JUHA MOLARI, Юха Молaри

Lokakuu 2005

Törmäsitte toisiinne jo yhdeksän vuotta sitten [kentällä]. Keväällä 2001 alkoi ilma jo huomattavasti lämmetä [katsomossa] ja lakkiaispäivän yöllisessä kävelyssä sekä koko kesän ajan. Talvella 2003 Menneisyyden Vangit toivat unohtumattoman illan. Morsiamella sydän pakahtui ja jalat pettivät alta, kun hän sai tanssia tämän tutun, mukavan miehen kanssa. Sinä, [sulhanen xxxx], saat tänään vaimon, jolla on ollut suuret tunteet sinua kohtaan ensimmäisistä treffeistä alkaen. Joskus hänen on täytynyt yrittää keksiä muutakin ajateltavaa, mutta juuri sinä olet ihminen, jonka syliin on morsiamesta joka kerta ollut erityisen ihanaa käpertyä. Olet pian hyvin onnekas aviomies, koska olet saanut aviovaimon, joka todella rakastaa sinua. Miehelle ei voi toivoa mitään suurempaa. Sinä olet hänen haaveensa, joka onnellisesti ei jäänyt pelkäksi haaveeksi. Saat aviovaimon, joka arvostaa ja kunnioittaa sinua valtavasti. Et ole enää ainoastaan pelinjohtaja, valmentaja, tuomari ja tuomarien kouluttaja - sekä vasta valmistunut tradenomi, vaan nimenomaisesti mies, joka lohduttaa ja kannustaa aina tarvittaessa. Vieressäsi seisoo maailman onnellisin tyttö. Tämän tytön onni ja kunnioitus sinua kohtaan, [xxxx], on hyvin merkittävä pääoma koko avioliittoa ja elämää varten.

Minä suoritin vuosi ennen sinua tradenomin tutkinnon siellä [koulu], josta sinä sait paperit tämän vuoden keväällä. Sinä tietänet, että pääomalla on merkitystä, jos vaikka talous ei olisi joskus hetkellisesti paras mahdollinen negatiivisen kassavirran tähden. Pääomalla on merkitystä eikä pääomaa pidä koskaan syödä täysin loppuun. Siinä on sinua varten nainen, joka tekee elämästäsi miehen maanpäällisen paratiisin. Olet hyvin onnekas mies, kun et hävennyt hamekankaan ostoa, vaan sinulla riitti rohkeus vastata myönteisesti kosintaan. Olet harvinaisen etuoikeutettu mies, sillä sinä et totisesti voi olla epävarma vaimosi rakkaudesta.

[Morsian xxxx] - on hyvin kaunista, että sinä ihmettelet edelleen, mitä hyvää olet tehnyt ansaitaksesi tämän miehen [xxxx]. Ihmettelyssä ei pidä olla kuitenkaan ripaustakaan epävarmuutta omasta valloittavuudestasi. Sinun ansiosi ovat tuskin jääneet pelkästään siihen menestykseen, jota olet tuonut [urheiluseurasi] hyväksi, kun olet sisävuorossa purkanut ajolähtöjä, tuonut kunnareita ja tavallisia juoksuja. Selasin [urheilu-uutisia] ja havaitsin, että olet hyvin menestynyt nuori urheiluja. Erityisesti sinun leveä, vilpitön hymysi ja säihkyvät silmäsi ovat sytyttäneet rakkauden [sulhasessasi]. Hän tahtoo väsymättä katsella sinua. Hän ihailee tulevan [ammatti] säntillisyyttä ja tavoitteellisuutta. Sinä olet kannustanut ja tukenut tulevan miehesi tutkintoon, josta hän kokee tyytyväisyyttä. Kotinne on hallitussa epäjärjestyksessä, kun elämänne on täynnä rakkautta, tekemistä ja toimintaa.

Kalle epäilee, että hänen tulisi ehkä kehittyä siivousinnon hyväksi, mutta minä tahtoisin rohkaista teitä molempia sillä, että nykyään kansantaloustieteilijätkin puhuvat hyvin valoisasti ja myönteisesti "luovasta tuhosta": tuo luova epäjärjestys sallii keskittymisen sinne, mikä tuo rakkautta, iloa, onnea ja menestystä parhaiten. Sinun päättäväisyytesi ja tavoitteellisuuteesi tuottavat paljon hyvää [sulhasen] elämään. Tuleva miehesi saa aikaan nyt asioita, joita hän ei saavuttaisi ilman sinua.

Te olette saaneet kokea rakkauden ihmeen juuri siinä, että te saatte osaksenne vastarakkautta tuolta rakkaalta ihmiseltä, joka on ihmeellinen. Haaveet, unelmat, toiveet, tarve tulla rakastetuksi, halutuksi, hyväksytyksi, arvostetuksi ja kunnioitetuksi säilyvät tavalla tai toisella aina merkittävinä ihmissielussa. Rakkaus ei ole kuitenkaan pysyvä olotila, vaan rakkaudessa tapahtuu jatkuvaa muutosta: ihmiset eivät pysy täsmälleen samanlaisina elämänkaarensa eri vaiheissa. [Morsian] kertoo, että kevään 2003 tanssin jälkeen elämä on ollut päivä päivältä ihanampaa.

Aikaihmisten avioliitossa toistenne ja itsenne tuntemuksen sekä rakkauden kasvun soisi jatkuvan tällä tavalla myönteisenä: elämä voi olla päivä päivältä ihanampaa. Tärkeiksi ominaisuuksiksi voivat tulla tietynlaisen kohtuullisuuden, kärsivällisyyden ja itsehillinnän kehittäminen. Aina ei saa reagoida voimallisesti, omaa tyytymättömyyttä ei tarvitse ilmaista liian repivästi ja loukkaavasti.

Olette ehkä kuulleet, että Virve Rosti ja Menneisyyden vangit laulavat, "ettei helppoo ooo olla nainen". Sellaisessa miehen tai naisen tilanteessa aviopuolisoaan rakastava ja kunnioittava puoliso voinee kysyä "Mikä sun on beibi". Vastavuoroinen hoiva ja huolenpito, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen, yhdessä olosta nauttiminen, seksuaalisuus ja elämän murheiden jakaminen antavat aviopareille yhä enemmän elämänvoimaa ja elämäniloa. Vaimo tarvitsee tulla kuulluksi ja kunnioitetuksi. Kuulluksi ja kunnioitetuksi tuleminen ovat ilmeisen tärkeitä myös aviomiehelle. Elämänkokemukset sitovat teitä yhä paremmin aviopuolisoina toisiinne.

Rakastumisen hurmion muuttumisen ja työkiireiden lisääntyessä yhteisen elämän hyväksi käytetty aika voi joskus jäädä liian vähäiseksi. Ajankäytöstä voi sellaisessa tilanteessa keskustella kauniisti, sopuisasti ja rakkautta edistäen. Vanhat avioparit puhuvat tavanomaisesti ajankäytön lisäksi myös anteeksiantamuksen merkittävyydestä. Anteeksiantamuksessa on yksi tärkeä osa suhteellisuuden taju ja oman itseluottamuksen tunne aikuisena ihmisenä. Suhteellisuuden taju ja itseluottamus tarkoittavat tarvetta välttää tarpeetonta ehdottomuutta ja jääräpäisyyttä niissä tilanteissa, joissa voisi edistää oman aviopuolisonsa ja avioliittonsa onnea ja rauhaa.

Minun täytyy onnitella Teitä: [morsian] ja [sulhanen] - olette tehneet loistavan päätöksenne, kun haluatte avoimesti ja julkisesti tunnustaa tahtonne sitoutua toisiinne rakkaudessa ja keskinäisessä kunnioituksessa.

Pyhä Jumala, suo [morsiamen] ja [sulhasen] kokea kodissaan onnea. Lujita heidän keskinäistä rakkauttaan. Anna heille vastuuntuntoa ja uskollisuutta. Auta heitä rakentamaan koti, jossa usko, toivo ja rakkaus vallitsevat. Rakas Jeesus, siunaa [morsianta ja sulhasta], anne heille enkeleitä, siivillänsä heidät peitä, älä heitä koskaan heitä.

Kesäkuu 2005

Kahdeksan vuoden aikana te olette rakentaneet aidon ihmissuhteen. Tapasitte toisenne töiden parissa. Kiinnititte aluksi huomiota toisiinne ehkä ihanteiden, haaveiden ja toiveiden näkökulmasta. [Sulhasen] hulvaton huumori viehätti [morsianta]. [Sulhanen] ihastui ja rakastui [morsiamen] hurmaavaan kauneuteen, tasapainoisuuteen ja järkevään suhtautumiseen asioihin Nyt on syntynyt jo teidän välillenne aito ihmissuhde. [Morsian] tuntee, että [sulhasen] kanssa on helppo olla. Olo on luonnollinen ja kotoinen. Olette kasvaneet yhdessä ja yhteen tasa-vertaisiksi aikuisiksi. Voitte luottaa toisiinne. Rakkaus on uskomista, luottamista ja toiselle luottavaisesti antautumista. Rakkaudessa olette jo oivaltaneet yhä enemmän sellaista, joka on todellista ja saavutettavissa olevaa parisuhteessa.

[Morsian] tuntee sinut, [sulhanen], turvalliseksi: hän saa tarpeen tullen avun sinulta, olkapään, niin hyvinä ja huonoinakin päivinä. Sinut tunnetaan turvalliseksi mieheksi, [sulhanen]. Se on merkittävä pääoma koko avioliittoa varten.

Jokainen nainen ja jokainen mies tahtoo tuntea itsensä edes jossakin määrin ainutlaatuiseksi ja välttämättömäksi. Te olette saaneet kokea rakkauden ihmeen juuri siinä, että te saatte osaksenne vastarakkautta tuolta rakkaalta ihmiseltä, joka on ihmeellinen.

[Sulhanen] voi tuntea miehistä iloa, koska hän tuntee saavansa arvostusta ja rakkautta [morsiamelta]. Myös [sulhasen] oma itsearvostus on varmasti vahvistunut, koska hän on saanut tuntea oman hurmaavan kauniin, tasapainoisen ja järkevän vaimon rakkauden. Olen harvoin lukenut niin läpinäkyvästi vaimoaan rakastavan tulevan aviomiehen kirjettä, kun luin [sulhasen] kirjoituksen [morsiamestaan]. Siinä on sinua varten ihan varmasti mies, joka tuntee syvää onnellisuutta sinun tähtesi! Hän on ylpeä sinusta, hän ihailee sinua, [morsian]! [Morsian] oli vasta hyvin nuori nainen, 18-vuotias, kun te tutustuitte. Tänään [morsian] voi olla jo iloinen tasavertaisesta ja vastavuoroisesta suhteesta kahden aikuisen välillä. [Sulhanen] osoittautui mieheksi, joka antaa sinulle arvoa, [morsian]. S inä saat olla oma itsesi, voit olla luonnollinen. Haaveet, unelmat, toiveet, tarve tulla rakastetuksi, halutuksi, hyväksytyksi, arvostetuksi ja kunnioitetuksi säilyvät tavalla tai toisella aina ihmissielussa. Rakkaus ei ole kuitenkaan pysyvä olotila, vaan rakkaudessa tapahtuu jatkuvaa muutosta: ihmiset eivät pysy täsmälleen samanlaisina elämänkaarensa eri vaiheissa. Olette jo nyt kasvaneet yhdessä ja yhteen tasavertaisiksi aikuisiksi.

