Takaisin
| Auf Deutsch
 |
DER DEUTSCHE SOLDATENFRIEDHOF
SAKSALAISTEN
SOTILAIDEN HAUTAUSMAA/NORVAJÄRVI |
Hautausmaa on
avoinna yleisölle 1.4.-30.9. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Emme tee talvikunnossapitoa, liikkuminen omalla vastuulla.
Mausoleumin ovi on auki.
Rovaniemi/Norvajärvi
Lisätietoja:
Rovaniemen
matkailuneuvonta: puh. 016 346270
Eero Pajula:
puh. +358 405371198
tourism.rovaniemi.fi
www.volksbund.de
SAKSALAISTEN SOTILAIDEN
HAUTAUSMAA
Suomen
rintamilla kaatui II Maailmansodan aikana n. 15000 saksalaista
sotilasta. Suurin osa vainajista on haudattu nykyisen
Venäjän alueelle, esim Parkkina-Petsamoon
(Petschenga) ja vanhaan Sallaan (n. 8000 kaatunutta).
Nykyisen Suomen alueelle kenttähautoihin haudatut saksalaiset
koottiin suomalaisten poliisien ja eräiden vapaaehtoisten
voimin yhteistyössä saksalaisten kanssa
1952-1959 ja siunattiin haudan lepoon
Etelä-Suomessa Helsinki-Honkanummen ja Pohjois-Suomessa
Norvajärven hautausmaille. I Maailmansodassa kaatuneita
saksalaisia on Suomessa haudattuna 22 eri suomalaiselle hautausmaalle.
Rovaniemi-Norvajärvi
Hautausmaa
sijaitsee 18 km Rovaniemeltä pohjoiseen, Norvajärveen
työntyvässä luonnonkauniissa
metsäisessä niemessä. Viitoitus
4-tieltä Rovaniemen maalaiskunnan pelastuslaitoksen kohdalta.
Pysäköintialueelta vie noin 0,5 km hiekkapohjainen
metsäpolku 16000 m2 hautausmaa-alueelle. Alue on rajattu
luonnonkivistä rakennetulla n. 1 m korkuisella kiviaidalla.
Polku johtaa portin läpi punagraniittiseen mausoleumiin, jonka
korkeassa eteisaulassa on veistos “Äiti ja
poika”. Päätilassa on 8 suurta
kalkkikivitauluriviä. Tauluihin on kaiverrettu kyseisen taulun
alla lepäävistä vainajista nimi, sotilasarvo
sekä syntymä- ja
kuolinpäivämäärä. Vainajat
ovat arkuissa levyjen alla olevissa hautaholveissa. Arkut on hautaan
laskettaessa asetettu holviin siten, että jokaisen vainajan
arkku sijaitsee suoraan nimitaulun alapuolella. Hautausmaa-alueella on
lisäksi järven selkää vasten
näkyvä kookas teräksinen risti, jonka
juurella on muistotaulussa teksti, joka vapaasti
käännettynä tarkoittaa:
“Kunnioituksemme kaikille niille sotilashaudoille, jotka ovat
rakkautemme tavoittamattomissa ja siunaamme ne Jumalan
rauhaan”. Hautausmaa on vihitty
käyttöön 31. elokuuta 1963. Mausoleumiin on
haudattuna 2683 (tilanne 1.9.2010) toisessa maailmansodassa
kaatunutta saksalaista.
Tämän hautausmaan kummiorganisaatio on saksalaisia
sotilashautoja ylläpitävän organisaation
Hampurin aluejärjestö ja hautausmaata hoitaa
Rovaniemi-Napapiiri Rotaryklubi.
Internetissä on omaisille ja tutkijoille (ja muuten
kiinnostuneille) tietokanta, josta voi nimellä etsiä
saksalaisille
sotilashautausmaille haudattuja vainajia. Tietokannassa on
myös Norvajärvelle
haudatut. Tietokantaa täydennetään
jatkuvasti.
In "Online-Suche" des Volksbundes
können Sie nach
dem Verbleib bzw. der Grabstätte Ihres Angehörigen
forschen. Über 4,5 Mio.
Verlustmeldungen sind
derzeit
abrufbar. (Stand: 23.07.2010)
Die Datenbank wird laufend
ergänzt. http://www.volksbund.de/graebersuche/
Muuta:
1.
