Mielenterveydenhuolto ja tyttöjen sekä poikien hyvinvointi

Aikuiset

Mielenterveydenhuolto on terveydenhuollon pahimmin laiminlyötyjä alueita. Aikuisten on äärimmäisen vaikea saada mielenterveydellistä hoitoa. Hoitoon pääsemisen eteen on vähintäänkin taisteltava, ja kaiken lisäksi kunnallinen terveydenhuolto johtaa asiakkaita harhaan ohjaamalla asiakkaat hakemaan Kelan harkinnanvaraista psykoterapiarahoitusta. Tosiasiassa mielenterveydenhuollon järjestäminen on kunnan vastuulla. Palveluja tulee olla saatavilla silloin, kun asiakkaalla on tarve, eikä ole olennaista, onko kyseessä ostopalvelu vai kunnan palvelu.. Potilaalle on annettava hoitosuunnitelma, jotta lupauksesta järjestää asianmukaista hoitoa on mustaa valkoisella. Mielenterveysongelmien hoitaminen heti ongelmien ilmetessä tulisi kaiken kaikkiaan halvemmaksi kuin työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspäivärahojen maksaminen sekä ihmisten yhteiskunnasta syrjäytymisestä aiheutuvat kulut.

-Psyykkisiä sairauksia tulee hoitaa, kuten mitä tahansa muita sairauksia
-Kunnan on järjestettävä kuntoutumista tukevia palveluja sekä terapiaa

-Hoitotakuu tulee ulottaa myös psyykkisiin sairauksiin


Lapset

Lasten mielenterveydenhuolto on suhteessa vielä huonommin resursoitu kuin aikuisten mielenterveydenhuolto. Alaikäisten psykiatriseen hoitoon satsataan vain puolet siitä rahoituksesta, mitä aikuisten mielenterveydenhuoltoon satsataan, vaikka mielenterveysongelmat ovat lapsilla ja nuorilla yhtä yleisiä kuin aikuisilla. Lasten mielenterveyspalveluja leikattiin lama-aikaan neljänneksellä, vaikka rahoitus ei ollut tuolloinkaan riittävää. Tuolloin kouluista ja oppilaitoksista vähennettiin terveydenhoitajia, koulupsykologeja ja kuraattoreita. Talouden elvyttyä rahoitusta ei ole nostettu entiselle tasolle.

-Alaikäisten psykiatrisia hoitopaikkoja tulee lisätä
-Nuorisopsykiatreja on koulutettava lisää
-Hoito ei saa katketa lapsen täytettyä 13 vuotta ja 18 vuotta
-Ongelmia tulee ennaltaehkäistä tukemalla perheitä taloudellisesti ja sosiaalisesti. Ilmainen kotiapu täytyy palauttaa lapsiperheille

Tytöt

Suomalaisten 15 -24 -vuotiaiden tyttöjen ja naisten itsemurhakuolleisuus on toisiksi yleisintä maailmassa. Poikien itsemurhakuolleisuus on vastaavasti viidenneksi yleisintä maailmassa. Tytöt yrittävät itsemurhaa kaksi kertaa poikia useammin. Vaikka itsemurhien kokonaismäärä on Suomessa pikkuhiljaa laskenut, on naisten ja tyttöjen itsemurhien osuus ja määrä on kuitenkin kasvamassa.


Vaatimukset tytöille ovat kovia: kauneusihanteista on tullut entistä epärealistisempia ja ihannevaatteista entistä epämukavampia. Pojat saavat tunnustusta kyvyistä ja valmiuksista, joita on mahdollista harjoitella ja kehittää. Tytöille taas annetaan useimmiten tunnustusta ulkonäöstä, ominaisuudesta, johon ei voi vaikuttaa. Rooli, johon tulee tyttöjen tulee mukautua, on hyvin kapea: on oltava seksikäs, mutta ei liian - on oltava fiksu, mutta ei huippuälykäs.

Fyysinen ja sanallinen seksuaalinen häirintä on jotain, mitä monet tytöt joutuvat kokemaan peruskouluissa ilman, että siihen puututaan. Peruskoulu onkin ainoita julkisia laitoksia, jossa sekä fyysistä väkivaltaa että seksuaalista häirintää suvaitaan. Tytöt kasvatetaan olemaan kilttejä ja tunnollisia. Tutkimuksen mukaan tasa-arvopäiväkodissa olleet tytöt olivat itsevarmempia ja ilmaisivat mielipiteitään enemmän, kuin tavallisessa päiväkodissa olleet.

Pojat

Pojat joutuvat peruskoulussa sietämään väkivaltaa, eikä siihen puututa kunnolla. Heidän tulee olla myös valmiita käyttämään sitä. Pojat ahdetaan samalla tavalla tiukkaan sukupuolirooliin kuin tytötkin. Roolista poikkeavia rangaistaan. Tunteiden ilmaisu ja positiivisten tunteiden näyttäminen on pojille vähemmän sallittua kuin tytöille. Heikkoutta ei mielellään näytetä, eikä apua pyydetä. Sukupuolirooliin kasvattaminen alkaa kuitenkin yleensä jo kotoa. Tunteellisuuden ja tunteiden osoittamisen kieltämisestä seuraa vakavia mielellisiä ongelmia.

-Opettajien ja muiden lasten kanssa työskentelevien on otettava sukupuolisensitiivinen näkökulma mukaan kaikkeen kasvatukseen, jotta lapset saavat kasvaa vapaasti ilman ennalta määrättyä sukupuoliroolia

-Sukupuolisensitiivisyys tulee huomioida kasvatuksessa sekä poikien että tyttöjen osalta

-Peruskouluissa on annettava ihmisoikeuskasvatusta sekä pojille että tytöille, jotta jokainen olisi tietoinen omasta oikeudestaan, ja toisen oikeudesta koskemattomuuteen

-Ihmisiä loukkaavat ja naisia esineellistävät ulkomainokset on kiellettävä

-Seksistiseen nimittelyyn ja  seksuaaliseen häirintään on puututtava kouluissa

-Väkivaltaa ei saa koulussa vähätellä poikien nahisteluna, vaan siihen tulee puuttua


Riikka Henttonen
riikka.henttonen@vihreat.fi