Vastavuoroinen hoiva ja huolenpito, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen, yhdessä olosta nauttiminen, seksuaalisuus ja elämän murheiden jakaminen antavat yhä enemmän elämänvoimaa ja elämäniloa. Vaimo tarvitsee tulla kuulluksi ja kunnioitetuksi. Kuulluksi ja kunnioitetuksi tulemien ovat ilmeisen tärkeää myös miehelle. Elämänkokemukset sitovat yhä paremmin aviopuolisoja toisiinsa. Aviopuolisot tarvitsevat turvallisuutta.

Olette kasvaneet toisenne tuntien jo kahdeksan vuotta siitä alkaen, kun töiden parissa tutustuitte vuonna 1997. Aikaihmisten avioliitossa kasvun soisi yhä jatkuvan samalla tavalla myönteisesti. Tärkeitä ominaisuuksia voivat olla nyt tietynlaisen kohtuullisuuden, kärsivällisyyden ja itsehillinnän kehittäminen. Aina ei saa reagoida voimallisesti. Paras on välttää omasta tyytymättömyydestä tulleiden pahan olon tunteiden liian repivää ja loukkaavaa purkamista aviopuolisoa vastaan. Vaikka minä en ole läpeensä lumoutunut stoalaiseen tyyneyteen, jossa kärsivällisyyden avulla uskotaan voitettavan kirkkain kruunu, niin varmasti tuossa filosofisessa periaatteessa on myös paljon hyvää aviopareille. Vastakohtia täydentävät avioparit elävät aina terveessä ja kiehtovassa jännitteessä, mutta erilaisuus saattaa pahassa tapauksessa luoda myös kateutta ja väärin ymmärryksiä omaa aviopuolisoa kohtaan. Sen vuoksi kunnioituksen avoimet ilmaukset omalle aviopuolisolle ovat tärkeitä. Hänen ei pidä jäädä epätietoiseksi omasta hyvyydestään ja muuttua tyytymättömäksi ja puolisoaan moittivaksi kumppaniksi. Vanhat avioparit puhuvat tavanomaisesti myös ajankäytön ja anteeksiantamuksen merkittävyydestä. Rakastumisen hurmion muuttumisen ja työkiireiden lisääntyessä yhteisen elämän hyväksi käytetty aika voi jäädä joskus liian vähäiseksi. Ajankäytöstä voi keskustella kauniisti, sopuisasti ja rakkautta edistäen. Anteeksiantamuksessa on yksi tärkeä osa myös suhteellisuuden taju ja oman itseluottamuksen tunne aikuisena ihmisenä.

Minun täytyy onnitella teitä: [morsian ja sulhanen] - olette tehneet loistavan päätöksen mennessänne avioliittoon ja sitoutuessanne toisiinne.

Joulukuu 2005

[Sulhanen ja morsian], tämä päivä on täysi kymppi. Tämä hääpäivä on täysi kymppi asiallisesti ja kronologisesti. Olette olleet yhdessä kymmenen vuotta.

[Morsian] löysi sinusta [sulhanen] kiltin ja huomaavaisen miehen. [Sulhanen] oli ollut intressejä sinun suhteesi, mutta aluksi piti vähän torjua. [Sulhanen] kiittääkin nöyrästi anoppiaan ja [morsian] äitiään, että äiti rohkaisi tytärtään oikeaan valintaan. [Morsian] on kymmenen vuotta katsellut sinua [sulhanen]. Hän katselee sinua kunnioittaen. Osaat olla huomaavainen mies. Henna saa olla hyvin etuoikeutettu nainen. Huomaavaisuus tekee elämän helpoksi. [Morsian] on kaunis nainen. [Sulhanen] katselee ja ihailee, että on kaunis nainen. Mies tuntee suurta mielihyvää, kun tällainen onni häntä koittaa.

Kun tapasimme, keskustelimme myös sielun kauneudesta. [Sulhasen] mielestä olet kokonaisuudessaan viehättävä. Kaunis sielu - kaunis nainen. Temperamentti ei tee sinua ikäväksi ihmiseksi, [morsian]. Olet nimesi veroinen - nimesi tarkoittaa heprean kielessä kauneutta. Kun tapasin lastenne kastepapin, hän kertoi, että siinä on viehättävä, mukava pariskunta, joka on ilo vihkiä avioon. Te herätätte hyvää mieltä myös muissa ihmisissä. Ihmiset ovat ihmisiä.

Olen realisti. Kirkossa ei tarvitse olla utopisti. Harva ihminen jaksaa aina kuunnella toista ja noudattaa kuulemaansa, jos vaikka kuuleekin. Valitettavasti sellaisia olemme, että toisen hyvä ei aina kiinnosta riittävästi. Jokainen ymmärtää, että toisen kuunteleminen olisi suunnattoman arvokasta. Niin hienosti ei valitettavasti kukaan osaa aina menetellä. Perhe vaatii paljon työtä.

[Lapsi] on vasta aivan pieni, [lapset] selviävät monesta asiasta itsenäisesti, mutta hekin tarvitsevat vanhempiensa aikaa. Lasten kanssa joutuu usein laittamaan sivuun oman minänsä ja todella aidosti omat hyvät harrastukset ja mieltymykset. Tämän lisäksi on työ ja muut asiat. Juuri tämä elämä on kuitenkin se elämä, joka antaa parhaan tunteen elämän onnistumisesta. Teidän elämällänne on merkitys.

Ihminen ei voi koskaan tuntea itseään, omia toiveitaan, omaa tyytymättömyyttään ja omaa kaipaustaan täydellisesti; tai tulla täysin toiselle ihmiselle tunnetuksi. Tuntemattomuus luo jännitystä ja jännittävyyttä. Yksi realiteetti on hyvä pitää mielessä: mies ei voi kokea loppuen lopuksi elämässään mitään omaa sieluaan paremmin ravitsevaa kuin oman vaimonsa ihailun ja lastensa hyväksynnän.

Tunnetut ajattelijat ovat moittineet, että miehestä on tehty modernissa yhteiskunnassa pennitön lady. Sitä vastoin sinä olet saanut, [sulhanen], erinomaisen miehen osan elämääsi. Sinä et joudu pennittömäksi ladyksi perheessäsi, vaan vaimosi ihailee sinua, lapset tarvitsevat sinua. Olet etuoikeutettu mies, [sulhanen]. Naiset ovat väittäneet, että vanhat naiset nimeävät kysyttäessä kaksi suurta myönteistä elämänkokemusta: oman miehen löytyminen ja omien lasten syntymä. [Sulhanen ja morsian]! Teidän avioliittonne, parisuhteenne ja vanhemmuutenne on peruslähde [lasten] itsearviolle. He ovat avoimia ja muovautuvat vaikutteille. Isän ja äidin naimisiinmeno on merkittävä elämys lapsille: he saavat juhlia koko elämänsä sitä, että elämää ei tarvitse pelätä, hyvää voi uskoa tapahtuvaksi, onnellinen saa olla, toivo kuuluu ihmisyyteen. Pieni lapsi kysyy yliherkästi, jos hän ei kaikkea ymmärrä: riiteleekö isä ja äiti nyt. Sitä vastoin tämä päivä Kallion kirkossa on suurin ilo pienelle lapselle. Minun on joskus vaikea nimetä vihkipuheessa sanallisesti, mitä se Jumalan siunaus on avioliittoon vihkimisessä, mutta luultavasti Jumalan siunaus piirtyy tänään jopa teidän lapsiinne, koska se saavat suuren myönteisen elämyksen isän ja äidin keskinäisestä kunnioituksesta ja rakkaudesta. Isän ja äidin keskinäistä kunnioitusta ja rakkautta juhlitaan. Te luotte juhlan tärkeiden ihmisten sydämiin.

Kulosaaren kirkossa
S ja P

P ja S! Te löysitte toisenne neljä vuotta sitten. Heti tuntui, että tässä on jotain erityistä. Teillä oli kemiaa. Vain pari kuukautta myöhemmin te asuitte jo yhdessä. Kaikki tapahtui hyvin nopeasti. Omien tunteiden kuunteleminen toi varmuuden kumppanista: tämä on hän, joka on minua varten! Marraskuussa 2004 oli seuraava suuri päivänne: 21. päivänä sinä S kosit, ja sinä P vastasit. Noiden tunteiden ja tapahtumien uudelleen muistaminen on antoisaa, mutta tiedän valitettavasti, että vuosikymmenien kuluessa aivan liian monet pariskunnat alkavat ujostella alkuaikojensa suuria tunteita. Me elämme tunteista. Me tarvitsemme tunteita. Meidät on luotu kokeviksi, tunteviksi ihmisiksi. Teillä on ollut suuria hetkiä, ja monet uudet suuret päivät odottavat tulemistaan.

Sinä, S, saat tänään vaimon, joka jo heti ensimmäisessä tapaamisessanne 31.5.2002 tunsi, että sinä olet jotain erityistä hänelle. Sinun kanssasi P kokee saavansa olla oma itsensä. Sinä osaat lohduttaa, kun P on paha olla. Sinä olet maailma komein mies. Sinä olet huomaavainen ja kohtelias. Sinä menet tänään avioliittoon naisen kanssa, joka nauttii elämästään sinun ja S-poikanne kanssa. Se on hyvin paljon ja mahtavaa miehelle, S! Sitä varten avioliitto on nimenomaisesti, että yhdessä olisi hauskaa, jotta yhdessä olisi kiva tehdä ja haaveilla kaikenlaista.

Olet harvinainen mies, onnekas: sinä olet tehnyt P:n onnelliseksi huomaavaisuudellasi ja kohteliaisuudellasi. Sinä osaat kuunnella vaimosi löpinöitä, kuten hän itse vähän vähätellen sanoo puheistaan. Tuossa luonteenlaadussasi on menestyksesi salaisuus myös tuleviksi vuosikymmeniksi.

P, on erittäin ihanaa, että sinulla on sanomisen ja puhumisen vapaus, mahdollisuus tulla kuulluksi. Olen kuullut kerrottavan, että kaikki naiset eivät tule kuunnelluksi kotonaan ja aviomiehensä seurassa. S kuuntelee sinua, koska hän rakastaa sinua. Hän kertoo rakkautensa avoimesti. S nauttii olostaan kanssasi, koska hän tuntee itsensä täysin omaksi itsekseen. Te osaatte olla rennosti yhdessä. Olet tärkeä nainen tälle miehelle, S:lle, kun piristät, tuet ja kannustat häntä. Teillä molemmilla on tämä harvinainen kyky vastavuoroisesti hoivaan ja huolenpitoon, kuulluksi ja nähdyksi tulemiseen, yhdessä olosta nauttimiseen ja elämän murheiden jakamiseen. Te molemmat koette saavanne omalta puolisolta yhä enemmän elämänvoimaa ja elämäniloa. Ikivanha viisaus, jota myös Raamattu painottaa sanoo aivan saman: ”Olkaa kaikki yksimielisiä, jakakaa toistenne ilot ja surut, rakastakaa toisianne ja olkaa hyväsydämisiä ja nöyriä” (1. Piet. 3:8). Minun mielestäni teidän suhteessanne on juuri tästä kyse. Mitä muuta tuo sana voisi enää tarkoittaa?