Kappelin on suunnitellut arkkitehti Otto Kindt Hampurista.
2. Se on rakennettu vuosina 1959 - 1963, jolloin elokuun 31.
Päivänä 1963 olivat vihkiäiset.
Rakennustyön on suorittanut suomalainen firma -
Kemin Rakennus Oy Rovaniemeltä.
3. Rahoituksen on hoitanut saksalaisten sotilaiden
jäämistöjen hoidosta
vastaava Volksbund Deutsche
Kriegsgräberfürsorge e.v., kuitenkin
niin, että Länsi-Saksan hallitus on vastannut
niistä n 80 % asti
4. Eteishuoneen patsaan "Äiti ja poika" on
veistänyt saksalainen kuvanveistäjä Ursula
Querner.
5. Lyijylasimaalaukset (ikkunat) ovat nimeltään
”Flamme des
Lebens” ”Elämän liekki”
ja ne on maalannut saksalainen taiteilija Olsen.
6. Ulkopuolella olevan ristin on valmistanut Kemin Rakennus
Oy Rovaniemeltä ja suunnittelu on Ursula Quernerin.
7. Nimet kappelin sisällä oleviin laattoihin on
veistänyt
saksalainen graafikko Bozboy. Vuoden 1963 jälkeen
täydennetyt kaiverrukset on
tehnyt Lapin Kivituote oy.
8. 1950 –luvulla VoIksbundin
Lapista etsimälle hautapaikalle asetettiin aikoinaan monta
vaatimusta. Sen piti
olla lähellä vesistöjä ja
kukkuloita, asutuksen tuntumassa, mutta kuitenkin
erillään.
Paikalla tuli kasvaa havupuita, mutta ei koivuja
(roskaavat). Lopulta
valittiin Norvajärvi.
Alue
on luovutettu
bilateraalisella sopimuksella Saksan valtion
käyttöön (hautausmaaksi)
veloituksetta toistaiseksi. Maapohjan omistaa opetusministeriö
(2010).
Seuraamme
kävijämäärää.
Olkaa ystävällisiä ja kirjatkaa
käyntinne mausoleumissa olevaan vieraskirjaan.
Norvajärven
saksalaisten sotilaiden hautausmaan
vihkiäisjuhlan ohjelma:
ROVANIEMEN
NORVAJÄRVI 31.08.1963

Lapin Lauluveikot
osallistuivat kyseiseen juhlaan, jossa kuoro lauloi mm. seuraavan
saksalaisen
laulun:
Lied vom guten Kameraden
Ich
hatt'einen Kameraden, einen besseren findst du nicht.
Die
Trommel schlug zum Streite, er ging an meiner Seite,
im gleichen
Schritt und Tritt, im gleichen Schritt und Tritt.
Eine Kugel kam geflogen, gilt sie dir oder gilt sie mir.
Sie hat ihn weggerissen,
er liegt zu meinen Füssen
als wärs ein Stuck von mir, als wärs ein Stuck von
mir.
Will mir die Hand noch geben dieweil ich eben lad.
Kann dir die Hand nicht geben, bleib du im ewigen Leben,
mein guter Kamerad, mein guter Kamerad.
Suomennos,
jossa
korvaan sanan toveri sanalla ystävä:
Laulu
hyvästä ystävästä
Minulla oli hyvä ystävä, parempaa et
löydä.
Rummut löivät, taisteluun; hän
kulki rinnallain;
samaan tahtiin, samaan
tahtiin.
Tuli
luoti lentäen, valitseeko
sinut, valitseeko minut?
Se tempas hänet viereltäin.
Hän makaa jaloissain kuin olis osa minua, kuin osa minua.
Hän ojentaa vielä kätensä mua
hyvästelläkseen.
Koska lataan parhaillaan, en
voi sun kätees tarttua.
Jää ikuisesti elämään,
mun hyvä ystäväin, mun hyvä ystäväin.
Erään vihkiäisiin osallistuneen kommentti:
"Vihkiäistilaisuudessa
suomalainen mieskuoro lauloi Johann Sebastian Bachin
lauluja suomen kielellä ja juhlanpäätteeksi
"Lied vom guten Kameraden" saksankielisin
tekstein.
Vain harvoin
tämä laulu koruttomuudessaan on vaikuttanut
kuten täällä."
Lisää kuvia
Takaisin