Kinnermäen ystävät ry

 

TAPAHTUMIA:

Suomeen aloite Kinnermäen pelastamisesta tuli sen asukkailta, edustajinaan heidän Petroskoissa asuvia ja Suomeen muuttaneita jälkeläisiään. Aktiivisimpia Kinnermäen suojeluun ja elvyttämiseen osallistujia ovat olleet sisarukset Nadja Kalmykova ja Olga Gokkoeva perheineen. Aloite johti Oulun läänin taidetoimikunnan ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston yhteistyöhön, Aunuksen asunnot – Vieljärven seudun kylien suojelu- ja kehittämisprojektiin. Projekti jatkui Kinnermäen ystävät ry:n ohjauksessa Kinnermäen rakennusperintö kuntoon ja Kinnermäen vedet esiin –projekteina. Vuonna 2006 Kinnermäelle saatiin Elämää Kinnermäellä -näyttely ja vuonna 2007 Raimo Ahosen valokuvanäyttely Wooden Village of Kinerma at Karelia (enemmän tietoja Ajankohtaista -sivulla). Vuosi 2008 oli juhlavuosi, 10 vuotta sitten alkoi Kinnermäen kehittämis- ja suojelutoiminta. Vuonna 2011 alkoi kaksivuotinen EU-projekti Karelian ENPI ”Better life for Karelian villages".

Suomessa Kinnermäkeen kohdistuvia projekteja ovat tukeneet:
Oulun läänin taidetoimikunta: Aunuksen asunnot – Vieljärven seudun kylien suojelu ja kehittämisprojekti
Suomen Kulttuurirahasto: Kinnermäen rakennusperintö kuntoon -projekti, Elämää Kinnermäellä -näyttely
Suomen ulkoasiainministeriö, lähialueyhteistyöavustuksena: Kinnermäen vedet -projekti
Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto: Elämää Kinnermäellä -näyttely

Suomalais-venäläistä yhteistyötä:
Petroskoissa toimiva Karjalan tasavallan kulttuuriministeriön alainen Historian ja kulttuurin muistomerkkien suojelun ja käytön valtion keskus on aktiivisesti osallistunut yhteistyöhön järjestämällä kirvesmieskouluja, lastenleirejä, asiantuntijaseminaareja ja näyttelyjen avajaisia.

Oulun läänin taidetoimikunta on tukenut projektia vuodesta 1998 alkaen pienin projektiavustuksin ja rakennustaiteen läänintaiteilijan työn kautta. Yhteistyö viranomaisten kanssa perustuu Oulun läänin taidetoimikunnan ja Karjalan tasavallan kulttuuriministeriön ja sen alaisen Historian ja kulttuurin muistomerkkien suojelun ja käytön valtion keskuksen sekä Prääsän piirihallinnon väliseen sopimukseen. Sopimuksen puitteissa on laadittu yhteneväinen suomalais-venäläinen toimintaohjelma nimeltään Vieljärven seudun kylien suojelu ja kehittäminen.  

Rakennusperinnön tutkimusta:
Rakennusperinnön tutkimus alkoi, kun Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto valitsi Kinnermäen arkkitehtuurin historian laboratorion rakennusinventointien kenttäkurssien kohteeksi. Vuosien 1998, 1999 ja 2001 kenttäkurssien tuloksena Kinnermäen arvokkain rakennuskanta ja kyläkaava on tarkasti mitattu, piirretty ja valokuvattu. 

Suojelevaa korjausta:
Oulun kulttuurin ja tekniikan oppilaitoksen Pikisaaren toimipisteen korjaus- ja miljööartenomilinjan opiskelijat ovat omilla kenttäkursseillaan vuodesta 1999 alkaen kunnostaneet kylän puurakennuksia sekä korjanneet -rakennelmia ja rakennusosia.

Kirvesmieskoulutusta:
Kirvesmieskoulutus alkoi, kun Oulun luonnonvara-alan oppilaitos järjesti syyskuussa 2001 ensimmäisen kenttätyöleirinsä Kinnermäessä. Leiri yhdistettiin Petroskoissa toimivan historian ja kulttuurin muistomerkkien suojelun ja käytön valtion keskuksen sekä Prääsän piirihallinnon  ja Vieljärven kylähallinnon järjestämään nuorten kirvesmieskouluun sekä kokeneempien ammattilaisten mestarikurssiin.  