S rakastaa myös rikasta elämää, jonka sinä tuot eloisuudellasi, valoisuudellasi, ihanan räiskyvällä temperamentillasi. Toki mies tuntee olonsa hyväksi, jos hän saa aikaa myös omille harrastuksilleen. Avioliitto ei tarkoita yhteen liimaamista, jotta tämän liimaantumisen jälkeen ei olisi oman ajan, oman tilan, omien harrastuksen tarvetta. Te molemmat säilytte yksilöinä, mutta te tunnustatte toisillenne mitä juhlavimmin ja kunnioitettavin tavoin rakkautenne, sitoutumisenne ja halunne keskinäiseen huolenpitoon. Te luotte tällä oman rakkautenne tunnustamisella myös juhlan tärkeiden ihmisten sydämiin. Heitä on täällä paljon tänään. Epäilemättä avioliiton solmiminen on mitä kaunein viesti elämän hyvin mahdollisuuksien ja onnellisuuden puolesta. Me mietimme teitä katsoessamme, että tämä elämämme on tarkoitettu elettäväksi onnen, nautinnon ja elämänilon puolesta.

Harvinaisen hienosti te, S ja P, olette kokonaisuus, toisiinne saumattomasti liittyneet, tosianne kauniisti täydentävä pariskunta. Minun mielestäni Luojan runolliset sanat Raamatun luomiskertomuksessa tarkoittavat juuri tätä kaunista toisiansa täydentävää liittymistä: ”Mies liittyy vaimoonsa, niin että he tulevat yhdeksi lihaksi” (1. Moos. 2:24).

Heinäkuu 2006

Oulunkylän vanhassa kirkossa, M & S.

yllätys ei ole, jos kehotamme ja rukoilemme keskinäisen rakkautenne ja kunnioituksenne puolesta. Kaikki tietävät, että ilman kunnioitusta ja rakkautta elämä on ankeaa, turhantuntuista, sisältö puuttuu.

Rakkaudessa ja kunnioituksessa on hämmästyttävän tärkeää, että tunnet myös itsesi rakastetuksi ja kunnioituksen arvoiseksi. Kyse on toki rakkauden ja kunnioituksen osoittamisesta rakastetulle, mutta myös itsensä oivaltamisesta rakastetuksi ja kunnioitetuksi.

Sinä M olet hieno mies, luotettava, toimelias. S voi kehua sinua hyvin monisanaisesti. S tuntee sinut helläksi ja rakastavaksi peruspilariksi, johon hänen on helppo nojata. Ota nuo kuvaukset nautintona, häpeilemättä, ujostelematta: Itsensä riittävän hyväksi tunteminen tarkoittaa, että sinun ei tarvitse jokainen hetki ahdistua toimiesi korrektiutta, persoonasi mallikelpoisuutta, luonteesi sopivuutta. Itsekunnioitus tarkoittaa varmuutta omassa mielessään, että saa edetä elämässä joskus jopa omaa vauhtia. Sinun ei ole tarvitse vilkuilla olkasi yli nähdäkseni onko odotettavissa arvostelua tai tuomioita. Sinä olet upea mies, kaikin tavoin riittävä. Kun sellainen tunne on sinulla sydämessäsi, sielussasi ja omassatunnossasi, sinun ei tarvitse hengästyä tekemättömiä uusi näyttöjä sankaruudestasi eikä olla huolissasi kaikista makukysymyksistä. Elämään saa suhtautua myös levollisesti. Levollisuus ja joustavuus syntyvät, kun uskaltaa uskoa itsensä kunnioituksen ja rakkauden arvoiseksi, ihan riittävän hyväksi.

S! Sinä olet avulias ja suloinen nainen. M löytää sinussa sellaisen vaimon, joka osaa ottaa upeasti huomioon, jota on helppo rakastaa ja joka jaksaa aina hassutella. Nämä kuvaukset eivät ole kokoelma vaatimuksia elämäsi onnistumiselle hyvänä vaimona, vaan aitoa ihailua persoonaasi kohtaan. Keskinäisen kunnioituksen ja rakastamisen tärkeä lähtökohta on myös naisen itsekunnioitus – sinun henkilökohtainen tunne oman naiseutesi arvokkuudesta ja ihailtavuudesta. Sinä S voit aivan hyvällä omallatunnolla tuntea kohtuullista rakkautta itseäsi kohtaan, etsiä hyvää elämää, nautittavaa, kiinnostavaa, koska sinä olet upea ihminen. Sinun ei tarvitse huolestuen tehdä ja suorittaa koko ajan supervaimon velvollisuuksia, jotta suurilla sankariteoillasi ansaitsisit oman hyväksynnän. Te molemmat voitte ihan reilusti luottaa, että tässä on huippuiskä ja –äiti pojallenne ja rakastettavat aviopuoliset toinen toisillenne.

Te olette seurustelleet vajaa viisi vuotta. Olette olleet hyvin tehokkaita ja toimeliaita. Vuoden seurustelun jälkeen menitte yhteen, N-kissan ja toistenne seuraksi saitte J-koiran, pieni asuntonne vaihtui pian 50-luvun rintamamiestalon täysremonttiin, kunnes juhannuksena 2003 pääsitte vihdoin omaan taloon. Toimeliaisuutenne ja rohkeutenne ovat luultavasti hurmanneet ja kauhistuttaneet ystäviä ja sukulaisia, mutta tärkeää on, että olette olleet rohkeat kuuntelemaan omaa haluanne ja omia tarpeitanne. Minun mielestäni kahden täysi-ikäisen avioliitossa on kyse juuri rohkeudesta ja oikeudesta kuunnella ja noudattaa pariskunnan omaa halua, omia tarpeita, tavoitteita, näkyjä. Aivan liian usein me toteutamme ikään kuin jonkun ”toisen” elämää sen sijaan, että uskaltaisimme tarttua omaan ja pariskunnan yhteisiin unelmiin. Minun mielestäni on erittäin hienoa, että nuoret ihmiset ovat toimeliaita, tuloksellisia ja tehokkaita. Elämässä saa olla tekemisen meininki. Kun olette tällä tavalla toimeliaita, pitäkää mielessä, että teidän ei tarvitse toiminnan avulla perustella itsellenne, toisille tai kenellekään omaa onnistumistanne tai riittävyyttänne.

Vähän ennätitte nauttia uudesta asunnostanne ja toisistanne, kunnes poikanne ilmoitti tulostaan. Nuutti syntyi marraskuussa 2004. Hän on elämänne tärkein saavutus. Mitkään talot, tittelit ja ammatit eivät ole koskaan niin merkittäviä kuin oma lapsi. Poikanne vaatii paljon aikaa. Joskus äidit ja isät tuntevat jopa omaa riittämättömyyttä; poika kasvaa nopeasti; hänellä on oma tahto ja persoona, joka ei aina sopeudu vanhempien tahtoon; teillä on omia keskinäisiä tarpeitanne, joille poika ei aina anna riittävästi aikaa, vaan vaatii huomiota itselleen; työt ja muut velvollisuutenne vievät voimianne ja aikaanne perheeltänne ja itseltänne. Jokainen yhteinen hetki pojan ilon puolesta on sijoitus oman ja pojan tulevaisuuden hyväksi. Te olette valvoneet useita öitä uutteruutenne ja velvollisuuksienne tähden. Me luotamme, että te saatte kokea levollisia pitkiä romanttisia unia ja romanttisia päiviä.

Minä näin teidän maanantaina täällä Oulunkylän vanhassa kirkossa. Kävelimme kirkon käytävää ja katsoimme paikkaa. Olin omien töitteni vuoksi hiukan hämillään ja poissaoleva, kun katselin teitä. Minulle tuli tunne, että siinä on sympaattinen pariskunta, S ja M. Teidän elämänilonne ja rakkauden hyväksi on suuri kunnia saada toimittaa tämä avioliitonne vihkiminen ja kysyä Teiltä ratkaiseva suuri kysymys. Nousemme nyt kuulemaan, mitä M ja S vastaavat tähän suureen, ratkaisevaan kysymykseen.

Elokuu 2006 Varkaus

"ἡ ἀγάπη μακροθυμεῖ, χρηστεύεται ἡ ἀγάπη, οὐ ζηλοῖ,”, ”Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä”, Jussi luki apostoli Paavalin kirjeestä korinttolaisille. Noita sanoja ei ole tarkoitettu koristeeksi upeisiin häihin, vaan ne ovat sanat teitä varten. Rakkaus on ”μακροθυμεῖ”; tarkoittaa sanakirjojen mukaan, että rakkaus on maltillinen, kestävä, pitkäikäinen, pitkämielinen, nykyisen raamatunkäännöksemme mukaan ”kärsivällinen”. Kreikan ”thumos” merkitsee suomeksi sielua, elämää, sydäntä. Rakkaus ei ole siis vain sielullisuutta, vain elämää ja vain sydämellisyyttä, jota te koette toisianne kohtaan, vaan rakkaus on enemmän: makro-sielullisuutta, makro-elämää, sydämen kestävyyttä, ”μακρο- θυμεῖ”.

Miten rakkaudesta voi tulla kärsivällinen, sydämessä kestävä, μακρο - θυμεῖ? Psykoanalyysin isä, seksuaalisuutta elämäntyönään tutkinut Sigmund Freud kysyi ihmetellen vuonna 1912 teoksessaan ”Sivilisaatio ja sen tyytymättömyys”: miten ihminen voi rakkaudessa kasvaa kärsivälliseksi ja lopuksi rakentaa sivilisaatio ja aikuisihmisen mielenlaatu? Hän ei löytänyt vastausta. No, ihan varmasti rakkaus on aina halua ja mielihyvää, kaikki sen ymmärtävät vaikka monet säikähtävät jo tuota halua. Miten rakkaus on vielä enemmän, makro-sielullisuutta, elämän kestävyyttä, sydämen kärsivällisyyttä? Halu ei voi koskaan saavuttaa täysin tavoitettaan, vaan se jää vain ympäröimää unelmaansa, halussa vain tahdomme kiihkeästi löytää itsellemme puuttuvan eheyden rakastetun silmistä. Kärsivällinen rakkaus on enemmän: se on mahdollinen, kun on tunne hyväksytyksi tulemisesta. Hyväksytyksi tuleminen antaa kyvyn luottaa kärsivällisesti, antaa uskalluksen toivoa: elämä on tänään - ja myös huomenna.

Teillä, J. ja A., pitäisi olla kaikki edellytykset tähän ihmeeseen, kärsivälliseen ja lempeään rakkauteen. Minä en tarkalleen tiedä, mitä te ajattelette itsestänne ihmisinä, miten te koette itsenne hyväksytyksi ihan yksikseen itsenäisinä ihmisinä. Isoveljenä voin sanoa sinulle pikkuveli, että olet ollut minulle aina tärkeä, suuri ihailun kohde.

