|
Kinnermäen
ystävät ry
TAPAHTUMIA:
Suomeen
aloite Kinnermäen pelastamisesta tuli sen asukkailta, edustajinaan heidän
Petroskoissa asuvia ja Suomeen muuttaneita jälkeläisiään. Aktiivisimpia
Kinnermäen suojeluun ja elvyttämiseen osallistujia ovat olleet sisarukset
Nadja Kalmykova ja Olga Gokkoeva perheineen. Aloite johti Oulun läänin
taidetoimikunnan ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston yhteistyöhön,
Aunuksen asunnot – Vieljärven seudun kylien suojelu- ja kehittämisprojektiin.
Projekti
jatkui Kinnermäen ystävät ry:n ohjauksessa Kinnermäen
rakennusperintö kuntoon ja Kinnermäen
vedet esiin –projekteina. Vuonna 2006 Kinnermäelle saatiin Elämää
Kinnermäellä -näyttely ja vuonna 2007 Raimo Ahosen valokuvanäyttely
Wooden Village of Kinerma at Karelia (enemmän tietoja Ajankohtaista
-sivulla). Vuosi 2008 oli juhlavuosi, 10 vuotta sitten alkoi Kinnermäen
kehittämis- ja suojelutoiminta. Vuonna
2011 alkoi kaksivuotinen EU-projekti Karelian ENPI ”Better life
for Karelian villages".
Suomessa
Kinnermäkeen kohdistuvia projekteja ovat tukeneet:
Oulun läänin taidetoimikunta:
Aunuksen asunnot – Vieljärven seudun kylien suojelu ja kehittämisprojekti
Suomen Kulttuurirahasto: Kinnermäen
rakennusperintö kuntoon -projekti, Elämää
Kinnermäellä -näyttely
Suomen
ulkoasiainministeriö, lähialueyhteistyöavustuksena: Kinnermäen
vedet -projekti
Pohjois-Pohjanmaan
Kulttuurirahasto: Elämää Kinnermäellä -näyttely
Suomalais-venäläistä
yhteistyötä:
Petroskoissa
toimiva Karjalan tasavallan
kulttuuriministeriön alainen Historian ja kulttuurin muistomerkkien
suojelun ja käytön valtion keskus on aktiivisesti
osallistunut yhteistyöhön järjestämällä kirvesmieskouluja,
lastenleirejä, asiantuntijaseminaareja ja näyttelyjen avajaisia.
Oulun
läänin taidetoimikunta
on tukenut projektia vuodesta 1998 alkaen pienin projektiavustuksin
ja rakennustaiteen läänintaiteilijan työn kautta. Yhteistyö
viranomaisten kanssa perustuu Oulun läänin taidetoimikunnan ja
Karjalan tasavallan kulttuuriministeriön ja sen alaisen Historian
ja kulttuurin muistomerkkien suojelun ja käytön valtion keskuksen
sekä Prääsän piirihallinnon väliseen sopimukseen. Sopimuksen
puitteissa on laadittu yhteneväinen suomalais-venäläinen
toimintaohjelma nimeltään Vieljärven seudun kylien suojelu ja kehittäminen.
Rakennusperinnön
tutkimusta:
Rakennusperinnön
tutkimus alkoi, kun Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto valitsi
Kinnermäen arkkitehtuurin historian laboratorion
rakennusinventointien kenttäkurssien kohteeksi. Vuosien 1998, 1999
ja 2001 kenttäkurssien tuloksena Kinnermäen arvokkain
rakennuskanta ja kyläkaava on tarkasti mitattu, piirretty ja
valokuvattu.
Suojelevaa
korjausta:
Oulun
kulttuurin ja tekniikan oppilaitoksen Pikisaaren toimipisteen korjaus-
ja miljööartenomilinjan opiskelijat ovat omilla kenttäkursseillaan
vuodesta 1999 alkaen kunnostaneet kylän puurakennuksia sekä
korjanneet -rakennelmia ja rakennusosia.
Kirvesmieskoulutusta:
Kirvesmieskoulutus
alkoi, kun Oulun luonnonvara-alan oppilaitos järjesti syyskuussa
2001 ensimmäisen kenttätyöleirinsä Kinnermäessä. Leiri
yhdistettiin Petroskoissa toimivan historian ja kulttuurin
muistomerkkien suojelun ja käytön valtion keskuksen sekä Prääsän
piirihallinnon ja Vieljärven
kylähallinnon järjestämään nuorten kirvesmieskouluun sekä
kokeneempien ammattilaisten mestarikurssiin.
