eivät välttämättä osaa yhdistää sitä oikeaan eläimeen. Marsu rinnastetaan helposti rottaan ja muihin pikkujyrsijöihin mitä se ei ole. Sillä ei ole häntää ja se on puhtaasti kasvinsyöjä eli herbivoori. Marsu on kooltaan isompi ja pyöreämpi (pituus 20-30cm, paino yli kilon) kuin keskiverto jyrsijä, ja tarvitsee erityistä huomiota ruokavaliossa ja päivittäisessä hoidossaan toisin kuin useimmat ystävänsä. Näistä asioista on kerrottu lisää mm. marsulan ruokintasivulla.

Marsu on saaliseläin ja se säikähtää luonnostaan kaikkea ylhäältä tulevaa. Kun tämän muistaa voi lemmikistä kasvaa luottavainen outojakin asioita kohtaan. Sopiva tarkkailuasema keskellä arjen askareita ja hyörinää on parempi, kuin eläimen eristäminen suojaan tai nurkkaan. Mitä enemmän marsun asumuksen ympärillä ja tasossa tapahtuu asioita joista ei tarvitse välittää, sitä kesympi lemmikistä tulee.

Suurin osa marsuista pitää muutoksista ja haasteista ympäristössään, ja kiinnostuu tutkimaan uusia juttuja kun siihen antaa mahdollisuuden. Marsu ei ole kovin hyvä kiipeilemään, ja se loukkaa itsensä helposti pudotessaan yli 30cm:n korkeudelta. Tästä huolimatta se oppii helposti käyttämään jopa 50%:n nousulla tehtyjä kiiloja, putkia ja päällekkäisiä tasoja. Tassujen rakenteesta johtuen metalliverkkopohja ja tikapuut eivät sovi marsulle, ja näitä käyttäessä loukkaantumisriski (haavat ja murtumat) on suuri. Vinkkejä lemmikin ympäristön koristamiseen löytyy mm. marsulan varusteluettelosta.

Marsu on laumaeläin ja se riutuu ja masentuu helposti yksin jäädessään. Tästä syystä lemmikkejä pitäisi ottaa vähintään kaksi. Järjestely tuo myös lisävakuuden toisen sairastuessa, jolloin terve yksilö voi auttaa sairastuneen takaisin tolpilleen tukemalla tämän ruoansulatuksen toimintaa. Lisätietoa asiasta löytyy mm. marsulan tukiruokinta-artikkelista. Kaveri voi olla joko samaa tai eri sukupuolta, jolloin uros voidaan kastroida. Nukutus ja leikkaushoito on kuitenkin pienikokoisen lemmikin kohdalla riski, joten sekapari ei ole paras vaihtoehto uroksen kannalta. Leikkaamaton yhdessä asutettu sekapari on puolestaan riski naaraalle, koska tämä tulee kiimaan n. kahden viikon välein, ja poikaslauman mukanaan tuoman rasitteen lisäksi emä voi menehtyä synnytyksenaikaisiin komplikaatioihin (mm. raskausmyrkytys), jotka ovat lemmikkimarsuilla yleisiä. Lisätietoa marsun tiineyden riskeistä löytyy mm. ensiapuartikkelin lopusta.

Jo aikuistuneelle marsulle otetaan tyypillisesti kaveriksi luovutusikäinen poikanen, jolloin nokkimisjärjestyksestä ei tule epäselvyyksiä. Ihanteellisin marsupariskunta on samaa sukupuolta olevat sisarukset. Eri ikäiset ja kokoiset sekaparit voivat myös tulla toimeen keskenään, mutta lopputulokseen vaikuttaa yksilön persoona. Lisätietoa aiheesta löytyy marsulan käyttäytymistä valaisevasta artikkelista. Esimerkkejä elävästä elämästä, marsukohtaloista ja persoonallisuuksista löytyy myös marsulan galleriasta klikkaamalla avataria "Marsulan asukit" otsikon alla.

Osin yleistyksistä ja väärinkäsityksistä johtuen harva tietää miten vaativa hoidokki marsu on. Monissa lähteissä sitä pidetään helppona ja säyseänä lasten lemmikkinä mutta totuus on toisenlainen. Marsun odotettavissa oleva elinikä on 6-8 vuotta. Harva kuitenkaan poistuu vihreämmille laitumille vanhuuttaan, sillä puutokset ruokinnassa, hoidossa ja ensiapuvalmiudessa vievät lemmikin helposti ennen toista ikävuottaan. Pidempiaikaisen altistuksen aiheuttama sairastuminen voi yllättää milloin vain ja lemmikin kuntoon saattaminen vaatii aikuisen huomiokykyä ja vastuuntuntoa. Marsun sairastuessa toimenpiteisiin jäävä aika on yleensä lyhyt. Ylläpitoon ja hoitoon liittyvistä asioista on kirjoitettu lisää marsulan hoitosivulla.