J., sinun tähtesi särkyi minun sydämeni nuorukaisena, kun sinä olit pikkupoika ja me kaikki sisarukset leikimme piilosilla oloa. Yritin nostaa sinut vaatekaapin yläpuolelle, mutta sinä tipuit käsistäni lattialle. Sait aivotärähdyksen. Se oli elämäni kauhein kokemus, mutta ehkä se herkisti minut vuodattamaan salaisia kyyneleitä ja kuuntelemaan kiinnostuksella sinun menestystäsi aina tämän jälkeen. Ylpeänä katsoin aina sanomalehdestä, miten ylivoimaisesti sinä hiihdit pikkupoikana. Uskoin ihan mahdottomia sinusta. Ylpeä olin myös älykkyydestäsi, koska itsekin olisin tahtonut opiskella matematiikkaa, mutta en pystynyt riittävästi keskittymään terveeseen järkeilyyn. Olen ihaillut monia piirteitäsi sinussa, J-veli. Tämä nainen sinun vierelläsi, A., on havainnut nämä samat hyvät piirteesi. En puhu siis ihan löperöjä, kun kehun sinua. A. arvostaa sinua. A. kertoo ihailevansa, että sinä hoidat hyvin molemmat työsi, olet ahkera mies, arvostat ja kunnioitat vanhempiasi, olet huolehtiva isä, olet terveesti kunnianhimoinen ja kilpailuhenkinen. Hän nauttii katsoessaan sinun ruskeisiin silmiisi, tuntiessaan keskinäistä rakkautta ja kunnioitusta sekä saadessaan nauraa kanssasi. Tätä hyvää oloa ei pidä säikähtää. Minä tiedän, että ihmisillä on merkillinen pelko toisen omaa nautintoa vastaan, koska toisen hyvä olo uhkaa säikäyttää itse kunkin pahan olon läsnä olevaksi. Teidän jumalainen ja inhimillinen tehtävänne on: nauttia, tuntea hyvää, nauraa yhdessä.

Sanotaan, ettei naista voisi ymmärtää, mutta tämä J.-veljeni tuntee olevansa etuoikeutettu mies, koska sinä et ole käsittämätön nainen: J. nauttii sinun luonteenpiirteistäsi, A.. Sinä miellytät häntä. Kun olet huomaavainen, lämmin ja ymmärtäväinen, olet myös samanaikaisesti määrätietoinen. J. kaipaa rinnalleen naista, jota voi ihailla ja kunnioittaa. Sinä olet tunne-elämän taituri, A. Jos veljeni on matematiikan osaaja, sinä olet taitava kuuntelemaan ja ymmärtämään ihmismieltä. Sinä osaat sovitella, osaat ottaa huomioon mielipiteet. J. on onnekas mies – kai hän tietää sen itsekin. Sinä osaat löytää myönteiset asiat, löytää hienot asiat; sinä osaat piristää, sinä saat J. hymyilemään. Silmillään J. ihailee sinua – ja kai muutenkin, hän nauttii sinusta.

En tiedä, miten täällä Savossa on tapana kirkkohäissä, mutta minulle ei sovi vastoinkäymisiin ja uhkatekijöihin takertuminen vihkipuheessa. Elämästä selviää avioparina varsin hyvin kaikkinaisissa tilanteissa, kun muistaa jo nämä sanotut asiat: hymyillä, kun muistaa osoittaa puolisolleen hyväksyntää ja muistaa pestä korvansa. Meillä miehillä on joskus se ongelma, että keskitymme omiin asioihimme emmekä kuuntele vaimon haluja ja asioita, vaikka vaimo avoimesti puhuisi. J., sinä voit olla parempi kuin veljesi: hymyile vaimosi kanssa, osoittakaa toisillenne hyväksyntää, kuunnelkaa toisianne niin kuin tähänkin saakka olette tehneet. Kun te sanotte tahdon, te sanotte tahdon myös keskinäiselle hyväksynnälle, yhteiselle hymylle ja huumorille ja toistenne kuuntelulle.

Toukokuu 2007 Käpylän kirkko

Rakkaus on paradoksi, mystinen paradoksi. Jyri ja Arja – rakkaus on koskettanut teidän sielussanne jotakin, josta ette tiedä. Rakkaus on mystinen paradoksi. Te osaatte varmasti kertoa hyvästä syystä ja erittäin aiheellisesti monta plussaa, erinomaista piirrettä, mitä olette kokeneet toisissanne. Minä kävin teidän luonanne ja havaitsin, että luonanne vierähti oikein pitkä tovi. Minäkin havaitsin, että teidän parissanne jopa pappikin viihtyy. Olette kertoneet, että kohteliaisuus ja huomaavaisuus, ovien avaaminen ja kukkien antaminen, hyvä sydän, siisteys ja kyky kuunnella tekevät mielen iloiseksi. Rakkaus on paljon enemmän: Rakkaus koskettaa sieluissamme aina jotakin salaisempaa, myös vaikeammin tavoitettavaa kuin nämä hyvien luonteenpiirteiden hyvin tarpeelliset luettelot, joita minä iloisena luen saadessani sulhasten ja morsiamen rakkauden kirjeet toisillensa ja toisistaan.

Rakkauden paradoksissa sinä etsit, tavoittelet ja kaipaat; et halua rakkauden sammua; haluat tulla tärkeäksi toiselle ja tehdä hänet onnelliseksi. Rakastuessasi saat kokea onnea eheydestä – mutta liian usein myös pelkoa eheyden menettämisestä. Apostoli Paavali kirjoittaa Korinttolaiskirjeessään, että rakkaus antaa ilon totuuden voitosta; luultavasti tämä ilo on tunne totuuden mystisestä paradoksista, iloa selittämättömästä, iloa monella tavoin tavoittamattomasta, mutta kovasti kaivatusta ja tarvittavasta. ”Ota känny, Arja. Pidä sitä lähellä sydäntäsi. Huomaatko? Täältä tulee Hali ja lämmin ajatus minulta sinulle. Jyri”. Sinä sait sellaisen halauksen tuossa tekstiviestissä, sinun kaipauksia ja unelmia kosketettiin, koskettiin muistoa lentokentän tapaamisen halauksen suloisuudesta, kosketettiin ehkä lapsuuden muistojakin Käpylästä.

Olen käyttänyt ranskalaisen psykoanalyytikon Jacques Lacanin ilmaisua rakkaus on mystinen paradoksi, koska rakkaus on merkillisellä tavalla hyvin tärkeää ja välttämätöntä: kaikki eivät voi ymmärtää toisen puolesta rakastumista ja saattavat omastakin puolesta pitkäksi aikaa torjua rakkauden tarpeellisuuden, kunnes tuo rakkaus koskettaa omaa elämää.

Kirkollisessa perinteessämme on innostuttu – pääsääntöisesti erheellisesti - rakkauden tunteen sijasta uhrautumisesta puhumiseen ja vastoinkäymistä tiedottamiseen, koska myöhäisantiikin filosofista perinnettä seuraten on pidetty tärkeänä erottaa todellinen toivo ja rakkauden suuret halut toisistaan, jälkimmäisen arvoa on hiukan väheksyttikin. Epäilemättä perinteellä on jopa raamatulliset perusteet, vaikka eivät kovin maineikkaat.

Mitä on rakastuneen ilo? Apostoli Paavali kirjoitti, että rakkaus iloitsee totuuden voittaessa. Vain tuntiessasi oman elämänhalusi merkittävyyden miehenä ja naisena - ja vain saadessasi kokemuksen tarpeistasi onnelliseen eheyteen -, sinä pääset tuntemaan totuuden ihmisenä. Totuus paljastuu vain halussasi rakastaa. Rakastuminen ei tee sokeaksi, vaan rakastuminen paljastaa tuon mystisen paradoksin sielussamme, josta emme tieneet mitään. Askeetit eivät tunne totuutta, koska he eivät tunne rakkauden mystistä paradoksia; rakkauden halu saattaa jopa pelottaa. Vain rakastuessaan sielun salaisuudet tulevat kosketetuksi, ja saamme hämmästyä omaa olemassaoloamme, omien unelmiemme tarpeellisuutta ja voimaa. Jyri ja Arja – te elätte nyt tuota ainutlaatuista aikaa. Olisi jopa helppo kadehtia teitä, kun löysitte kaiken lisäksi toisenne uudestaan, lapsuuden ystävät.

Jos te näette ruskan värien kauneuden,
teillä on toivoa, teillä on rakkautta elämään.
Jos te annatte kätenne ystävyydessä toisillenne,
teillä on toivoa, teillä on rakkautta elämään.
Jos rakkaan kärsimys täyttää sinut kivulla ja tuskalla, teillä on toivoa, teillä on rakkautta elämään.
Kun te kohtaatte pahaa ja kaikki väitetään jo turhaksi,
mutta te kohotatte katseenne ja lopetatte keskustelun ”No niin, mutta”,
teillä on toivoa, teillä on rakkautta elämään.
Usko, toivo ja rakkaus suojaavat teidän elämäänne, kun mitään muuta ei ole.
Sitä se tarkoittaa, että usko, toivo ja rakkaus ovat tehdyt taivaassa.

Jyri ja Arja - elämä on kuin elokuva, prinsessa prinssin lopulta saa, rakkaus on suurempi kuin mikään muu, kaikki uskovat sen ja tahtovat nyt kuulla, että te sanotte: Tahdon.

Kesäkuu 2007 Puotilan kappeli

Sua vain yli kaiken mä rakastan,
Sinä taivaani päällä maan.
Minä maiset murheeni unohdan
Sinisilmiis’ kun katsoa saan.

Säveltäjä Nils-Eric Fougstedtin säveltämä ja Reino Hirvisepän sanottama rakkauslaulu oli johtosävel vuonna 1943 valmistuneessa Katariina ja Munkkinimen kreivi elokuvassa. Köyhän tytön ja jalosukuisen pojan suhde oli vastuksia täynnä. Sota-aikana elokuva tarjosi rakkauden otolliseksi ja terveeksi pakopaikaksi aikakauden yleiselle ankeudelle ja harmaudelle. Ensiyleisö aiheellisesti ylisti vuonna 1943 lehtihaastatteluissa, joita selailin, että rakastavaiset löysivät toisensa uudelleen! Eräs naismaisteri kertoi silloisessa lehtihaastattelussa hyvin koskettavasti, että hän liikuttui niin rakastavaisten kohtalosta, että itki, vaikka kertoi häpeilevänsä tunnustaa sitä.

Artturi & Tarja – tänään on teidän päivänne ihastuttaa ja liikuttaa tunteitamme ja ennen kaikkea toisianne. Rakastavaiset ovat tälläkin kertaa löytäneet toisensa uudelleen. Te olette löytäneet toisenne: Artturi & Tarja 10 vuoden yhteisen tuntemisenne aikana on ollut ylä- ja alamäkiä. Tänään sinä Artturi lunastat vanhan lupauksesi anopillesi, jonka mukaan otat Tarjan vaimoksi ”sitten 10 v kuluttua”. Anopille annetut lupaukset on pidettävä.

