TOKO

Säännöt ovat muuttuneet moneen kertaan. Vuonna 1989-1990 alettiin ajaa sisään sääntömuutosta, jossa tottelevaisuuskokeisiin tuli uusi luokka, erikoisvoittajaluokka. Tätä ennen koira valioitui voittajaluokan ykköstuloksilla.

Colliet ja kilpailutoiminta

Vuoden 1974 jälkeen tokossa kilpaili vain muutama collie. 1978 ja 1979 collieita kilpaili jo 8, 1987 kisaavia collieita oli 37. Viime vuonna (2005) pitkäkarvaisia collieita kilpaili tokossa 61 koiraa. Näistä 9 kilpaili erikoisvoittaja-, 12 voittajaluokassa, 12 avoimessa ja 28 alokasluokassa. Ykköstuloksen erikoisvoittajaluokasta saavutti 5 koiraa.

Tottelevaisuusvalion arvon on collieissa (pk) saavuttanut lähes joka vuosi 1-3 koiraa. Ensimmäinen tottelevaisuusvalio oli pitkäkarvainen tricolornarttu Of Taipe Nora (om. Risto Leino, Forssa). Vuosi oli 1980. Von Auerdorf Rosalie (om. Annika Rantanen, Espoo) seurasi rotu”siskoaan” perässä, saavuttaen valionarvon vuonna 1982.

Vuosina 1989, 1998, 1999, 2001 ja 2005 TVA:n arvon saavutti kolme koiraa. Yhteensä valioita pitkäkarvaisia on vuoden 2007 alussa jo 30 kpl.

Valiot 1980 pkcn Of Taipe Nora 1982 pkcn Von Auerdorf Rosalie 1984 pkcn Ienne 1986 pkcu Black Whortleberry Camillo 1988 pkcu Friby'n Dark Ice King 1989 pkcu Bassriver's Alexander 1989 pkcu Goldshadow Black Edwin 1989 pkcu Betina 1990 pkcu Aleksander 1991 pkcn Golden Rose Karamell 1992 pkcu Running Bear Atomic 1993 pkcn LadyFantacy 1994 pkcn Sulky Fellow Eleonoora 1995 pkcn Karion Red Sirius 1995 pkcn Sherardia's Filago 1996 pkcn Oskarinhovin Charlotta 1997 pkcu Hazehill Godfather 1998 pkcn Blue Time's Diamont 1998 pkcn Cetican's Allamandas 1998 pkcu Pim Bulan Ramon Navarro 1999 pkcu Rowan-Alley's Leonardo 1999 pkcn Southwood's Fantastic Frida 1999 pkcu Sultan 2000 pkcn Fashing's Magic Mirage 2001 pkcn Misty Island Kith N'Kin 2001 pkcn Tatjana 2004 pkcn Pim Bulan Ultimatum 2005 pkcu Greengrove Duke of Blues 2005 pkcu Pim Bulen Tomboy 2007 pkcn Ruffenuff Kalimba De Luna

Miksi tokoa?

Hyvin koulutettu koira on omistajalleen ilo ja ylpeyden aihe. Viisaana koirana collie oppii lähes itsestään perheen tavat. Jokaisen koiran rotuun katsomatta tulisi hallita ainakin perustottelevaisuusasiat. Näihin kuuluu mm. luoksetulo, hihnassa kauniisti kulkeminen ja odottaminen. Mitä pidemmälle koulutettu koira on, sitä mukavampi sen kanssa on liikkua. Collie on paimenkoira. Paimenkoirat on jalostettu työkoiriksi. Vaikka collie saattaa tyytyä seurakoiran virkaan, kaipaa se kuitenkin aina “päänvaivaa”. Tottelevaisuuskoulutus on yksi mahdollisuus tarjota koiralle jotain vaihtelua arkipäivään. Samalla saa ilokseen tottelevaisen koiran, jonka kanssa on ilo liikkua paikassa kuin paikassa.

Onko toko tylsää?

Toko on tasan niin tylsää tai mukavaa kuin ohjaaja siitä tekee. Usein ihmisten asenne on alun alkaenkin väärä. He tulevat pennun kanssa tottelevaisuusharjoituksiin, komentavat koiraa ja ilottomasti “heittävät makkaraa suuhun”. He, jotka uskaltautuvat kehumaan koiraa oikeasta suorituksesta, tekevät sen eleettomästi ja mahdollisimman huomaamattomasti.

On myös ohjaajia, jotka kyllä osaavat kannustaa ja palkata koiraa, mutta tappavat sen innon toistamalla liikkeitä yhä uudelleen. Suurin osa collieista vaativat harjoitteluunsa vaihtelua. Mikäli treenit tehdään aina samalla kaavalla, collie helposti alkaa ennakoida liikkeitä ja / tai kyllästyy koko touhuun.