2. Muutama totuus marsuharrastuksesta

3. Marsu pähkinän kuoressa

Alku:

Syntyy keskimäärin 64-72 päivän raskauden jälkeen täysin valmiina karva päällä ja silmät auki. Liikkuu ja syö kiinteätä ruokaa jo parin tunnin ikäisenä. Pentuekoko vaihtelee välillä 1-5, ja on keskimäärin 3. Marsu on riippuvainen emän maidosta ensimmäiset 2 viikkoa. Urokset ovat sukukypsiä n. 3 viikon, ja naaraat 4 viikon iässä, jolloin porukka on syytä jakaa ei toivottujen raskauksien estämiseksi. Vieroitus ja sijoitus uuteen kotiin tapahtuu n. kuuden viikon iässä ja vähintään 300g painossa.

Koko ja muoto:

Syntymäpaino 70-120g riippuen emän koosta ja poikasmäärästä. Täysikasvuinen 1,5 vuoden iässä, jolloin paino 700-1600g ja pituus 20-30cm. Urokset ovat keskimäärin hieman naaraita suurempia, ja sekä uros-, että naarasmarsulla on kaksi selkeästi erottuvaa nisää. Etutassuissa on neljä-, ja takatassuissa kolme varvasta, ja marsulla ei ole häntää. Korvanlehtien takana ja etutassujen sisäsyrjissä on pienet karvattomat alueet, jotka kuuluvat asiaan.

Ikä:

Kypsä ikä 6-8 vuotta, Guinness - eläinten ennätyskirja: 14v

Fysiikka:

Ruumiinlämpö 38 - 40°C, hengitys 90 - 150 kertaa minuutissa, pulssi 230 - 320 kertaa minuutissa, ravinnon kulutus keskimäärin 6 - 8% painosta joka päivä, veden kulutus keskimäärin 8,5% painosta joka päivä.

Jyrsijä ja kasvinsyöjä:

Ruoansulatus kuten kanilla ja hevosella. Vaatii runsaasti kuitupitoista ja karkeaa ravintoa alati kasvavien poskihampaiden hienonnettavaksi ja talttamaisten etuhampaiden lyhentämiseksi. Pitää yllä vatsan luontaista bakteerikantaa ja vitamiineja syömällä tuoreita jätöksiään. Ei pysty hyödyntämään eläinperäisiä proteiineja sairastumatta, eikä siedä runsaasti tärkkelystä sisältäviä eineksiä kuten peruna tai raaka banaani. Optimaalinen ravinto on korkeakuituista ja vähäkalorista, eikä sisällä säilöntä-, ja väriaineita.

Laumaeläin:

Muodostaa luontaisesti populaation lajitovereihinsa, johon kuuluu johtaja-uros ja naaraista koostuva haaremi. Myös urokset voivat tulla keskenään toimeen jos lähistöllä ei ole naaraita.

Äänekäs päiväeläjä:

Rikas ja monipuolinen sanavarasto jota voi hyvin verrata laululintuun. Aktiivisimmat jaksot aikaisin aamulla ja myöhään illalla.

Kasvatusolosuhteet:

+18 - 22°C suht. kosteus 40 - 60%. Ei kestä vetoa, eikä kuumaa (yli 27°C). Myös kylmää (alle 15°C) on syytä välttää, mikäli marsut asuvat normaalisti sisätiloissa.

Elintilat:

n. 30cm korkea häkki tai aidattu alue. Pohja pissankestävää materiaalia kuten muovia. Kuivikkeena kutterin puru (Mörttiröpö), pölyämätön sahanpuru tai turve. Pitkäkarvaisilla roduilla fleecekangas, pyyhkeet ja matot ovat käytännöllisiä materiaaleja. Myös keräyspaperista puristettu pelletti sopii kaikille. Paakkuuntuva savipohjainen kissanhiekka ei sovi kuivikkeeksi. Isosilmäistä metalliverkkoa ei tule käyttää, sillä se repii lemmikin herkät tassut ja murtaa hennot nilkat.

Pohjalaatikon pinta-ala vähintään 0,3 neliömetriä ja +50% alaa jokaista ylimenevää yksilöä kohden. Useammalle eläimelle varattava nukkumakoppi, tasoja ja väliseiniä rajaamaan tilaa ja antamaan yksityisyyttä. Lisäksi varattava päivittäinen puolen tunnin mahdollisuus jaloitella huonetilassa häkin ulkopuolella. Ulkoiluun tarkoitettu tila on tehtävä marsuturvalliseksi aitaamalla ja listoittamalla sähköjohdot, sekä poistamalla ulottuvilta sulamaton irtain materiaali kuten muovipussit, matonhapsut ja keinokuidut joita marsu voi syödä.

Sijoitus:

Vedottomaan ja valoisaan huonetilaan josta hyvä näkyvyys ympäristöön ja keskeinen paikka perheen arjessa. Ei viihdy pimeässä nurkassa, vaan kyseessä on seuraeläin joka nauttii huomiosta.