Perusluonteenne on rauhallinen. Teillä on jalat maassa. Mihinkään yleiseen ankeuteen ja harmauteen ei teidänkään toki saa suostua – juuri rakastavaisten yhä uudestaan virkistyvä rakkaus on elämän halun terve perusta.

”Sua vain yli kaiken mä rakastan”, koska rakkaus on mystinen paradoksi. Rakkaus koskettaa sieluissanne jotakin, josta ette edes kaikkea tiedä: etsit, tavoittelet, kaipaat, et halua rakkauden sammua, haluat olla tärkeä rakastetulle ja tehdä hänet onnelliseksi. Juuri rakkaudessa tunnet onnea eheydestä.

Minä olen tavan takaa omasta tutkimustyöstäni alkaen aina näihin vihkipuheisiin asti lähestynyt kirkollista rakkausperinnettä hiukan kriittisesti ranskalaisesta psykoanalyytikosta Jacques Lacanista käsin. Tuo ajattelija havaitsi, että surullisen usein todellisena, aitona ja pyhänä pidettiin katolisessa kirkossa ja monen ihmisen arkielämässä yleistä ankeutta ja harmautta, vaikka sellainen asenne oli tosiasiassa kiintymystä vain omaan neuroosiinsa; pelättiin rakkauden suuria haluja, koska pelättiin, mihin rakkaus voisi viedä. Lacan sanoi munkkiveljelleen, että ota takaisin oikeus oman elämäsi onneen, oikeus nautintoon ja halullisuuteen, löydä rakkaus uudestaan.

Artturi & Tarja – vieressänne seisoo ihminen, joka syvästi kaipaa sinua; ehkä hän joskus pelkää ettei ole riittävän hyvä, mutta hän tarvitsee sinua ja nauttii sinusta. Tiedäthän Artturi, että tämä nainen vieressäsi - sinun Tarjasi - morsiamesi - kaipaa sinua, hän kokee hyvää nautintoa voidessaan olla vieressäsi, saadessaan sinun kunnioitusta ja ihailua. Samalla tavalla Artturi kokee nautittavaa hyvää oloa sinun vuoksesi Tarja. Nyt tuo mies on sinun vieressäsi tällä alttarilla! Rakastakaa toisianne yli kaiken, katsokaa toisianne silmiin ja unohtakaa monet maiset murheet!

Jos te näette ruskan värien kauneuden,
teillä on toivoa, teillä on rakkautta elämään.
Jos te annatte kätenne ystävyydessä toisillenne,
teillä on toivoa, teillä on rakkautta elämään.
Jos rakkaan kärsimys täyttää sinut kivulla ja tuskalla, teillä on toivoa, teillä on rakkautta elämään.
Kun te kohtaatte pahaa ja kaikki väitetään jo turhaksi,
mutta te kohotatte katseenne ja lopetatte keskustelun ”No niin, mutta”,
teillä on toivoa, teillä on rakkautta elämään.
Usko, toivo ja rakkaus suojaavat teidän elämäänne, kun mitään muuta ei ole.
Sitä se tarkoittaa, että usko, toivo ja rakkaus ovat tehdyt taivaassa.

Artturi & Tarja - rakkaus on suurempi kuin mikään muu, kaikki uskovat sen ja tahtovat nyt kuulla, että te sanotte: Tahdon.

Heinäkuu 2007 Sipoo

KM ja M,

avioliittoa verrataan pahimmassa tilanteessa taisteluun – kolmikymmenvuotiseen tahi pitempään sotaan.  Voin pappina uskoa tuon vanhan vertauksen nyt todeksi: tässä ovat taistelua rakastavat sulhanen ja morsian, KM ja M. Teitä molempia kiinnostavat taistelulajit - ja moottoripyörät. Arvomaailmanne ja ajatustapanne osuvat sopivasti yhteen. Niin onnekkaasti ei käy aina edes aviopareilla vuosikymmenien avioliiton jälkeen. Te olette omien sanojenne mukaan olleet jo pian ensitapaamisen jälkeen lähes erottamattomat. Teitä on kerrassaan onnistanut, kun olette löytäneet ihmisen, jonka kanssa on hyvä olla.

A:sta tulee tänään kunniakas anoppi, joka tunnisti heti ensimmäisellä kertaa M:n sopivaksi mieheksi KM:lle. Kyllä äidit tietävät, mikä tyttärelle sopii. Voit olla M ihan varma siitä, että olet etuoikeutettu mies, kun sekä oma vaimo että hänen äitinsä pitävät sinua juuri sopivana miehenä.

KM ja M, te olette matkustaneet hyvin romanttisissa tunnelmissa. Romanttinen aamiainen Milanossa ja siellä saatu kihlasormus sekä Hampurissa romanttinen polvistuminen kosintaa varten ja myönteinen vastaus jäävät koko elämänne ajaksi muistiinne. Te osaatte tehdä elämästänne kaunista. Osaatte luoda upeita ikimuistoisia kokemuksia toisillenne.  Myös oman asunnon hankkiminen osoitti päätöstänne, että menette eteenpäin yhdessä. Teidän tahtonne ja halunne on hyvin ihailtavaa, viehättävää, suorastaan hurmaavaa.

Kun pappina toimitetaan kirkollista avioliittoon vihkimistä ja lausutaan Jumalan siunaukset, nuo sanat tarkoittavat juuri sitä hyvää, jossa te elätte. Tarkoitus on julistaa kunniaa ja suojelusta tuolle hyvälle mielelle, hyvälle tahdolle ja elämän kauneudelle, jota te tahdotte kokea yhdessä. M varmasti tuntee miehenä erittäin hyväksi oman olemisensa , kun tuntee vieressään KM – naisen, joka ihailee, rakastaa, kunnioittaa, on lähellä ja hyvä. KM saa kokea elämänsä huippuhetkiä, koska sinä osoitat hänelle rakkautta, arvostusta, ihailua ja suojaa. Olet hyvä naiselle, jota sinä rakastat. Elämän onnellisuuden perusteet ovat niin yksinkertaiset: kuunnella, kunnioittaa ja reilusti rakastaa.
 
Kävin tässä paikassa kesän alussa. Olette päättäneet tehdä ikimuistoisen juhlan itsellenne ja koko juhlaväelle.

Pekka ja Emma, Keravan kirkko 14.7.2007

Laulaja lauloi teidän laulunne: "Sua yli kaiken vaan mä rakastan". Se on laulu teille. Tietänette tarinan laulusta ja siihen liittyvästä elokuvasta. Elokuva syntyi sotavuosina, kun elämä oli ankeata. Silloin oli hienoa kuulla, että mies ja nainen saivat kaikista vastoinkäymisistä huolimatta toisensa. Te tiedätte sanomattakin, mitä tarkoitan: rakkaus on voittanut kaiken.

Apostoli Paavalin sanat rakkaudesta luetaan lähes jokaiselle sulhaselle ja morsiamelle. Teille nämä sanat ovat hyvin oikeat ja todet: "Rakkaus on kärsivällinen. Rakkaus on lempeä". Rakkaus ei ole vain hetkellistä tunnetta, vaan apostolin kreikankielisen sanan mukaan oikeastaan makro-tunnetta, kestävää tunnetta. Rakkaudessa näkyy lempeys. Kerroin teitä kunnioittaen jo ensitapaamisessamme, että rakkautenne on vahvuutenne. Silloin Siirin tähden surunne oli syvä. Nyt tiedän teidän kuusivuotisen romanttisen elämäntarinanne ja ymmärrän, että toden totta: tässä on Emma ja Pekka, jotka kotibileiden ensisuudelmasta alkaen ovat unelmoineet toisistaan. Heillä on rakkaus.

Teidän kertomuksenne on romanttinen. Nuori neito karkasi vanhemmiltaan bileisiin, poika istuu viereen ja suutelee. Seuraava sovittu tapaaminen epäonnistuu, kun epäonnekkaasti ei tavoitettu toisia, mutta suuren suomalaisen jääkiekkojoukkueen pikkujouluissa tyttö ja poika löytävät taas toisensa. Ja jo kohta Emman viettäessä onnellisesti 18 vuotissyntymäpäiväänsä, hän saa oikeuden muuttaa Pekan luo.

Te olette kokeneet nuoresta iästänne huolimatta myötä- ja vastoinkäymisiä. Nuo sanat eivät ole enää pelkkiä sanoja. Kaikki sen tietävät. Tiedätte, että olette kasvaneet juuri siten vanhemmiksi ja toisianne entistä paremmin arvostaviksi. Myötä-ja vastoinkäymiset tekevät vanhemmaksi, kun keskinäinen kunnioitus suojaa ja tukee; myötä - ja vastoinkäymiset tekevät aina toki myös heikommaksi, mitä ei yleensä uskalleta sanoa. Heikkous voi ilmetä herkkyytenä, mikä tekee vain sielun kauniiksi. Heikkous voi ilmetä myös elämänhaluttomuutena ja voimattomuutena, mutta sellaisissa myötä- ja vastoinkäymisten ikävissä seurauksissa itse Jumala sekä läheiset ystävät meitä auttakoon.

"Kaikessa rakkaus uskoo, kaikessa toivoo". Nämä sanat kertovat uskalluksesta katsella eteenpäin toivorikkaasti. Rakkaus antaa uskon ja toivon sopivalle oman elämän uudistumiselle. Rakkaus ei pelkää tulevaisuutta - ei tarvitse pelätä, koska tietää rakkaan ihmisen hyväksi, rakastettavaks, arvostuksen arvoiseksi. Hänen kanssaan on jo koettu paljon, joten elämään voi nyt suhtautua levollisesti oman aviopuolisonsa kanssa. Toki minä havaitsen, että nyt sinä Emma kovasti jännität. Ihan saman minä näin sakastissa Pekasta. Jännittää saa, mutta voitte myös reilusti rentoutua: tässä alttarin edessä te menette naimisiin ihmisen kanssa, joka rakastaa sinua ja jonka te tunnette jo hyvin. Elämän onnellisuus syntyy anteeksiantamuksesta, keskinäisestä arvostuksesta, kyvystä kuunnella ja rakastaa. Teillä ovat nämä kaikki onnen ainekset.

Kesken ruoanlaiton Pekka polvistui ja kosi. Hän teki sellaista kaunista ja liikuttavaa, jonka te muistatte koko elämänne ajan. Nyt olette Keravan kirkossa vastaamassa "tahdon". Varmasti muistatte sen läpi elämänne.

Mira ja Harri, Helsingin tuomiokirkko 21.7.2007

Olette kokeneet upeita, elämän parhaita hetkiä, kun olette olleet yhdessä. Paras on elämässä, kun saa tehdä yhdessä rakkaansa kanssa. Miran lämpö ja hyvä tahto tekevät hyvä mielen Harrille. Miran aitous ja ulospäin suuntautuneisuus viehättää Harria. Te nauratte yhdessä. Teillä on huumorinne. Sanalla sanoen tehän olette onnellisia. Mira kirjoitti kaksi suurta sanaa sähköpostissaan minulle vihkimisen valmistautumista varten, kaksi viimeistä sanaa olivat: ”Rakastunut morsian”.  On sanottu, että Mira puhuu ja Harri kuuntelee, mutta sakasti paljasti, että Harrikin puhuu. Hän puhui koko ajan kovin innoissaan, täynnä intoa avioituakseen Miran luo. Rakastunut sulhanen.

