Sisältö Visailut Mikroelämäkerrat Filmografiat Oscarit Elokuvien nimet Linkit
Sisältö Visailut Mikroelämäkerrat Filmografiat Oscarit Elokuvien nimet Linkit
I never forget a face, but in your case I'll be glad to make an exception.
Groucho Marx
Tekoäly, ajattelevat koneet, robotit - nämäkin ovat inspiroineet elokuvantekijöitä ja esiintyneet valkokankaalla merkittävissä tai vähemmän merkittävissä rooleissa. Tutkitaanpa asiaa kronologisesti.
Elokuvan varhaisvuosilta voimme löytää muutaman filmin, joissa käsitellään 'automaattien' aiheuttamia ongelmia lähinnä komediallisin keinoin. Mainittakoon tässä kaksi esimerkkiä: The Mechanical Statue and the Ingenious Servant vuodelta 1907 sekä Dr. Smith's Automaton vuodelta 1910. Yleensä näissä komedioissa on kyse ihmisen palvelijoiksi suunniteltujen ja rakennettujen koneiden 'häiriintymisestä', jolloin ne alkavat käyttäytyä odottamattomalla ja tuhoisalla tavalla. Lopuksi asiat tietenkin palautetaan oikealle tolalleen ja robottihäiriköt pannaan kuriin tai tuhotaan.
1950-luvun Yhdysvalloissa kansakunnan luottamus teknologian hyvää tekevään vaikutukseen oli suuri. Science fiction oli suosittua niin kirjallisuudessa kuin valkokankaallakin. Tiede ja tekniikka synnyttivät myös pelottavia asioita, kuten atomipommin, mutta toisaalta esimerkiksi lääketieteen kehittyminen, avaruusmatkojen ensiaskelet ja kodintekniikan yleistyminen loivat myönteistä ilmapiiriä tekniikan ympärille. Myös kylmä sota toi oman lisämausteensa scifi-elokuviin. Mainiona esimerkkinä tästä on Gog vuodelta 1954. Tämä elokuva filmattiin alun perin kolmiulotteisena (yksi 50-luvun teknisistä edistysaskeleistä sekin). Elokuvassa neuvostovakooja ohjelmoi maanalaisen laitoksen supertietokoneen tappamaan laitoksen henkilökunnan kahden robotin avulla. Tätä pienen budjetin scifi-filmiä on kehuttu yllättävän hyväksi.
1960-luvulla näkemys teknologian vaikutuksista muuttui pessimistisemmäksi. Tähän vaikutti mm. kylmän sodan kiihtyminen ja ihmisten pelko suurvaltain välisestä atomisodasta. Robotti- ja tekoälytematiikassa 60-luvun merkittävin elokuva oli eittämättä Stanley Kubrickin 2001 - avaruusseikkailu (1968). Sen erästä pääosaa esittää HAL-9000 -tietokone. Muutamaa vuotta aiemmin Godard ohjasi elokuvansa Alphaville, jossa samannimistä kaupunkia johtaa diktatorisesti supertietokone Alpha60. Tässä yhteydessä mainitsemisen arvoinen supertietokone-elokuva on myös Colossus: The Forbin Project (1969).
Kuusikymmenluvun teknofobia jatkui 70-luvulle tultaessa ja kasvoi täyteen mittaansa. Pelättiin, että koneet ja robotit saavat ihmiset valtaansa ja tekoäly alkaa hallita maailmaa. Esimerkillisiä elokuvia tässä suhteessa ovat mm. Westworld (1973), Dark Star (1974), The Terminal Man (1974) ja Demon Seed (1977). Ensimmäisessä näistä simulaatioteemapuiston androidit alkavat tappaa asiakkaita. Dark Star on John Carpenterin scifiparodia, josta löytyy omat hilpeät hetkensä. The Terminal Man puolestaan kertoo miehestä, jonka aivoihin on asennettu mikrosiru. Yllättävää kyllä, jokin menee vikaan ja mies alkaa murhata ihmisiä. Demon Seed onkin sitten teknofobiaa hysteerisimmässä muodossaan. Tri Alex Harrisin luomus, supertietokone Proteus IV, ottaa Harrisin tietokoneistetun talon hallintaansa ja raiskaa tämän vaimon. Fantastista.
Sitten tulikin Star Wars (1977), ja robotit muuttuivat jälleen sympaattisiksi. Viittaan tietenkin tämän George Lucasin avaruusspektaakkelin hahmoihin R2D2 ja C3PO. Tekoälytekniikka oli jälleen palautettu ihmiskunnan palvelukseen.
1980-luvun elokuvien suhtautuminen teknologiaan, robotteihin ja tekoälyyn oli vähintäänkin kaksijakoista. Toisaalta tulevaisuus nähtiin jokseenkin synkkänä (Blade Runner, The Terminator), toisaalta joissakin romanttisissa komedioissa (Heartbeeps, Android, Electric Dreams) tietokoneet esitettiin myönteisessä valossa, ei ainakaan mitenkään uhkaavina. Kuriositeettina mainittakoon elokuva Saturn 3, jossa Farrah Fawcett esittää seksikästä avaruustutkijaa, jota ahdistelee Harvey Keitelin esittämä Hector, yli kaksimetrinen (ilmeisesti himokas) robotti. Muita alan elokuvia 80-luvulta ovat: Tron (1982), WarGames (1983) ja tietysti Robocop (1987).
Vanhojen uhkakuvien ja mahdollisuuksien lisäksi 1990-luvulla aiheita ovat tietoverkot (Internet erityisesti), virtuaalitodellisuus ja kyborgit. Mainittavia elokuvia ovat mm. Lawnmower Man (1992) ja The Net (1995). Tosin jälkimmäisessä ei ole kysymys sen enempää roboteista kuin tekoälystäkään (ellei sitten Sandra Bullockille ole asennettu sellaista), mutta ehkä Internet voidaan nähdä jonkinlaisina suurina aivoina?
Elokuvamaailman ulkopuolelta tulkoon mainituksi, että yhdysvaltalainen yhtiö Thinking Machines ajautui konkurssiin v. 1994. Olisiko heidän kannattanut antaa yhtiön johtaminen jonkin oman tuotteensa tehtäväksi?
© 2003 Petri Tapola