Ruokinta:

Hinta:

Lemmikkiliikkeissä 50+ €, kasvattajalta 20-60€, harvinaiset rodut 80€ tai enemmän.

Ylläpitokustannukset keskimäärin (2 täysikasvuista):

Yhteensä: 270€ / vuosi

4. Verrattuna muihin

Marsu ja Kani

Kanin ja marsun hoito, ruokinta ja arki on hyvin samanlaista mutta tärkeitä erojakin on. Kani saa helposti ripulin markettivihanneksista joita marsun vatsa kestää paremmin. Marsu tarvitsee päivittäiseen ruokintaansa C-vitamiinin, kani ei. Kanin saa helposti sisäsiistiksi ja käyttämään vessalaatikkoa, marsun kanssa voi onnistua mutta se on hankalampaa koska pissojen pidätysväli on puoli tuntia. Marsu on sosiaalinen laumaeläin, kani tarvitsee enemmän tilaa ja isomman reviirin viihtyäkseen.

Marsu ja koira

Koirassa ja marsussa on paljon yhteistä. Molemmat ovat laumasieluisia ja vuorovaikutus on tärkeä osa elämää. Marsulle voi opettaa temppuja kuten koiralle ja marsu voi leimaantua hoitajaansa seuraten tätä kaikkialle. Tärkeitä erojakin on. Marsun ruoansulatus toimii aivan eri periaatteella kuin koiran ja marsu sairastuu syödessään eläinperäisiä valkuaisaineita. Koira kestää hyvin paastoa mutta marsu joka ei syö menehtyy parissa päivässä. Petoeläimenä koira osaa kertoa ilmein ja äänin kun siihen sattuu. Saaliseläimenä marsu on hiljaa ja yrittää piilotella vaivaa viimeiseen asti.

Marsu ja kissa

Marsu ja kissa ovat uteliaita ja tutkivat mielellään ympäristöä kun siihen annetaan tilaisuus. Molemmilla on ongelmia virtsateissään, mikäli ravinnossa on runsaasti kivennäisaineita ja nesteytykseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota tarjoamalla tuoretta ravintoa ja raikasta vettä. Kissa on erakko, peto ja yöeläin. Marsu on saalis, lauma ja päiväeläin. Ravinnon ja ruokailutottumusten suhteen marsun ja kissan erot ovat samat kuin yllä koiran tapauksessa.

Marsu ja pikkujyrsijät hamsteri & rotta

Marsu rinnastetaan helposti saman kokoisiin pikkujyrsijöihin mutta yhteistä on lähinnä rotan uteliaisuus ja se että kaikki lemmikit asutetaan tavallisesti häkissä. Hamsteri on yöeläin ja marsu päiväeläin. Hamsteri ja rotta ovat sekasyöjiä ja luonteeltaan itsenäisiä, reviiritietoisia ja usein myös erakkoluontoisia. Marsu on ravinnoltaan herbivoori ja luonteeltaan laumasieluinen laiduntaja puolustautuen puremalla vain äärimmäisessä hädässä tai keskinäisen arvojärjestyksen puuttuessa. Hamsterin ja rotan elinikä on parin vuoden luokkaa, marsun kuusi tai enemmän mikä tarkoittaa erilaista sitoutumista harrastukseen. Pikkujyrsijöistä ainoana marsu tarvitsee C-vitamiinia päivittäiseen ruokintaan ja puhtaasti kasviravinnon voidakseen hyvin.

Marsu ja ihminen

Ihmisessä ja marsussa yhteistä on sosiaalisuus ja vuorovaikutuksen moninaisuus. Marsusta sen kesyynnyttyä saa helposti juttukaverin joka ei tuomitse, lemmikin puuhastelua ja tunnetiloja on mukava seurata, niihin samaistua ja pyyhkeen mutkassa voi katsoa yhdessä telkkaria. Kumpikin pitää suuresti herkuttelusta ja ylenpalttisuudella on yhtäläiset seuraamukset ylipainon ja sisätautien muodossa. Ihminen ja marsu voi saada keripukin mutta marsun C-vitamiinin tarve on kokoon nähden kymmenkertainen joten oireet tulevat helpommin. Eroista merkittävimmät liittyvät ruokailuun ja ravintoon. Marsun tulee syödä lähes kellon ympäri ja vatsataudissa ihmisen hoitoon sopivat lääkkeet ja konstit eivät marsua juurikaan auta. Tilanteen itsekseen paranemisen odottaminenkin on lemmikin kannalta pahasta.

  1. Yleistä asiaa marsusta
  2. Muutama totuus harrastuksesta
  3. Marsun ominaisuudet pähkinän kuoressa
  4. Verrattuna muihin lemmikeihin

Päivitetty 5.11.2014


Murmelin Marsula © 2014 Materiaalin kopioiminen nettiin ilman tekijän lupaa kielletty