Te olette avioitumassa aika nopeasti tutustumisenne jälkeen. Tapasitte syksyllä 2003, kolmastoista syyskuuta. Rakkaus syntyi ensi silmäyksellä. Syksyllä ja talvella juna vei ja toi Järvenpäästä ja Lahdesta. Keväällä 2004 asuitte jo yhdessä. Tammikuun 9. päivä 2005 sinä Harri kosit Miraa juuri tämän Tuomiokirkon portailla ja kuulit morsiamesi vastaavan onnenkyynelissä myönteisesti.  Minun mielestäni on erittäin ihailtavaa ja arvokasta, että olette voineet tuntea toisenne sopiviksi, olette voineet välttää epävarmuuden. Kemianne ovat sopivat toisianne varten. Sellaista onneahan eivät kaikki pariskunnat voi kokea koskaan, monet miettivät, pohtivat, eivät tiedä omaa tahtomistaan. Kaikki kokevat tavalla tai toisella vastamäkiä elämässään, mutta suuri voimanne on toisianne tarvitseva, toisiinne luottava ja kunnioittava rakkautenne.

Elämä on alkanut tuntua hyvältä elämältä. Hyvään elämään kuuluu teidän pieni perheenne. Haltin vaelluksesta ei tullut Harrille poikamiehen suuri hengähdys morsiamestaan, vaan päinvastoin hänet täytti kaipuu erityisesti sinun luoksesi Mira ja toki myös Aatu-kultaisen noutajanne luo. Olette kokneet hauskat hetket ja upeat naurut yhdessä, kun olette ryömineet telttaan makuupussien sisään. Elämä voi alla oikeasti noin ihanaa. Elämä soisi olevan juuri tuolla tavalla ihanaa.

Älkää antako minkään varastaa tätä elämänrakkauttanne ja yhteisiä naurujanne pois. Minä luulen pappina, että myös Jumala saa nauraa ja antaa siunauksen elämäänne, kun te nauratte yhdessä. Järeän möreä, masentava Jumala on sitä vastoin valeasuun kätkeytynyt ihmisvihaaja, jolla on vain Jumalan naamarit. Me uskomme luterilaisen ristinteologiamme mukaisesti kolmiyhteiseen Jumalaan, joka laskeutuu alas ihmisten luo, palauttaa siis Jumalan lapsen oikeudet, luotuna ihmisenä olemisen ihanuuden, antaa elämänhalun, synnyttää ihmisrakkauden. Nauti Harri ihan reilusti siitä, että saat kuunnella Miraa, joka puhuu ummet ja lammet. Nauti Mira oikein iloisesti Harrista, miehestä joka huokuu luottamusta ja turvallisuutta. Yhteinen elämänkokemus lisää yleensä vuosien aikana molemminpuolista avoimuutta ja rohkeutta, on yhä helpompi avautua rakastetulleen, on yhä helpompi kertoa toiveistaan ja unelmistaan. Toki tiedän pahojakin kertomuksia miehistä ja vaimoista, jotka sulkevat ensin korvansa ja myöhemmin sydämensä, mutta sellaista uhkaa en näe teidän elämässänne. Teidän avioliittonne on alkanut rakkaudesta. ”Avioliitto on nyt luonnollinen askel yhteisellä polulla. Avioliitto vahvistaa tunnetta ja halua olla yhdessä sekä sitoutua toiseen vielä enemmän ja huolehtia toisesta”. Niin Mira kirjoitti tunnelmistaan ja minä voin sanoa siihen vain papillisesti aamen, totisesti.

Hannele ja Janne, Johanneksen kirkko 21.7.2007

Minä huomaan, että te jännitätte. Mitään syytä ei ole jännittää, voitte aivan hyvin rentoutua, kaikki menee hienosti. Te tiedätte, kenen kanssa menette naimisiin. Lähes seitsemän upeaa vuotta on mennyt ensimmäisestä tapaamisestanne, kihloihin menitte 2003. Te muistatte aina nuo hetket, sillä nyt on elämänne alkanut. Tunne lienee varsin sama kuin Raamatun ensimmäisen lehden mukaan Aadamilla paratiisissa, kun Jumala loi hänen nähtäväkseen Eevan. Aadam riemastui: "Tämä se on!" Janne sanoi Hannelesta: "Tämä se on!"

Te olette samalla aaltopituudella, teillä on sama huumori, hauskaa yhdessä. Ulkopuoliset eivät aina ymmärrä hauskuuttanne, mutta ei sillä ole merkitystä. Ensimmäisten tapaamisten tv-remonttien ja kaappiremonttien jälkeen on koettu jo paljon yhdessä. Maaningassa järven rannalla olette kokeneet paljon unelmienne mukaista elämää. Hannele – sinä sanoit isot sanat rakastuneena morsiamena, kun sanoit kunnioittavasi kahta miestä elämässäsi: isääsi ja Jannea. Janne - sinun empaattisuutesi, kykysi ymmärtää, tukea ja osallistua Hannelen tunteisiin, on suuri voima, jonka avulla olet ansainnut kunnioituksen ja rakkauden. Tuntuu kuin toinen tietäisi salaisesti mystisesti jo ajatuksetkin. Elämä voi alla oikeasti noin ihanaa. Elämän soisi olevan juuri tuolla tavalla ihanaa. 

Älkää antako minkään varastaa nyt virinnyttä elämänrakkauttanne ja yhteisiä naurujanne pois. Minä luulen pappina, että myös Jumala saa nauraa ja antaa siunauksen elämäänne, kun te nauratte yhdessä. Teidän huumorinne hymyilyttää Jumalaakin. Me uskomme luterilaisen ristinteologiamme mukaisesti kolmiyhteiseen Jumalaan, joka laskeutuu alas ihmisten luo, palauttaa siis Jumalan lapsen oikeudet, luotuna ihmisenä olemisen ihanuuden, antaa elämänhalun, olemme hyväksytyt ihmisinä, synnyttää ihmisrakkauden. Sitä olette saaneet kokea. Se on elämisen tarkoitus. Siinä olen elämisen sisältö. 

Nauti Hannele ja nauti Janne, kun elämänne hymyilee teille. Olen kuullut pahojakin kertomuksia miehistä ja vaimoista, jotka sulkevat ensin korvansa ja myöhemmin sydämensä, mutta elämän ilonne ja suuri halunne aistia toistenne toiveet paljastaa mainitun uhkan elämässänne olemattomaksi, tai lähes olemattomiksi. Aina ei toki voi arvata rakkaansa tunteita, joskus pitää kysyä ja kuunnella. 

Hannele – sinä teet siis nyt poikkeuksen nuoruutesi vannotteluihin, etteikö tulisi päivää, jolloin menet naimisiin. Niin sinäkin Janne päätit nyt tutustua ihan perusteellisesti, mikä on naisen viehättävä voima miehen elämälle. Minä ymmärrän hyvin, että kiellämme nuoruudessamme monta syvästi kaipaamaamme asiaakin. Ihmisenä on oikeus uudistua, arvioida uudelleen, löytää uusia mahdollisuuksia, muuttaa päätöksiään. Elämä on nyt vain sellainen, että tilanteet muuttuvat. Pitää sopeutua terveyteen ja sairauteen, myötä- ja vastamäkiin, epäonnekkaisiin uutisiin ja satumaisen onnellisiin. Aina ja kaikissa tilanteissa on merkittävää toivo – mahdollisuus viisaisiin ratkaisuihin hyvän elämän suojaamiseksi, elämän kunnioituksen turvaamiseksi. Elämänne hymyilee sitä enemmän teille, mitä enemmän te muistatte nauraa yhdessä. Elämänne hymyilee myös sitä jalommin teille, mitä enemmän te muistatte myötäelää rakkaanne elämänkokemuksia. 

On helppo kokea riemua ja sanoa papillisesti aamen, todella, kun nyt te lausutte toisillenne tahdon uskollisuudesta ja rakkaudesta hyvinä ja pahoina päivinä aina kuolemaan asti. 

Larissa ja Tomas , Pyhän Marian kirkko 8.3.2008

"Uskomattoman hyväsydäminen, luotettava, lämmin, elämänarvot kohdallaan."

Nämä sanat eivät ole pyhän Raamatun sanat neitsyt Mariasta, jonka mukaan meidän kirkkomme rakennettiin ja nimettiin 600 vuotta sitten. Larissa on löytänyt miehen, jota hän aidosti ja avoimesti ihailee ja kunnioittaa! Joskus muutama vuosi sitten tehtiin tutkimus ikääntyvien suomalaisten keskuudessa: nämä vastasivat, että elämän eräs suurimmista tai suurin onni oli elämän toverin – rakkauden – löytymisessä ja syttymisessä. Te elätte juuri nyt suuren onnen aikaa. Nyt on lupa hymyillä! Larissa ja Tomas: te elätte elämän parasta aikaa. Nyt on lupa, rohkenen sanoa, että aivan jumalallinen velvollisuus hymyillä ja tuntea iloa.

Työ yhdisti teidät Åminnegrdissa. Teidän on ollut helppo tulla toimeen keskenänne aivan alusta alkaen. Yhdessä on helppo jutella. Empaattisuus ja herkkyys viehättävät. Maaliskuussa 2006 ystävyys syventyi seurusteluksi. Jo pian muutitte yhteen. Teidät on iloa vihkiä avioliittoon. Olette aidosti iloisia toisistanne. Olette löytäneet tämän ihmisen, joka on tarkoitettu juuri teitä varten. Teidän on lupa olla varmat päätöksestänne mennä naimisiin.

Tomas ihailee Larissan ajatusmaailmaa, hyvää tahtoa ja monella muullakin tapaa. Tämä ihailu ei ole lainkaan ihme, kun sain lukea Larissan kirjeen Tomaksesta. Ihailu ja kunnioitus synnyttävät aina myös vastavuoroisesti ihailua ja kunnioitusta!

Te menette naimisiin naistenpäivänä, jota on kansainvälisesti vietetty vuodesta 1911. Suomessa pari vuotta lyhyemmän ajan.  Ennen naisten päivää vietettiin jo myöhäisantikin päivistä ensimmäiseltä vuosituhannelta alkaen pyhän Marian päivää, se juhla oli huomenna. Tämän Marian mukaan kirkkomme nimettiin. Kirkon viesti oli myöhäisantiikin päivänä, että naista pitää kunnioittaa. Jos ei osaa kunnioittaa, ei sen enempää miehen, naisten kuin lasten elämäkään ole kunnossa. Neitsyt Maria korotettiin jumalansynnyttäjäksi. Valitettavasti hänen hurskaudesta, hyväsydämisyydestä ja nöyryydestä tuli myös väline naisten alistamiseksi hiljaisiksi sovinistisen maailman tarpeisiin.