Alkavaa kylämatkailua:
Kylämatkailukokeilu alkoi v 1999, jolloin Oulussa perustettiin Matkatoimisto Kinnermäki. Matkailutuloilla on kustannettu rakennustarvikkeet kunnostuksiin. Kinnermäessä kyläkulttuurin elvyttämisestä ja matkailun kehittämisestä huolehtii v 2000 Petroskoihin perustettu Laatokan Karjala -säätiö. Säätiö auttaa projektia viranomaisyhteistyössä ja toimii välittäjänä paikallishallinnon ja kyläläisten kanssa. Säätiön jäseninä on Kinnermäen asukkaita sekä Karjalan tasavallasta edustajia tutkimuksen, taiteen ja kulttuurin piiristä. Säätiö hankkii kylämatkailusta saaduilla tuloilla omistukseensa Kinnermäestä tyhjilleen jääneitä tai jääviä rakennuksia, joihin projektimme suojelu- ja kunnostustyö kohdistuu, sekä huolehtii niiden kunnosta, käytöstä ja toiminnan kehittämisestä. Vuonna 2001 Nadja Kalmykova on perustanut toiminimen ja aloitti toimintansa maaseutumatkailun yrittäjänä. Vuonna 2006 Nadja Kalmykova miehensä Igorin ja kahden lapsen kanssa muutti Petroskoista Kinnermäelle. Vuonna 2006 Kinnermäen matkailusta tuli ympärivuotinen.

Uusia haasteita:
KARJALAN KIELEN KODI -hankkeen tavoitteena on perustaa karjalan kielen keskus Karjalan tasavallan Prääsän piirin Vieljärven kuntakeskukseen. Keskuksen tarkoituksena on palvella sekä Suomessa että Karjalan tasavallassa asuvia karjalaisia. Sopiva sijoituspaikka Karjalan kielen keskukselle on Vieljärvellä, sillä karjalaisista kielialueista aunukselaiset livvikot ovat säilyttäneet siellä kielensä parhaiten. Sisällön kehittämisen ohella hankkeessa tullaan myös kunnostamaan tilat toiminnan käynnistämiseen ja ylläpitämiseen.

Keskuksen toiminnan sisällön kuvaus:
Karjalan kielen kodi -keskuksessa aiotaan järjestää karjalan kielen luku- ja kirjoituskursseja, keskustelukerhoja karjalankielisille asukkaille, karjalan kielen alkeiskursseja, karjalankielisen teatterin harjoituksia ja perinnekerhoja, kuten käsityö-, ruokaperinne-, rakennusperinteen korjauskursseja ja yleisemmin kulttuuriperinnekerhoja sekä kotiseutututkimusta käsittelevää kerhotoimintaa. Keskuksessa aiotaan opettaa karjalankielisten internet-sivujen käyttöä, koota karjalankielisten julkaisujen kirjastoa sekä järjestää erilaisia kursseja karjalan kielellä (ATK-kurssit, ruoanvalmistuskurssit, käsityökurssit, jumppa- ja urheilukurssit jne.). Yhteistyö Suomen karjalaisten kanssa tapahtuu kurssitoiminnan kautta. Suomesta tulevat karjalaiset voivat joko harjoitella kielentaitojaan tai pitää itse erilaisia kursseja karjalan kielellä (ATK-kurssit, taideaineiden kurssit, kielikurssit jne.). Karjalan kielen kodi -keskuksen luominen on opettavainen prosessi sekä toiminnan sisällön kehittämisen että puurakennusten korjaamisen harjoittelun kannalta. Siihen on luontevaa yhdistää rakennusalan kursseja sekä puurakennusten korjaus-workshoppeja ja työnäytöksiä. Keskuksen omavarainen toiminta on hyvä pohja yrittäjyyden opettamiselle. Kurssien sisältöä mietitään myös tulevien työllistämismahdollisuuksien kannalta.

Tekstit © Kari Niskasaari
Kuvat © Raimo Ahonen

Updated 22.01.2008
webmaster