Alkavaa
kylämatkailua:
Kylämatkailukokeilu
alkoi v 1999, jolloin Oulussa perustettiin
Matkatoimisto Kinnermäki. Matkailutuloilla on kustannettu
rakennustarvikkeet kunnostuksiin. Kinnermäessä kyläkulttuurin
elvyttämisestä ja matkailun kehittämisestä huolehtii v 2000
Petroskoihin perustettu Laatokan
Karjala -säätiö. Säätiö auttaa projektia
viranomaisyhteistyössä ja toimii välittäjänä
paikallishallinnon ja kyläläisten kanssa. Säätiön jäseninä on
Kinnermäen asukkaita sekä Karjalan tasavallasta edustajia
tutkimuksen, taiteen ja kulttuurin piiristä. Säätiö hankkii kylämatkailusta
saaduilla tuloilla omistukseensa Kinnermäestä tyhjilleen jääneitä
tai jääviä rakennuksia, joihin projektimme suojelu- ja
kunnostustyö kohdistuu, sekä huolehtii niiden kunnosta, käytöstä
ja toiminnan kehittämisestä.
Vuonna
2001 Nadja Kalmykova on perustanut toiminimen ja aloitti toimintansa
maaseutumatkailun yrittäjänä. Vuonna 2006 Nadja Kalmykova miehensä
Igorin ja kahden lapsen kanssa muutti Petroskoista Kinnermäelle.
Vuonna 2006 Kinnermäen matkailusta tuli ympärivuotinen.
Uusia
haasteita:
KARJALAN KIELEN KODI
-hankkeen tavoitteena on perustaa karjalan kielen keskus Karjalan tasavallan
Prääsän piirin Vieljärven kuntakeskukseen. Keskuksen
tarkoituksena on palvella sekä Suomessa että Karjalan tasavallassa
asuvia karjalaisia. Sopiva sijoituspaikka Karjalan kielen keskukselle
on Vieljärvellä, sillä karjalaisista kielialueista aunukselaiset
livvikot ovat säilyttäneet siellä kielensä parhaiten.
Sisällön kehittämisen ohella hankkeessa tullaan myös
kunnostamaan tilat toiminnan käynnistämiseen ja ylläpitämiseen.
Keskuksen
toiminnan sisällön kuvaus:
Karjalan
kielen kodi -keskuksessa aiotaan järjestää karjalan kielen
luku- ja kirjoituskursseja, keskustelukerhoja karjalankielisille asukkaille,
karjalan kielen alkeiskursseja, karjalankielisen teatterin harjoituksia
ja perinnekerhoja, kuten käsityö-, ruokaperinne-, rakennusperinteen
korjauskursseja ja yleisemmin kulttuuriperinnekerhoja sekä kotiseutututkimusta
käsittelevää kerhotoimintaa. Keskuksessa aiotaan opettaa
karjalankielisten internet-sivujen käyttöä, koota karjalankielisten
julkaisujen kirjastoa sekä järjestää erilaisia kursseja
karjalan kielellä (ATK-kurssit, ruoanvalmistuskurssit, käsityökurssit,
jumppa- ja urheilukurssit jne.). Yhteistyö Suomen karjalaisten
kanssa tapahtuu kurssitoiminnan kautta. Suomesta tulevat karjalaiset
voivat joko harjoitella kielentaitojaan tai pitää itse erilaisia
kursseja karjalan kielellä (ATK-kurssit, taideaineiden kurssit,
kielikurssit jne.). Karjalan kielen kodi -keskuksen luominen on opettavainen
prosessi sekä toiminnan sisällön kehittämisen että
puurakennusten korjaamisen harjoittelun kannalta. Siihen on luontevaa
yhdistää rakennusalan kursseja sekä puurakennusten korjaus-workshoppeja
ja työnäytöksiä. Keskuksen omavarainen toiminta
on hyvä pohja yrittäjyyden opettamiselle. Kurssien sisältöä
mietitään myös tulevien työllistämismahdollisuuksien
kannalta.
|