Sinä Tomas voitat miehenä ja aviomiehenä eniten, kun kunnioitat Larissaa ihmisenä ja naisena. Larissa lausuu sen itsekin, että osaat arvostaa häntä, niin naisena kuin yleisesti ihmisenä. Tämä arvostaminen ja kunnioittaminen ovat sitä parasta moraalia, mitä aviopuolisot voivat osoittaa toisiaan kohtaan. Elämä tuntuu tällöin elämisen arvoiselta, ihanalta, rakkaalta.

Olen ihan varma siitä, että Jumala ajatteli luodessaan ihmisen – miehen ja naisen – näiden saavan elämän merkityksen ja elämän halun kunnioittamalla ja kuuntelemalla toinen toistaan. Sen suuntaisesti kristillinen kirkko on opettanut kaikki nämä vuosisadat ja kaksi vuosituhatta. Jumalan edessä ja tämän seurakunnan läsnäollessa kuulemme nyt, kun te sanotte TAHDON toisillenne.

Reija ja Jim , Pyhän Marian kirkko 22.4.2008

Ei ole helppoa kertoa, miksi rakastaa. Rakastaminen on enemmän. Hassut yhteiset ruoat, yhteiset naurut, illalla kainaloon nukahtaminen, huomion osoitukset ja monet pusut ovat enemmän kuin sanoihin supistettavat tunteet. Edes pienen pienet 2 senttimetrin kalojen huutokaupassa koetut tunteet eivät mahdu yhteen eivätkä toiseen pitkään puheeseen: rakkaus on enemmän.

Jimin huumori valloittaa Reijan, yhteenkuuluvuus vahvistuu sielujenne sympatiassa, joka koko ajan on syventynyt. Silmien katseessa sydän alkaa tulla ulos rinnasta. Rakkaus on niin paljon. Rakkaus on mystinen paradoksi. Paradoksista paljastuu monia eri puolia vuosien varsilla, rakkauden merkittävyys ja syvä tarpeellisuus säilyvät. Rakkaus on mystisesti voimakas ja enemmän kuin monet kauniit puheet rakkaudesta, mutta rakkaus ei ole kuitenkaan yhtä kuin symbioosi kahden elävän ihmisen välillä: rakkaus on kahden ihmisen sielujen sympatiaa, muttei heidän symbioosinsa, yhteen sulautuminen, omien persoonien katoaminen.

5.2.2007 kolahti teidän elämässänne. Reija kirjoittaa kauniisti rakkaudesta, jossa molemmat puoliskot säilyvät täysinä ihmisinä:

Rakastakaa toinen toisianne,
mutta älkää tehkö rakkaudesta kahletta.
Olkoon rakkaus mieluummin meri
teidän sielujenne rantojen välillä.
Täyttäkää toistenne juoma-astiat,
mutta älkää juoko vain yhdestä asiasta.
Jakakaa leipänne, mutta älkää syökö vain yhtä leipää.
Laulakaa ja tanssikaa yhdessä ja olkaa iloiset,
mutta olkoon kukin teistä yksin.
Juuri niin kuin luutun kieltä ovat yksin,
vaikka ne värisevät samaa sävelmää.
Antakaa sydämenne toisillenne,
mutta älkää omistako,
sillä vain elämä voi sulkea sydämen käteensä.
Ja seiskää yhdessä, mutta älkää liian lähekkäin,
sillä temppelin pylväät seisovat etäällä toisistaan.
Eivätkä tammi ja sypressi kasva toistensa varjossa.

Pyörätuolissa istuva mies, sääriluu halki, solisluu poikki, tuskan hikeä otsalla ja kaikkialla ei nyt vaikuta ihan parhaalta sulhaskanditaatilta, mitä tulee edustavuuteen – niin luulisi. Ihanat tähtisilmät ja ihana hymy kertoi 5.2.2007, että rakkaus on sittenkin enemmän kuin hetkelliset liikunnalliset rajoitteet. Rakkaus säilyy aina enempänä kuin hetkelliset elämää koettelevat rajoitteet ja uhkat. Rakkaudessa tapahtuu onnellinen vaihtokauppa kahden oikean ihmisen välillä. Ystävänpäivänä tapahtui Jimia ja Reijaa koskettava onnellinen vaihto: 6 neekerinsuukkoa vaihtui yhteen ihan oikeaan. Sen jälkeen nämä oikeat suukot eivät ole päättyneet.

Jimi tuntee ihan kaikki paikat ja tilanteet kodikseen, kun saa olla Reijansa kanssa. Jimi tahtoo nauraa ja hymyillä aina, kun saa olla Reijansa kanssa. Rakkaus on niin paljon. Rakkaus on myös ystävyyttä, hellyyttä, lämpöä ja keskinäistä kunnioitusta.

Luen nyt teille rakkaan biisin sanat, koska emme löytäneet nuotteja soitettavaksi. Voitte kääntyä toisianne kohden, katsella toistenne silmiin, pitää kädestä kiinni – ihan oikeesti.

Joka päivä kaikenaikaa
mietin onko tämä totta ollenkaan
että kanssas
tätä taikaa rakkauden me koetaan
että kantaa oikeasti
tämä tunne aina päivään huomiseen
ja taas hetken
ihanasti
tunnen sydämeni lentoon lähteneen

Tahdon oikeesti olla sinun
enkä vain leikisti rakastaa
kanssas oikeesti kokea kaiken
mikä ollut on unelmaa
tahdon syliisi painaa pääni
tahdon lämpöösi nukahtaa
olla kanssasi oikeesti onnellinen
sua oikeesti rakastaa

Uskonut en silloin ennen
että todellisen onnen löytäisin
kun mä aina tullen mennen sitä juuri pakenin
mutta nyt on kaikki toisin
luotas lähteä mä koskaan tahdo en
olet nainen suurenmoisin
mulle lahjoitit sä aidon rakkauden

Tahdon oikeesti olla sinun
enkä leikisti rakastaa
kanssas oikeesti kokea kaiken
mikä ollut on unelmaa
tahdon syliisi painaa pääni
tahdon lämpöösi nukahtaa
olla kanssasi oikeesti onnellinen
sua oikeesti rakastaa
Olla kanssasi oikeesti onnellinen
sua oikeesti rakastaa.
(Finlanders – Oikeesti)

Jaana ja Jukka, Pyhän Marian kirkko, Pohja 14.6.2008

Jaana – sinä olet tavannut miehen, joka on ainutlaatuinen. Minun oikein hävettää puhua pappina vihkipuhetta, koska en voi opettaa ja neuvoa mitään, mitä Jukka ei olisi sinulle. Sen tahdon sanoa, että älä usko Eino Leinoa, joka käski onnen kätkeä. Hymyile ja tunnusta onnesi miehellesi, ystävillesi ja ihan kaikille. Olen varma siitä, että Jumala hymyilee, kun Hän näkee ihmisen hymyilen rakkaudessa ja onnessa.

Jukka välittää sinusta. Välittäminen ei ole ihan pikkujuttu, vaan välittäminen tulee Jukan persoonasta. Hän ottaa sinut huomioon, on kiinnostunut sinun asioistasi. Sanalla sanoen olet löytänyt miehen, joka kunnioittaa sinua. Olet onnellinen nainen. Jukka on ilmestynyt luoksesi tekemiensä voileipien kanssa, jotta helpottaisi oloasi; hän on ottanut vapaata, jotta olisi tuki sinun töitäsi varten. Sinä pääset nauttimaan elämästä, koska sinulla on sinua kunnioittava mies.

En minä nyt etkä sinä minulle kertoessasi ole ainoat ihmiset, jotka kehuvat miestäsi. Sinun ystäväsi osaavat kehua miestäsi. Sinä koet tämän miehen löytymisen suureksi johdatukseksi, jota äidit osaavat tukea. Kaksi vuotta on riittävän pitkä aika, jotta sinä tunnet miehen, jonka kanssa tänään menet naimisiin. Kaksi vuotta on riittävän pitkä aika, jotta sinä tunnet myös itsesi naisena, joka menee tänään naimisiin suuresti onnellisena. Jukka kertoo, että hän tahtoo jakaa kanssasi kaiken mitä elämä tuo tullessaan. Ilot ja surut, arjen ja juhlan, aivan kaiken. Jukka kunnioittaa sinua, hän arvostaa, rakastaa. Jukka kertoo onnellisen miehen herkällä sydämellä, että olet tehnyt hänet onnelliseksi ja hän tahtoo antaa sinulle kaiken.

Jukka – miehenä rohkenen sanoa, että Jumala on sinua siunannut suuresti, kun olet kohdannut Jaanan. Minun mielestäni hänen rakkautensa ei voi olla yhtään epäselvä, kun katsot tai kuuntelet Jaanaa. Tunne se onni, joka on sinua koittanut! Suomalaisen miehen on uskallettava olla onnellinen romanttisesta rakkaudesta, jota vaimo on suonut. Olen minä tavannut useita morsiamia, jotka häittensä edessä vaikeroivat, kun eivät ole varma, että rakastavatko vai eivät. Sinun osasi miehenä on onnekas, Jukka. On ihan eri tavalla levollista elää, kun oma vaimo ihailee ja rakastaa niin suunnattomasti. Totta kai tunteissa voi olla hienosäätöjä vuosien varrella, kummallista jos ei ole, mutta peruslähtökohta on nyt ihan oikea. Sinä itse tiedät sen. Viimeiset reilut kaksi vuotta ovat olleet sinun elämäsi onnellisinta aikaa. Mies syntyi uudestaan.

Hassua, mutta tunteesi on itse asiassa se ensimmäinen miehestä kerrottu tunne, jonka Raamattu kertoo. Jumala loi Aadamin, mutta mies ei viihtynyt paratiisissakaan. Kun Jumala toi Eevan Aadamin luo, mies riemastui, että tämä se on, jota  hän on odottanut. Sinä elät pyhää, Luojan luomaa suurta elämän onnea. Jo Raamattu kertoo tästä miehen riemusta ennen mitään muuta miehestä kerrottua.

Sinä koet turvalliseksi ja lämpimäksi olosi Jaanan lähellä. Jaana välittää sinusta. Jaana innostuu sinusta ja sinun hassutuksistasi. Sinä, Jukka, olet erittäin vahvalla perustalla elämässäsi, kun olet saanut vaimon, joka kunnioittaa sinua. Miestä ei monia asia revi enemmän rikki kuin epätietoisuus oman vaimonsa välittämisestä – ja miestä ei juuri mikään tee vahvemmaksi kuin oma rakastava vaimo. Uskallan sanoa sen miehenä, ettei se ole myöskään ihan mitätön asia, jonka kerrot, että Jaana on hyväntahtoinen, iloinen ja kaunis. Vaimon kauneudesta sopii nauttia. Sinua on onnistanut, Jukka!

Raamattu sanoo hiukan mystisesti alkusivuillaan, että mies ja nainen liittyvät toisiinsa. Niin heistä tulee yksi liha. Sanatarkasti sanotaan jopa hepreaksi, että he liimautuvat yhteen. Te olette kokeneet yhteenkuuluvuutta, mutta tämä mystinen sana Raamatussa ei tarkoita, ei saisi tarkoittaa, että kahden onnellisen ihmisen avioliitossa katoaisi kaksi onnellista omaa persoonaa. Te ette sulaudu persoonattomaksi onneksi, mutta syntyy uutta. Yhteenkuuluvuus syvenee myötä- ja vastoinkäymisissä: Rakkaan ihmisen läheisyys ja kunnioitus koskettaa syvästi, hellästi. Jotakin ihan uutta ja hienoa syntyy teissä, teidän sielussanne, mielessänne, sydämissänne.