Tärkeintä kuitenkin on ohjaajan asenne lajiin. Innostunut ohjaaja innostaa myös koiransa toimimaan. Kuten kaikessa kouluttamisessa, tärkeää on myös koiran palkitseminen ja ennen kaikkea palkitsemisen ajoitus.

Harvassa ovat ne tokoilijat, jotka todella osaavat lukea koiraansa. Usein ohjaaja keskittyy vain käskyttämiseen, unohtaen, että tokossakin hän ja koira ovat pari. Koiralta vaaditaan liikaa liian nopeasti. Jos kaikki ei mene ohjaajan mielen mukaan, todetaan koiran kiukuttelevan. On vaikea myöntää, että vika saattaisikin olla itsessä tai omissa koulutusmenetelmissä.

Toko vaatii ohjaajalta runsaasti mielikuvitusta, kannustavaa, iloista asennetta ja koiransa ymmärtämistä. Koiran tulee aina totella iloisesti ja omasta halustaan. Pakottamalla ei päästä pitkälle.

Collien vahvuudet tokossa Suurimpina vahvuuksina pitäisin collien suurta oppimiskykyä ja tarkkuutta. Tokoa luonnehditaan usein “pilkun viilaamiseksi”. Ei riitä, että koira tekee hyvin, vaan pyritään täsmällisesti tyylipuhtaisiin suorituksiin. Ehkä juuri tämä täydellisyyden tavoittelu saa ihmiset usein “tiukkapipo-tokoilijoiksi”. Suuri taito onkin yhdistää rentous, iloisuus ja tarkkuus.

Suurin osa collieista pyrkii aina täydelliseen suoritukseen. Se on miellyttämishaluinen, mutta harvoin “ampuu yli”. Keskittymiskyvyltään aikuinen collie on huippuluokkaa. Sen tasaisen varma luonne ja itsevarmuus antaa hyvät puitteet uusien asioiden omaksumiselle.

Collien heikkoudet tokossa

Jonkin verran näkee tokokehissä flegmaattisen oloisia collieita(kin). Usein tämä kertoo kuitenkin vain ohjaajien asenteesta lajia kohtaan.

Eräänä heikkoutena voitaisiin pitää kuitenkin useiden collieiden herkkyyttä ohjaajien mielialoille. Kisatilanteessa ohjaajan jännitys saa koiran epävarmaksi, ja tämä näkyy heikkona suoritustasona. Jännittäessä ohjaaja vielä käyttäytyy kovin eri tavalla. Liikkeet ovat joko jäykkiä tai “säheltäviä”, äänenpaino täysin erilainen kun koira on tottunut ja koko tilanne sähköisen jännittynyt. Usein tästä ongelmasta päästäänkin kun koira ja ohjaaja saavat kisakokemusta.

Nykyajan kiristynyt kilpailu tottelevaisuuskokeissa vaatii yhä enemmän koiralta ja ohjaajalta. Koiran tulisi tehdä iloista, tarkkaa ja ripeää tottista. Hyvin koulutettu collie kykenee helposti iloiseen ja tarkkaan, mutta ripeyteen pitää osan collieista kanssa kiinnittää erityistä huomiota. Vaikka tuomareiden tulisi huomioida rauhallisemman yksilön luonne, niin todellisuudessa nopea suoritus on aina näyttävämpi kuin teknisesti puhdas, mutta hieman rauhallisempi.

Millainen on hyvä tokocollie? Hyvä toko-collie on koira, jolla on hyvä, mielikuvitusrikas ohjaaja. Tämä ei tietystikään riitä. Alemmissa luokissa kaikki lähtee lähinnä perustottelevaisuudesta. Collie, joka viettää täysin normaalia elämää ilman suurempia luonneongelmia (kuten pelokkuus tai aggressiivisuus), selviytyy luonneominaisuuksien puolesta alemmista luokista hyvin. Ylemmissä luokissa koiralta vaaditaankin sitten jo huomattavasti enemmän. Koiralla tulee olla ennen kaikkea yhteistyöhalua, se on oltava erittäin hyvin koulutettavissa vaikeisiinkin koulutuskuvioihin, se tarvitsee rohkeutta ja itsevarmuutta toimia myös kauempana ohjaajasta, sillä tulee olla malttia odottaa ja intoa tehdä. Motivaation on kestettävä pitkänkin suoritusajan, jossa koiralta vaaditaan 100 %:n keskittymiskykyä ilman jatkuvaa koiran palkitsemista. Koiran tulee myös kyetä toimimaan häiriön alla, sekä kestää vieraiden koirien läheisyyttä vaikka ohjaaja ei olekaan näköpiirissä painostamassa koiraa pysymään käskyn alla.

Erittäin tärkeää tokossa on koiran ja ohjaajan välillä oleva luottavainen ja toisiaan arvostava suhde. Ohjaajan on ymmärrettävä, että koira ja hän ovat pari. Tiukka “minä-määrään-sinä-tottelet” -suhde ei tuo tuloksia. Avaimet menestykseen ovat yhteistyö, kärsivällisyys ja rakkaus.