Ainokaisa ja Antti, Pyhän Marian kirkko, Pohja 28.6.2008

Jo vuosituhat ennen ikivanhan harmaakivikirkkomme syntyä, latinaksi kirjoittanut kirkon suuri opettaja Augustinus lausahti komeasti rakkaudesta: ”Rakkauden mitta on rakastaa vailla mittaa. Missä on ilosi, siellä on aarteesi; missä on aarteesi, siellä sydämesi; missä sydämesi, siellä onnesi. Rakasta ja tee, mitä mietit.” Rakasta vailla mittaa!

Augustinuksen äiti on tullut tunnetuksi naisena, joka rakasti tunnollisesti ja lempeästi omaa perhettään, jopa äkkipikaiseksi tunnettua miestään, jolle hän ei vastannut sanaa sanasta, vaan lepytti tämän kunnioituksella ja rakkaudella. Hän rakasti vailla mittaa. Pahaksi onneksi tämä tunnettu poika ei ollut em. sanojensa mittainen: mies hylkäsi kolme kertaa rakkaan elämäntoverinsa otaksumansa suuremman miehisen kutsumuksen vuoksi.  Perhe ja vaimo jäivät siihen aikaan toiselle sijalle, kun mies ajatteli tärkeimpänä urakehitystä.

Rakkaus on oikeutta tulla hyväksytyksi omana itsenään. Rakkaus ilmenee siinä, että rakastettu laitetaan ensimmäiselle sijalle. Hän on tärkein. Täsmälleen kuukauden kuluttua on mennyt 207 vuotta siitä, kun meidän pitäjän miehet tulivat tänne harmaakivikirkolle nöyrinä pitäjänkokoukseen ja anoivat vaimojensa vaatimuksesta lupaa, että vaimot, tyttäret ja palvelijat saisivat pitää silkkihattuja ja kaulaliinoja. Pitäjänkokous tyrmäsi naisten vaatimukset väärämielisenä koreiluna ja siveettömyytenä. Kuriton nainen menettäisi vaatekappaleen ja saisi sakkoja 5 riksiä, puolet menisi ilmiantajalle. Kaiken lisäksi rovastikuntakokous langetti ankarat nuhteet naisille, jotka tahtoivat olla kauniit jo tässä maallisessa elämässään.   

Tämä meidän aikamme on onneksi erilainen: te ette saa sakkoa 5 riksiä. Kaunis ja komea menevät tänään naimisiin kirkossa, jossa 207 vuotta sitten langetettiin sakkoja kauneuden tähden. Nyt saa olla aidosti ja iloisesti kaunis ja komea. Ihmisyyttä ei pidä enää hävetä. Antti kehuu sinua, Ainokaisa, jopa ihan avoimesti, että olet kaunis. Tämä mies sinun vieressäsi - ilmiantaja - ei saa nyt moitteita, vaan kehuja: niin miehen pitää puhua, Antti puhuu ihan asiaa.  Kaunis on ensimmäinen sana, jonka Antti nimesi minulle, kun kuvaili sinua. Antti saa kauniin vaimon. Mutta se on totta myös toisinpäin: sinä kerroit miehestäsi, että hän on komea. Sinä saat komean aviomiehen. Sinä saat Antin aviomieheksesi. Komea ja kaunis menevät tänään naimisiin. Rakkaus elämään ja ihmisyyteen saa näkyä. Siitä ei enää rangaista, että rakastaa elämää ja ihmisyyttä – ja olen varma, että Jumalakin hymyilee, kun näkee teidän elämänilonne, huumorintajunne, veijarimaisuutenne, hyväsydämisyytenne. Te molemmat olette myös urheilullisia ja puheliaita. Elämä on huomattavasti helpompaa, kun ymmärtää liikkua, harrastaa urheilua sekä muistaa puhua. Perheen jokapäiväisessä elämässä on enemmän sisältöä.

Te tutustuitte noin 3 vuotta sitten syksyllä Bulgariassa. Bulgariassa te menitte kihloihin 2 vuotta sitten. Lapsi ja pankkilaina ovat sitten kiinnittäneet teidän toisiinne yhä edelleen. Minä kiinnitin huomiota siihen, että te molemmat kehutte toisianne lapsen vanhempana – isänä ja äitinä. Tämä on erinomaisen upeaa myös lapsellenne, kun hän saa nähdä isänsä ylistävän äidin äitiyttä paremmaksi kuin mitä ei voi edes kuvitella. Hän näkee myös äidin ylistävän isää rakastavaksi, huolehtivaksi mieheksi ja isäksi. Teidän lapsenne saa teissä parhaan mahdollisen lähtökohdan omaa elämäänsä ja itsekunnioitusta sekä ihmisyyttä varten.

Minä koen suurta kunniaa saadessani vihkiä teidät aviopareiksi, mieheksi ja vaimoksi. Nousemme nyt kuulemaan tätä suurta tahdon-sanaa, jonka Ainokaisa ja Antti lausuvat.

Lokakuu 2008

Vaikka te puhuisitte suomen, venäjän tai ruotsin kielillä, mutta teillä ei olisi rakkautta, te ette olisi mitään. Joskus minua vastaan on aiheestakin syytetty, että otaksun venäjänkielen avartavan ajatuksia. Varmasti tämä on paljon totta eikä Marina olisi siitä ajatuksesta pahaksi, että venäjänkieli avartaa. Kaikesta huolimatta ratkaisevaa on kuitenkin se, että te Juha ja Marina rakastatte toisianne. Vaikka mitä kieliä te puhuisitte, kielitaito ei ratkaise, vaan rakkaus. Niin apostoli Paavali kirjoitti kirjeessä, jonka luin teille.

Olin Pietarissa erittäin paljon 1990-luvulla, kun Ladat täyttivät katukuvaa. Nyt 2000-luvulla Ladat, Mosset ja Volgat eivät ole enää yhtä hallitseva piirre katukuvassa. Länsimaiseksi kaskuksi tuli jo 90-luvun alussa, että Ladan omistajan tuntee kaupungilla mustista aurinkolaseista, jotka ovat aina omistajansa päässä. Miten Ladan omistajat naamioituvat yleisillä paikoilla?
Heillä on päässään mustat lasit.

Länsimainen olettamus oli, että Ladan omistaja häpeää itseään autonsa vuoksi ja piilottaa kasvonsa. Minun käsitykseni muuttui, kun yritin ajaa Pietarissa länsiautollani Citroenilla, jossa oli pitkä akseliväli ja matala maavara. Vaikka autoni oli merkin lippulaiva, sen pohja kosketti harva se kerta maata. Tässä kodissa käynti oli eilen jännittävä kokemus: heti silmiini pisti Mosse, Lada, Niva. Mutta tämä mies ei piilottele itseään mustiin aurinkolaseihin.

Juha ja Marina – minulle on hyvin tärkeää se vakaumus, että ihminen saa itseään häpeilemättä nauttia omasta ainutkertaisuudestaan, elämänsä merkittävyydestä sellaisena kuin hän tahtoo elää. Itseään ei saa eikä pidä piilotella. Teidän kodissanne koin tuon hyvän, terveen ilmapiirin. Täällä oli avara hengittää vapautuneesti. Juhan valtakunta lienee tuo autotalli ja Marinan valtakunta on keittiö. Kumpikin saa oman kunnioitetun paikkansa elämässä ja kodissaan. Olen useamman kerran tavannut ihmisiä, jotka rakastavat puolisoaan oman idealistisen fantasian mukaisena: nämä tahtovat muuttaa siis puolison, mutta eivät rakasta puolisoaan sellaisena kuin hän oikeasti on. Ranskalainen psykoanalyytikko Jacques Lacon kirjoitti pitkät tarinat rakkaudesta, joka perustuu fantasiaan, mutta ei oikeaan ihmiseen.  Tuntomerkkinä on tällöin, että suurten sanojen ja unelmien nimissä lakkaa perheenjäsenten vapautuneisuus, joustavuus ja keskinäinen hyväksyntä.

Huomenna minä saarnaan Pyhän Marian kirkossa ja olen valinnut huomispäivän saarnatekstiksi päivän epistolan 1 Pietarin kirjeestä. Siinä sanotaan ihanasti vapauden ja keskinäisen kunnioituksen puolesta kaikkea jyrkkämielisyyttä, väärää ehdottomuutta ja ahdaskatseisuutta vastaan. Näin Raamattu kertoo ja se sopii erityisen hyvin perheiden elämään:

Olkaa kaikki yksimielisiä, jakakaa toistenne ilot ja surut, rakastakaa toisianne ja olkaa hyväsydämiä ja nöyriä. Älkää vastatko pahaan pahalla älkääkä herjaukseen herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa. - - Sillä se, joka tahtoo rakastaa elämää ja haluaa nähdä hyviä päiviä, hillitköön kielensä pahoista  sanoista ja huulensa valhetta puhumasta.

Kaimani, Juha! Rohkenin kirjoittaa muistiin, minkä lipsahduksen Marina lausahti eilen. Hän kertoi, että olet ”jäänyt jumiin venäläiseen nainen”. Niin siinä käy! Minä tiedän. Olen sanonut monelle vanhalle pojalle, että on ihan hyvä rakastua venäläiseen naiseen, mitenkään väheksymättä Suomen suomalaisia tai ruotsinkielisiä naisia, koska tämä tuo elämään sisältöä, merkitystä, omat näkökulmat ja kokemukset avartuvat voimakkaasti. Minun käsitykseni venäläisestä naisesta on se, että hän vaatii ammatti- ja sukutaustaan riippuvuutta huomiota, kaunista pientä palvontaakin, Ladan tai Mossen ovi sopii avata naiselle ja käsi sopii ojentaa avuksi kun hän nousee autosta ulos, naisten päivää – 8. maaliskuuta - pitää muistaa, tällä naisella on myös sielu. En toki tunne Marinaa, joten en uskalla puhua hänen puolestaan. Kullakin on taustansa, mutta ihminen voi paremmin, kun hän saa osakseen ihailua, arvostusta, rakkauden ja kunnioituksen osoituksia.

Olen tutkinut viime viikkoina narsistisen ihmispersoonan syntyä. Tuo ihminen tahtoo aikuisena ylenmääräisesti omaa näkyvyyttä ja nautittavuutta, koska pienenä lapsena hän kysyi tavalla tai toisella, että isä ja äiti – huomaa minut, mutta hän jäi jostakin syystä nälkäiseksi, ei tullut riittävästi tyytyväiseksi saadusta huomiosta. Jokaisessa miehessä ja naisessa asuu tuo sama pikku tyttö tai pikku poika sielussa sen verran, että tarvitsemme tulla huomatuksi, omalle rakkaalle ihmiselle nähdyksi ja kuulluksi. Kuunnelkaa ja katselkaa toisianne, rakastakaa ja kyselkää toistenne kuulumisia, tehkää elämänne merkittäväksi oman elämänne näköiseksi.